Resiina-keskustelu

"Käsikirja S.V.R. koneosaston henkilökuntaa varten" -kirja vuodelta 1920 kirjoittaa (peltivuorattujen?) telivaunujen värityksestä seuraavaa: "Kaikkien päivä-bogievaunujen ensimmäisen luokan osastojen ulkoseinät maalataan tummansiniseksi". Lähde on siinä mielessä ongelmallinen, että siinä ei ole määräyskokoelman tapaan viitettä alkuperäiseen käskykirjeeseen/määräykseen, josta voisi tarkistaa asian tarkemmin. Voiko tämän perusteella olettaa, että toisen luokan peltivuoratut päiväbogie-vaunut maalattiin vihreiksi, kuten luokkavärityksen aikana oli tapana. Toisaalta voisi myös olettaa, että luokkaväritys ei olisi koskenut makuuvaunuja. Yleisesti tiedetään (lähde?), että puukorisia telivaunuja ei olisi maalattu enää luokkaväreillä, vaikka luokkavärityksestä luovuttiin vasta vuonna 1931.

Sama kirja toteaa matkustajavaunujen luokkavärityksestä seuraavaa (viittausta alkuperäiseen käskyyn/määräykseen ei taaskaan ole). "Siten ovat matkustajavaunujen ulkoseinät: I luokka, tummansiniset, II luokka viheriät ja III luokka ruskeat". Onko kenelläkään luokkavärityksestä alkuperäistä määräystä/käskyä, josta asiaa voisi tsekata tarkemmin — toteamushan on melko suurpiirteinen kattaen kaikki matkustajavaunut.

Määräyskokokelmasta vuodelta 1933 löytyy kyllä viittaus luokkavärityksen poistamisesta: "Kaikki henkilövaunut, niihin luettuna erikoisvaunut litt. A — paitsi vaunu N:o 30 — on maalattava ruskealla värillä (Ktt 6/1931)."

Minkä värinen vaunu numero 30 on sitten ollut?

Sininen.

http://vaunut.org/kuvat/?tag0=21%7CA%7C30

Toistaiseksi ei ole tullut vastaan tietoa siitä, milloin matkustajavaunujen luokkaväritys alkoi, eikä siis sitäkään tietoa, millä määräyksellä asiasta tiedotettiin. Ensimmäiset vaunuthan olivat ilmeisesti maalaamattoman puun värisiä.

Mutta luokkavärien käytön lopettamisajankohtaan tuo oman lisävärinsä määräys
Rh. 1216/1927 Kun T-vaunuja otetaan suureen korjaukseen, on ne maalattava samanvärisiksi kuin muutkin henkilövaunut.

Jos luokkavärit olivat yhä käytössä vuonna 1927, niin minkävärisiksi T-vaunut maalattiin suuressa korjauksessa?

Toisaalta tuohon aikaan matkustajavaunuihin jo maalattiin luokkatunnukset - luokkavärien aikaanhan niitä ei maalattu - joten minkävärisiä olivatkaan matkustajavaunut tuolloin? Siis vanhat kaksiakseliset. Erityisesti 'suuren korjauksen' ja siinä tehdyn uudelleenmaalauksen jälkeen?

Luokkaväritystä ei käsittääkseni käytetty enää 1910-luvulla lanseeratuissa puukorissa vaunuissa, vaan kaikki maalattiin punaruskeiksi luokasta riippumatta. Luokkaväritys oli tyypillistä vain avosiltaisille vaunuille. Tämän logiikan mukaisesti T-vaunut olisi maalattu punaruskeiksi — toisaalta osa T-sarjan vaunuista oli tuohon aikaan avosiltaisia. Aukotonta tämäkään päättely ei siis ole.

Suomen Valtionrautateiden Liikenneosaston Aakkosellisesta Kiertokirjekokoelma tammikuun 1. päivään 1909 kertoo todella mielenkiintoista tietoa vaunujen merkinnöistä. Vaunujen kylkiin on merkitty niin luokkamerkintä kuin myös paikkaluku. Yhdistettyjen vaunujen osalta vain siihen päähän, jossa kyseinen luokka on. Samoin on luokkaväritkin merkitty osastoittain. Eli siis luokkamerkinnät ja luokkavärit ovat olleet yhtäaikaisesti käytössä ainakin 1.1.1909.

Olet aivan oikeassa. Muistin/ajattelin väärin. Luokkavärien aikaan matkustajavaunujen kylkiin ei malaattu litteraa, mutta luokkatunnukset kylläkin.

Mutta löytyykö sitä tietoa, milloin luokkavärejä alettiin käyttää? Helsinki-Hämeenlinna -rautatien ensimmäiset vaunut kun olivat nähtävästi puunväriset.
 

Pääsääntöisesti litteraa ei maalattu luokkavärityksen jälkeenkään vaunuihin — F, Fo ja muutamat muut sarjat on tästä poikkeuksia.

Toistaiseksi varhaisin löytämäni täysin varma tieto matkustajavaunujen luokkaväreistä on Vaasan rautatien matkustajavaunujen spesifikaatio (v. 1881?), s. 9:
 - II lk vaunu: tummanvihreä
 - III lk vaunu: tummanruskea
 - yhdistetty konduktöörinosasto & III lk vaunu:  tummanruskea
 - yhdistetty II lk & III lk vaunu: tummanvihreä & tummanruskea.

VR-historiikin 1862-1912 mukaan Vaasan rautatietä varhemmin rakennetun Riihimäki-Pietari -rautatien vaunut maalattiin jo luokkavärein:
 - I lk: sininen
 - II lk: vihreä
 - III lk: ruskea.
 

Riihimäki-Pietari-radan valmistuessa otettiin käyttöön uusi vaunutyyppi — avosiltainen kaksi- ja kolmiakselinen vaunumalli. Monissa niistä oli peltivuoraus, tosin osa niistä verhoiltu pystylaudoilla. Em. tiedon perusteella voinee päätella, että luokkaväritys otettiin käyttöön avosiltaisten vaunujen käyttöönoton yhteydessä (kunnes joku toisin todistaa ;D).

Tähän tekee mieli soveltaa erään jumalapäissään pörräävän hihhulin ajatuskulkua: et voi olla varma ellet ole itse nähnyt.

Värivalokuvaushan oli jo keksitty: https://fi.wikipedia.org/wiki/Autochrome

Valokuvan nainen oli kaunis, vaikka tuo olisikin kuvattu 2015,  mikään ei ole muuttunut 100:n vuoden aikana.

Noiden boggie-vaunujen värityksestä on seuraavanlainen tieto vuodelta 1907:

"Ensimäisen luokan boggiewaunut. Rautatiehallitus on määrännyt, että kaikkien päiwä boggie waunujen 1:sen luokan osastot on werhottawa wihreällä nukkakankaalla nykyisen tiikerinwärisen kankaan sijasta. Ulkoseinä on maalattawa tummansiniseksi ja merkittäwä numeroilla, jotka ilmaisewat ensiluokan matkustajapaikkain luwun."
Satakunnan Sanomat no 85, 28.7.1907

Samansisältöinen teksti on julkaistu kirjassa "Käsikirja S.V.R. koneosaston henkilökuntaa varten" (painettu vuonna 1920): "Kaikkien päivä-bogivaunujen ensimäisen luokan osastot on verhottava vihreällä plyyshikankaalla. Samojen osastojen ulkoseinä maalataan tummansiniseksi".

Alkuperäinen käskykirje on vielä hakusessa, mutta ajankohtaa täsmentää sanomalehtiuutinen:
"Ensimäisen luokan boggiewaunut. Rautatiehallitus on määrännyt, että kaikkien päiwä boggie waunujen 1:sen luokan osastot on werhottawa wihreällä nukkakankaalla nykyisen tiikerinwärisen kankaan sijasta. Ulkoseinä on maalattawa tummansiniseksi ja merkittäwä numeroilla, jotka ilmaisewat ensiluokan matkustajapaikkain luwun."
Satakunnan Sanomat no 85, 28.7.1907

Ja peltivuorattujahan nuo 1900-luvun alun boggievaunut olivat. Ne kun olivat vielä kaarevakylkisiä. Mutta käsikirjan julkaisemisen ajankohtana vuonna 1920 oli jo myös suorakylkisiä 1912-mallisia 4-akselisia vaunuja. Olisikohan teksti vain jäänyt kirjaan vanhasta muistista? Sillä onko kukaan nähnyt mainintaa 1912-mallisten matkustajavaunujen (siis niiden tuttujen 'puuvaunujen') maalaamisesta luokkavärein?  

Tätä samaa asiaa olen mietiskellyt (itsekin olen jostain syystä olettanut, että uuden korityypin vaunuissa ei olisi käytetty luokkaväritystä — joukkopsykoosi siis toimii :)). Määräyksissä puhutaan vain vaunujen luokkavärityksestä sen kummallisemmin erittelemättä. Kukaan ei ole kyennyt osoittamaan kirjallista dokumenttia siitä, että vuoden 1912 korimalliin perustuvia vaunuja ei olisi maalattu luokkavärein. Nykytiedon valossa olisi päinvastoin luonnollisempaa olettaa, että luokkaväritys oli käytössä kaikissa vaunuissa aina vuoteen 1931 saakka. Pitäisi itse asiassa löytää sellainen dokumentti, joka toteaa, että vuoden 1912 korimallilla rakennettuja vaunuja ei olisi maalattu luokkaväreihin. Kun asiaa miettii tarkemmin, niin asian on vain olettu olevan tällä tavalla :)

Painetut määräyskokoelmat toimitettiin sillä tavalla, että kirjaan otettiin julkaisuhetkellä kaikki voimassa olevat määräykset — vaikka ne olisivat kymmeniä vuosia sitten annettuja. Kirjan uusittu painos siis kumosi edellisen painoksen, käytännössä varmaan jollakin viiveellä. S.V.R. käsikirja taas on riisuttu versio varsinaisesta määräyskokoelmasta. Varmaankin tarkoitettu käytännön töitä tekevälle henkilökunnalle. Voisi olettaa, että se on toimitettu samalla periaatteella kuin varsinaiset määräyskokoelmat. Toisaalta näyttää myös siltä, että aina ei käytännön työssä toimittu, kuten määräys olisi olettanut. Tämä näkyy monesti määräysten sanamuodoissa, joilla pyritään muuttamaan jotain toimintatapaa.

Määräyskokoelma on suhteellisen helppo tapa karkoittaa annettuja määräyksiä. Niiden käytön edellytyksenä olisi kuitenkin katkeamaton sarja julkaisuja. En tiedä, kuinka tiuhaan tahtiin määräyskokoelmia painettiin. 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä olen nähnyt niitä vain muutamia. Määräyskokoelmasta supistetusta käsikirjasta olen nähnyt vain vuonna 1920 painetun laitoksen. Voisi kuvitella, että kaikki painetut kirjat on tallennettu, kuten Suomessa on pitkään ollut tapnana.

Aika tehokkaasti määräyskokoelmat ovat kuitenkin kadonneet. Niiden jakelulista eli jakokaava oli kuitenkin melko laaja: rautatiehallituksen jäsenet, apulaisjohtajat, toimistojen päälliköt, jaksojen päälliköt, konepajojen päälliköt, rakennuspäälliköt, koneosaston virkamiehet, varasto-osaston virkamiehet, asemapäälliköt, pysäkinhoitajat sekä oppikursseilla kävijät. Lisäksi niitä varastoitiin "tarpeellinen määrä" painatustöiden varastoon.

Ostin eilen SRHS:n kerhoillassa sidotun käskykirjekokoelman. Monen hyvin mielenkiintoisen asian lisäksi opuksesta selvisi ensimmäisen luokan päivä-bogivaunujen sinistä maalausta koskevan määräyksen numero: Rh10156/1907.

Kerrotaanko määräyksessä Rh 10156/1907 muiden luokkien ja 2/3-akselisten vaunujen väreistä?

Sininen väri oli luokkavaunuissa käytössä jo ainakin vuonna 1869: Pietari-Riihimäki -rautatien vaunutilauksessa v. 1869 määritettiin, että yhdistettyjen I & II lk vaunujen väri oli sininen ja II lk vihreä. Huomionarvoista tässä on se, että yhdistetyssä vaunussa ei ollut luokkakohtaisia värejä, vaan koko vaunu oli ylemmän luokan mukaan väritetty.
Tilauksessa ei ollut puhtaita I lk vaunuja, mutta oletettavasti niiden väri olisi ollut sininen.

Vaasan rautatien spekseissä 1881 oli sitten jo osastokohtainen väritys: yhdistety II&III lk: tummanvihreä&tummanruskea.

Mikä muuten on tuon määräyksen Rh 10156/1907 päiväys?

Ei kerrota.

Vaunujen yleisestä luokkavärityksestä sen sijaan kerrotaan määräyksessä Kt279/1900. Tosin tämän määräyksen pääasia on kirjainten merkintätapa vaunukalustoon. Vaunujen luokkaväritys on tässä yhteydessä toisarvoinen asia, vaikka se esitetäänkin dokumentissa.

Minulla on tätä todennäköisesti vanhempi luokkavärityksestä määräävä dokumentti, mutta valitettavasti se on kopioitu siten, että määräyksen numero on jäänyt ulkopuolelle. Tiedän kyllä, mistä alkuperäinen dokumentti löytyy, joten suurin työ on jo tehty tämän asia suhteen. Luokkavärityksestä on määrätty uudemmissakin määräyskokoelmissa. Tsekkaan vielä, mitä niistä löytyy.

Jos boggievaunujen I lk osastojen maalaamisesta sinisiksi annettiin määräys vasta vuonna 1907, niin minkä värisiä ne olivat sitä ennen?

Jo vuonna 1898 rakennettiin 10 yhdistettyä I&II lk boggievaunua ja 6 yhdistettyä I&II&III luokan boggievaunua. Niiden alkuperäisistä väreistä ei liene tietoa?

Jos 'käskykirjekokoelma' on opus, jossa varsinaiset käskykirjeet on sidottu kirjaksi, niin onko tuossa käskykirjeessä mitään selittävää tekstiä, alustusta, johdatusta, pohjustusta - niinkuin niissä usein oli - joka avaisi asiaa.

Mikä muuten on käskykirjeen päiväys?

Sisällöllisesti Rh10156/1907 on tämä: "Kaikkien päivä-bogivaunujen ensimäisen luokan osastot on verhottava vihreällä plyyshikankaalla. Samojen osastojen ulkoseinä maalataan tummansiniseksi". Määräys ei siis ole vieläkään se alkuperäinen pelkästään maalauksen määrittelevä dokumentti, vaan sen kärki on vaunujen sisustuksessa. Maalaus on toisarvoinen asia, mutta vahvistaa ainakin käytetyn värityksen jollekin aikajanalle. Etsintä jatkukoon.

Käytettävissä olevien avosiltaisten telivaunujen valokuvien perusteella voi päätellä vaunujen seinistä selviä suoralinjaisia sävyeroja, jotka lienevät eri luokkavärien rajoja.

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq90/922/zPHR0U.jpg)

Tästä määräyskokoelman sivusta otetusta kopiosta puuttuu määräyksen numero, joka olisi auttanut ajoitusta. Sen tosin voi vielä kaivaa esille melko pienellä vaivalla.

Huomionarvoinen seikka tässä dokumentissa on myös se, että määräys kehottaa kirjoittamaan S.W.R.-tunnuksen W-kirjaimella.


Muutaman kerran olen törmännyt koostelistauksiin annetuista määräyksistä. Hyödyllisiä listauksia, joiden avulla voi päätellä mikä määräys on jonkun aikaisemman määräyksen lisämääre. Se ei nimittäin käy yleensä ilmi itse määräyksestä. Tästä esimerkkinä mm. vuonna 1928 annettu määräys höyryvetureiden uudesta vihreästä väristä. Pari vuotta tämän jälkeen annettiin maalauksesta yksityiskohtaisempi määräys, eli miten mikäkin osa maalataan. Tässä määräyksessä ei kuitenkaan ole minkäänlaista viittausta jo aikaisemmin annettuun määräykseen, jolloin lukija olettaa tapahtuneen muutoksen pelkästään jälkimmäisen määräyksen perusteella.

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq90/921/XNWctS.jpg)

Tässä kuva liitteenä siltä varalta että linkki vanhenee.

Tämä onkin mielenkiintoinen tieto. Vuoden 1912 historiikki ei kuitenkaan tunnista tällaista vaunutyyppiä — tai sitten en ole osannut lukea oikeasta kohdasta. Millä numeroilla tämä vaunusarja esiintyi? Kaikesta päätellen sen litteran pitäisi olla CEi.

VR-historiikit ovat kalustohistorioitsijan silmin katsottuna valitettavan hataria. Niistä puuttuu monia tietoja, yleensä esim. ne kaikkein kiinnostavimmat vaunut.

Nuo 6 yhdistettyä I&II&III lluokan vaunua löytyvät vuoden 1906 vaunuluettelosta sivulta 50.
Vaunujen alkuperäiset numerot olivat 551-556. Vuoden 1901 numeroinnissa numerot 2401-2406.
Littera oli CE. Pikku-i on myöhempien aikojen keksintö. En kuitenkaan tähän hätään löydä, miloin se otettiin käyttöön, mutta vaunuluetteloissa sen ensi-ilmentymä näkyy oevan vuonna 1921.  

OK. Nuo CE-vaunut tiedänkin — ne ovat makuuvaunuja. Olin jo kovasti innostunut siitä, että joku olisi löytänyt avosiltaisia CE(i)-sarjan päivävaunuja. Niistä olisi saanut luokkavärityksellä komeita pienoismalleja :)

CE-littera ilman myöhemmin käyttöön otettua telivaunun tunnusta on siinä mielessä hankala, että se ei kerro sitä, onko kyseessä päivävaunu vai makuuvaunu (tai edes vaunujen akselimäärää). Eroavuutta ei yhtään helpota se, että vaunut on tilastoitu matkustajavaunuiksi. Ero pitää yrittää päätellä muilla keinoilla. Tähän on kuitenkin eväät.

CE-vaunujen 551-556 (myöh. 2401-2406) lisäksi vuoden 1906 luettelon seuraavalla sivulla on lisää CE-sarjan vaunuja, vaunut 557-560 (myöh. 2407-2410), jotka on rakennettu vuonna 1900.

Saman vaunuluettelon taulukko nro 6 ilmoittaa kuitenkin CE-vaunujen lukumääräksi 12 kpl ja numeroiksi 2401-2412. Kun em. vaunut laskee yhteen, saadaan 10 kpl vaunuja. Jostain on ilmaantunut vielä kaksi — tai sitten en ole huomannut niitä.

Samaisessa taulukossa CE-vaunujen "sijain luvuiksi" ilmoitetaan toisessa luokassa 24 ja kolmannessa luokassa 24. Jos telivaunussa on yhteensä tilaa vain 48 matkustajalle, ei kyseessä voi olla päivävaunu. Merkillepantaavaa on myös se, että ensimmäisen luokan paikkojen määrää ei ilmoiteta, vaikka kyseessä on CE-sarjan vaunu. Tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että jos ostat ensimmäisen luokan lipun, olet yksin toisen luokan osastossa. Toisen luokan lipun kanssa olisit samassa hytissä jonkun toisen tyypin kansssa. Tällöin käytössä olisivat molemmat vuoteet.

Samaisen vaunuluettelon taulukko nro 7 kertookin jo sen, mistä tässä on kyse. Se luetteloi kyseiset vaunut seuraavasti: 12 kpl I, II ja III luokan makuuvaunuja.

Katsotaan vielä, mitä "Musta kirja" sanoo asiasta 1920-luvulla. Nyt vaunuista käytetään jo litteraa CEm ja vaunut on sijoitettu numerosarjaan 2401-2500.

EDIT. Löysin vielä yhden listauksen: "Valtionrautateiden liikkuva kalusto 31.12.1912". Tässä listauksenssa CE-vaunut on ilmoitettu seuraavasti: I, II ja III luokan makuuvaunu, 2401-2500.

Vaunut lie tosiaan luokitetu makuuvaunuiksi, joskin niistä kirjoitetaan myös yhdistettyinä yö- ja päivävaunuina.
I ja II luokka olivat todela yksi ja sama tila: Ostamalla I lk lipun sai osaston yksin käyttöönsä.

Tuon ajan merkinnöillä telipäivävaunut olivat esim. CEo ja telimakuuvaunut CEo', jossa 'o' tarkoitti telivaunua ja ' ' ' makuuvaunua. 'o':han jäi käyttöön mm. telillisissä konduktööri- ja vankivaunuissa.
 
Mutta minkä värisiä nuo makuuvaunut olivat?

Muistan lukeneeni jostakin(?), että kaikki makuuvaunut — luokasta riippumatta — olisi maalattu ruskeiksi. Luokkaväritystä ei tarvittu, koska makuuvaunuun myytiin aina paikkalippu. Lähtevän junan vaunuissa taas oli numerokilpi, jonka perusteella matkalainen löysi vaununsa. Tämä on pelkkä mielikuva, jota en ilman penkomista kykene vahvistamaan minkään lähteen avulla.

Mikäli oikein muistan,  niin mainituista CE-makuuvaunuista sen verran, että III luokan osasto oli sitä kuuluisaa Gunzburgin järjestelmää, ylempien luokkien ollessa tavanmukaisia hyttejä. Näistä sitten tehtiin 1920-luvulla DEi-sarjan II/III luokkien päivävaunuja. Niissä II lk oli hytteinä ja III lk avo-osastona (aivan kuten myöhemmän ajan CEhit).

Vuoden 1899 tilastosta löytyvät seuraavat uudet telivaunut:
2 yhdistettyä truck-alusimilla olevaa I ja II luokan matkustajavaunua, N:rot 117-118
2 yhdistettyä truck-alusimilla olevaa II ja III luokan matkustajavaunua, N:rot 561-562
4 truck-alusimilla olevaa III luokan matkustajavaunua, N:rot 956-959
Kaikki nämä oli tehty valtionrautateiden omassa konepajassa Helsingissä.

Vanhoissa vuositilastoissa on yhdistettynä tekstiosa, josta vuosittain näkyy kaikki uudet vaunut.

Käytettyjä vaunuja ostettu mm.
3 kpl makuuvaunuja N:rot 42-44 (ostettu Suomen Makuuvaunuosakeyhtiöltä)

Tässä piirroskuvia käsiteltävistä vaunuista:  https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119533?page=13
Tässä tarinaa näistä vaunuista: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119533?page=7
Kirjattakoon vielä, että lähde on Suomen Teollisuuslehti N:o 5, 1898 .

Sivu 13, jossa piirroskuva vaunusta.