Resiina-keskustelu

Viron talous- ja liikenneministeriön – Juhan Partsin ministeriön - kalvosulkeisessa näyttää Rail Baltica -haaveissa Suomi yhdistyvän ideaan junalautalla ei enää tunnelilla, kalvo 8. Muutenkin suunnitelma on mennyt perinteisempään suuntaan eli yhteys menisi Tarton ja Valgan kautta, ei uusien linjausten kautta, kuten aiemmin kuviteltiin. Uusia markkinoita kuvaavassa kalvossa 12 on Norja muuten vajonnut Euroopan laidalta Atlanttiin! Onko se tapahtunut kesän aikana, kun en ole kuullut asiasta? Ja mitähän tunnelimiehet Pajunen ja Savisaar nyt asiasta ajattelevat, siis tunnelista, ei Norjasta?

Koko kalvosarja: http://www.euregio-heltal.org/incoming/AnttiMoppel.pdf

Kalvojen isä Antti Moppel on Virolaisen öljynjakeluyhtiö Olerex AS:n markkinointijohtaja.

Parts ei ole muutenkaan ollut koskaan innostunut tunnelihankkeesta. Loppujen lopuksi vain kaupunginjohtajat Savisaar ja Pajunen ovat olleet aktiivisesti liikkeellä, muuut viranomaiset ja poliitikot ovat haranneet vastaan.

Huvittavaa vaan tuo virolaisten haave saada junalautalle tavaraliikennettä Suomesta Mustan Meren rannoille ja muutenkin itään samalla kun haaveilevat raideleveyden muutosta 1435 mm:iin. Kehittelevätköhän raideleveydenvaihtajaa raiteille itselleen vai vaunuille kun Tallinnasta Tapan ja Tartun kautta kulkevalle radalle kaavaillaan tavaraliikennettä kummankin raideleveyden suuntaan?

Eihän kaksiraideleveyksinen rata mikään uusi juttu ole. Esim. Tornio-Haaparanta on niin toteutettu. Ainoaksi ongelmaksi jää laiturien etäisyys junan matkustajajunien osalta. Mutta kaipa sekin lie raidejärjestelyin ratkaistavissa.

Euroopan Komission aluepoliittiselta pääosastolta tilattu selvitys vuodelta 2007 ehdotti kolme vaihtoehtoista pakettia Rail Baltican toteuttamiseksi. Hurjin niistä oli paketti 3 sivuilla 7 ja 8. Se perustui ajatukseen aivan uudesta linjasta Pärnun kautta Riikaan ja se toimisi koko matkan normaalileveydellä 1435 mm http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/evaluation/railbaltica/concl_et.PDF

Tämäkin ajatus lienee unohtunut. Työn teki tanskalaisvetoinen COWI. Niin ajatukset muuttuvat, kun kukkaro laihtuu. Itse tunneliin ei otettu kantaa, mutta Suomen suunta oli mukana ehdotuksissa.

Taas alkaa pohdiskelu Rail Baltican (Helsinki-Varsova) rakentamisesta Baltian läpi nopeana rinnakkaisväylänä 1435 mm eurooppalaisella raideleveydellä. Lisää Ärileht 20.10.09  http://www.arileht.ee/artikkel/480639

Vähän ihmetyttää... Suomessa on sen verran paljon ainakin balttilaisittain isoja kaupunkeja, että luulisi esim. Tampereen olevan ihan mielenkiintoinen lähtöasema junalle vaikka Riikaan. Olisiko tässä sitten väistämättä vaihto toiseen junaan Helsingissä? Oletetaanko, etteivät baltian venäläiset innostu lapinmatkailusta samoissa määrin kuin Venäjän venäläiset, eikä tarvita yhteyttä, jossa Helsingin läpi pääsisi nukkuen?
1520mm huoltokalustokaan ei sitten 1435mm radalle ihan tuosta vaan pääse.

Tuntuu hassulta, että tehdään raiteet väärällä leveydellä ympäröivään rataverkkoon nähden.

Rail Baltica olisi suurinopeusrata, eikä sinne olisi mitään asiaa esimerkiksi hitailla tavarajunilla muutenkaan. Suurinopeusverkkoja ei ole oikein olemassa kuin stantardileveydellä, joten stantardileveyden käyttö mahdollistaa eri maiden suurinopeusverkkoihin yhdistämisen.

Typerää haihattelua tollaanen Helsinki-Tallinna välinen tunneli. Rahat pitää ehrottomasti säästää kertaluokkaa järkevämpään investointiin http://www.taloussanomat.fi/arkisto/1999/05/18/merenkurkun-neuvosto-aloittaa-selvitystyn-pohjoisen-jttisillasta/199919378/12

Aloitteen tekijä on nyt Latvia. Mutta luulen, että ovat vasta aivan pähkäilyn alkuasteella kuten muutkin Baltian maat.

Aiemmin mainitussa Euroopan Komission kustantamassa selvityksessä vuodelta 2007 paketti 3:n mukaan linja kulkisi Virossa reittiä Tallinna – Rapla - (Lelle?) - Pärnu eli osittain täysin uutta reittiä eurooppalaisin mitoituksin. Mutta varmasti miettivät vielä pitkään toteutusta ja rahoitusta tietenkin samalla.

Lisätty: Tunnelimies Usko Anttikoski tutkaili tunneli/penger -ratkaisuja Tallinna-Helsinki, Ahvenanmeri ja Merenkurkku vuonna 2007 näin:  

http://www.mtry.fi/tiedotteet/Anttikoski24022008_teksti%20ja%20liitteet%20ilman%20merikarttoja%20suomi.pdf

Viime viikonloppuna Edgar Savisaaren johtama keskustapuolue sai määräenemmistön Tallinnassa, joten on varmaa, että tunneliprojekti pysyy esillä. Onhan se Savisaaren ja Helsingin Pajusen lemmikkiprojekti.

Otin jo Anttikoski-linkin ylös ja tutustun siihen mielenkiintoa kihisten.

Mutta mitkä ovat - pähkinänkuoressa - yleensä kansalliset ja poliittiset intressit ylittää Itämeren lahdet laivaa nopeammin?
Baltiasta päästään jo Puolan kautta muuhun Eurooppaan nykyisissä oloissa, ja Suomeen ei sieltä olle niin kiire, ettei laiva riittäisi.
Suomesta Ruotsiin, ja eteenpäin juutinrauman yli, olisi monelle suomalaiselle kyllä lentokonetta ja laivaa mukavampi mahdollisuus - joskaan ei taas päinvastaiseen suuntaan yhtä haluttua.

Pääministeri Andrus Ansip on pessimisti Rail Baltican nopeaa tulemiseen. Ansip argumentoi talouden näkökulmasta. Hän sanoo mm, että Balti Railin käynnistämisen ehto olisi kaupallinen kannattavuus, jota nykyisissä tilanteessa ei ole nähtävissä. Arvioiden mukaan Helsinki-Varsova välillä matkustavien määrä ei tulisi riittämään radan kannattavaan käyttöön. Ansip sanoo myös, että kokemus muualta osoittaa, että kotimaanliikenteen kaukoreiteistä huolehtiminen on ehdottomasti tarpeellista. Tallinnan ja Tarton välinen yhteys on keskeinen myös naapurimaille. Pääministeri toteaa, että Tallinna-Tartto –linjan remonttiin on jo uponnut 400 miljoonaa kruunua ja tarkoitus on saada junat kulkemaan 120 km/h.

EPL 21.4.2010 http://www.epl.ee/artikkel/575404

Ei siis mitenkään hyvältä näytä projektin edistyminen. Kun tähän lisätään vielä se tosiasia, että politiikan ikuinen voimahahmo Edgar Savisaar vastustaa ehdottomasti 1435 mm raideleveyden rakentamista Viroon, on projektille tiedossa vaikeuksia.

Mitä kuuluu Helsinki-Tallinna rautatietunnelille? Eipä juuri mitään, mutta Rail Baltica –hanke on edennyt ainakin ajatuksen tasolla. Hankkeen ajoitus on täsmentynyt niin, että ennen EU:n seuraavan rahoituskauden alkua tulee hankkeen linjaus ja raideleveys olla päätetty.

Hankkeen vahva edusnainen, MEP Vilja Savisaar (kesk) on viimeaikoina antanut asiasta lausuntoja ja kirjoitellut artikkeleita. Viimeisin, jonka löysin, on EPL:n juttu 16.6. http://www.epl.ee/artikkel/578692. Savisaar on EU-parlamentin liikennevaliokunnan jäsen ja näin erittäin hyvässä paikassa lobbaamaan ratahankeen rahoitusta. Toinen merkittävä tukija on ehdottomasti liikennekomissaari Siim Kallas. Jopa Juhan Parts on lämpenemässä ajatukselle.

Ratkaisut tehdään todennäköisesti tässä raportissa esitetyn kolmen paketin välillä http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/evaluation/railbaltica/concl_et.PDF
Paketissa 3 ratkaisu perustuisi uusiin linjauksiin Baltian alueella ja raideleveydeksi tulisi silloin koko matkan 1435 mm. Jotenkin ainakin Vilja Savisaaren kannoista paistaa, että valinta on lähellä pakettia 3. Jännää tässä on, että Vilja Savisaar on kaupunginjohtaja Edgar Savisaaren vaimo. Tunnetusti Edgar vastustaa eurooppalaista raideleveyttä, mutta kannattaa tunnelihanketta Jussi Pajusen kanssa. Luulenpa, että Rail Baltica toteutuu, tunneli ei.