Resiina-keskustelu

Onkohan jossakin selkeää esitystä Helsingin asemalta lähtevien raiteiden lukumäärän kehittymisestä aikojen kuluessa?

Raiteiden määrähän vaihtelee vielä Linnunlaulun leikkauksessakin, mutta ehkäpä sen pohjoisosassa lulumäärä on jo asettunut niin, että voidaan puhua varsinaisista linjaraiteista. Tai miksi niitä nyt sitten pitäisi kutsua? Niitä jotka johtavat jonnekin muualle kuin vain yhtyvät johonkin toiseen raiteeseen ennen Pasilaa.

Ensimmäinen raide toki otettiin käyttöön jo rautatietä alunperin rakennettaessa.

Toinen raide tuli liikenteen kasvun seurauksena vuonna 1892.

Kolmas ja neljäs raide vuonna 1925 huoltoliikennettä varten Helsingin ja Pasilan välillä.

Mutta miten siitä eteenpäin?
Vuonna 1969 joka tapauksessa kuilua taas levennettiin itäreunastaan. Mikäs rata silloin rakennettiin? Samalla rata sähköistettiin ja Linnunlaulun vanha lyhyeksi jäänyt silta tietenkin purettiin.  Myöhemminkin eri kaupunkiradat lienevät saanet omat raiteensa, ja kenties huoltoraiteitakin on lisätty?

Mutta onko jossakin siis tietoa, milloin, miksi ja kuinka monta raidetta rataan on lisätty?

Nythän raiteta näkyy ilmakuvan mukaan olevan 10-12 paikasta riippuen.
 

Ai kunpa olisi kaikki Helsingin liikennepaikkaa (Eli Helsinki, Pasila, Oulunkylä)  koskevat viikkovaroitusten liitteet jollakin tallessa. Niistä tuo asia selviäisi.

1970-luvun alusta, kun ratapihan sähköistys oli valmis ja Ilmalan varikko käytössä ainakin osittain, oli seuraavat 8 raidetta Pasilasta etelään:
1: Pääradan ruuhkasuunan lähijunille
2: Pääräta pohjoiseen
3: Päärata etelään
4: Huoltoraide Ilmalaan
5: Huoltoraide Ilmalasta
6: Rantarata länteen
7: Rantarata etelään
8: Huolto-ja tavaraliikenneraide Pasilan alapihalta Töölöön

Tämä säilyi muuttumattomana 1990-luvun puoliväliin asti kun pääradan kaupunkirataa alettiin rakentaa.
Enimmillään raiteita on ollut joskus v 2005-2010 paikkeilla, 11, mutta nyt yksi vähemmän kun satamarataa ja Pasilan alapihaa ei ole enää.

Helsingin karttapalvelusta http://kartta.hel.fi/ voi yrittää selvittää jotain asiasta. Siellä on ilmakuvat mm. vuosilta 1964, 1969 ja 1976 (ja 1988), joista voi päätellä jotain Helsingin ratapihan muutoksista. Mutta nuo Tepon mainitsemat Viikkovaroitusten liitteet olisivat tietysti se paras lähde muutoksien seuraamiseen.

Väjästi asiaan liittyen - kun katsoo vuoden 1962 opaskarttaa, niin jo vain on muutama tusina sivupistoja tuosta pääradalta nykyisen Auroran puiston ja Finlandia-talon kohdille. Yksi raide näyttäs kiertävän koko Töölön lahden aina Eltsuun asti.

Nämä Helsingin tavara-aseman raiteet eivät tietenkään liity kysymykseeni, joka koski pääradan raiteita Hki-Pasila -välillä.

Tuo Töölönlahden kiertävä raide on Töölön sokeritehtaan raide, joka toki päättyy sokeritehtaalle eikä jatku Eläintarhaan.

Eikös Pasilan alaratapihalta tuleva raide liittynyt läntisimpään raiteeseen ja tämä vaihdekuja on edelleen jäljellä. Alaratapihastahan on osa vielä pussiraiteina jäljellä. Eli ei ollut erillistä 11. raidetta Linnunlaulun kanjonissa. Sataman suuntaan menevä raide ja autojuna-aseman raiteet on purettu.

Jouni on oikeassa. Pasilan alapihan raide liittyi, ja liittyy edelleenkin, läntisimpään eli Leppävaaran kaupunkiradan eteläiseen raiteeseen Nordenskiöldinkadun sillan eteläpuolella. Helsingin asetinlaitteen (Linnunlaulu) eteläpuolella satamaraide erkani läntisimmästä raiteesta.

Kun Pasilan alapiha oli käytössä, sinne johtavan raiteen liittymiskohdassa oli lisäksi vaihdeyhteys etelään päin mentäessä jokaiselta rantaradan neljältä raiteelta yhden raiteen verran itään päin. Kyseessä ei ollut varsinainen vaihdekuja, vaan viisi rinnakkaista vaihdeyhteyttä, jotka mahdollistivat muiden junien väistön idemmäksi, kun läntinen raide tarvittiin päivystäjän käyttöön. Joskus tätä mahdollisuutta käytettiinkin, mutta ei ole havaintoa, olisiko koskaan useampi juna tehnyt väistöliikkeen samanaikaisesti.

Kun Pasilan alapiha lakkautettiin, väistövaihdeyhteydet korvattiin risteysvaihtein toteutetulla vaihdekujalla, joka nyt mahdollistaa kulun Ilmalan siirtoraiteilta suoraan Pasilan "tynkään".

Ja tuo ratahan on ollut alkuaan kapearaiteinen ja lisäksi yksi kolmesta suomalaisesta kapearaideradasta, jolla on kuljetettu leveäraidevauja lavettivaunuilla