Resiina-keskustelu

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015082020208771_uu.shtml

Mitä mieltä porukka on tästä?

Lisäksi ilmoitettaan että poliisin on kerättävä ylinopeussakkoja 28000kpl kolmen kuukauden aikana, joka on jo pelkkää rahastusta ja poliisikin sen myöntää.

Oma vastaisku on tuolle se että käyn kaupassa noin 45km 4 kertaa kuukaudessa jääpä rahaa muuhunkin kuin bensaan ja ajelen kiusallani tasan mittarinopeutta. Jos ennen meni bensaan 60€ niin vähennän kulutuksen 30€, lisäsäästöjä voi tehdä kun käyttää kaljan kotona, viljellä maata ja sienet/marjat metsästä tai omista puskista. Jääpä verottaja nuolemaan näppejänsä. Sähkölämmitystä en käytä kun talo lämpiää polttopuulla jota voin tehdä hankintakuluilla.

Niinpä. Elämä on valintoja täynnä. Paras keino välttyä esimerkiksi ylinopeussakoilta on ajella rajoitusten mukaisesti. En pistä lainkaan pahakseni ylinopeussakkojen korotusta. Tuntuu siltä, että tietyöalue on optimaalisin paikka saada poliisin "sakkokiintiö" täyteen. Tietyöalueilla kun tuntuu olevan aika paljon kiireisiä kulkijoita. Mitäpä väliä on tietyöalueella työskentelevien turvallisuudesta.

Tietyömaalla ja koulujen läheisyydessä minäkin ymmärrän rajoitukset. Jos tien vieressä kulkee kevyenliikenteenväylä kuten ennen Huittista Punkalaitumen suunnasta katottuna, ainoastaan koulun kohdalla suojatien kohdalla voisi olla 20 metriä vaikka 30km/h muuten 80km/h, nyt koko pätkä on 60km/h. Vastaavasti Vesilahti-Lempäälä väli on kokonaan 80km/h vastaavalla osuudella, veikkaan että kevyenliikenteenväylä rakennetaan koko välille 10-15 sisällä jos kaikki pellot kaavoitettu tonteiksi.

Mikko kysyi mitä mieltä. Linkistä näkee uudet rikesakkohinnat ja heti tuli mieleen, että jos ne ovat tuplaantuneet niin ovatpa olleet aiemmin pieniä. Ei pahaa sanottavaa. Itselläni ei ole rikesakoista mitään kokemusta, päiväsakkoja olen joutunut joitain kertoja makselemaan mutta niitäkään en ole saanut liikenteestä.

Tasan mittarinopeutta minäkin olen pyrkinyt ajamaan, mutta en ymmärrä miten lain noudattamiseen voisi yhdistää termin "kiusallaan". Toki varmasti on, että kaikissa paikoissa nopeusrajoitukset eivät vastaa "todellisuutta", mutta pienimmällä stressillä pääsee kun ei uhraa ajatustakaan rajoitusten mielekkyyden arviointiin, säätää vain cruisen uuteen nopeuteen ja kääntää mankasta tulevaan Black Flagin biisiin pari pykälää volumea lisää.

Lievä roskaaminen 100 € kuulostaa vähän hurjalta, muuten pikaisella selaamisella koko hinnasto näytti oikeustajuani vastaavalta. Ennen ilmeisesti 10 € pn ollut mahdollinen sakko. Häh?

Nousevatkos myös päiväsakkojen määrät samalla? Nopealla googletuksella (voi olla tosin jo vanhentunutta tietoa myös) pienin päiväsakkomäärä pienituloisella on 6€/päivä ja päiväsakkojen määrä hieman yli 20 km/h:n ylinopeudesta on ollut jossakin tapauksessa 12, joten tuosta tulisi maksettavaa 72€. Rikesakoilla sakon suuruus alle 20 km/h ylinopeuksissa vaihtelee jatkossa 140 ja 200 euron välillä. Siis pienituloisen kannattanee ajaa reilummin ylinopeutta, jos kerran tuohon leikkiin ryhtyy?

Ja ihmiset sitten ihan varmasti tietty hidastais sille 20 metrin matkalle. Kaikista parhaimmat sakkorysäthän on tunnetusti tietöiden lisäksi pääteiden risteysalueilla, joilla tulee 80->60 tai 100->80.


Tähän tulokseen oon minäkin tullut. Joskaan Black Flag ei kuulu soittolistalleni, mutta korvataan se vaikka Ghostilla tai Opethilla. Joka tapauksessa laskee huomattavasti omaa verenpainetta kun menee sääntöjen mukaan ja muiden tahdissa.

Silloin kun ei meikäläisen autoissa vielä vakkareita ollut niin mulla oli tapana ajella aina joku 5-10 km/h yli suurimman sallitun. Jossain vaiheessa sitten tajusi että eihän tässä oo mitään järkeä kun joutuu koko ajan ohittelemaan kun muut tulee perä edellä vastaan ja kaikki tämä vaiva sen takia että on perillä viis minuuttia aikasemmin, jos sitäkään.

Yleisesti mittarinopeus merkitsee reilua alinopeutta. Se kiusaa oikeata, todellista, rajoitusten mukaista nopeutta ajavia. Mittarivirhe voi olla jopa >10km/h. Se olisi kunkin kuskin hyvä tietää ja hallita autostansa. Esim. juuri tietyörajoitusalueet ovat pahoja. Joka kerta on käynyt siten, että penkalle tulee väistö, kun joku aivokuollut tulee takapuskuriin kiinni, yleensä jonkun firman pakulla. Kiirettä on, näissä tapauksissa sitten "autan" väistämällä/poistamalla enemmät kolaririskit.
Yleisesti on alettu valittaa hyvän liikennekäytöksen kauas karkaamisesta. Se on totta. Kyllä näkee turhan usein suorastaan junttimaisuuksia (mahtaileviakin mustilla citymaastureilla....) maanteillä.
Liikennettä ei enää valvota riittävästi.

Koska virhe on suhteellinen nopeuteen, virhehän on aina yli 10km/h kunhan vain ajaetaan tarpeeksi kovaa! Siksihän virhe yleensä ilmoitetaan prosentteina. Mulla on parhaillaan kolmas auto putkeen missä virhe on mukavasti vain 2-3%. Kun viisari näyttää sataa, nopeutta ilmaisevat taulut näyttää 98:a. Eli mullakin virhe ylittää 10 km/h jos ajelee yli vittäsataa, ainoa vaan että mittari ei näytä niin pitkälle.

Ylinopeudenajaminen on lähes aina itsestä kiinni, joten turha on valitella, jos sakot rapsahtaa.

Tärkeintä on kuitekin kaahareiden tuntuva rankaiseminen. Nämä peltipoliisit, kun eivät siihen pysty.

Minusta ihan tervetullut muutos, koska kuitenkin paljon maanteitä kuluttavana olen joutunut useaan vaaratilanteeseen kaahareiden vuoksi. Ajan lähes aina vähintään ja enintään niin että todellinen nopeus on sama kuin tien rajoitus, ellei sää yms. pakota ajamaan hiljemmin. Moni tuntuu perustelevan esim. 130 km/h nopeutta moottoritiellä sillä että "aika on rahaa", mutta kun vaikkapa kolmostien koko moottoritieosuudella siitä saatava ajansäästö on vain viisi minuuttia jos sitäkään, niin ajan ihan mielelläni sen 120 km/h ja tyydyn muutamaa minuuttia hitaampaan matkantekoon. Lisäksi siitä saatava rahansäästö on huomattava varsinkin tämän sakkouudistuksen myötä.

Ainoat kerrat jolloin koen nopeusrajoituksen rikkomisen oikeutetuksi on silloin kun meikäläinen köyhänmiehen talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitusjärjestelmä on käytössä. Jos esim. kasitiellä on kristallinkirkas sää tai vaikka Varkaus–Leppävirta-välillä viitostie sula ja tievalaistus päällä eikä mitään liikennettä niin koen tällöin sn80:n täysin liioiteltuna. Jälkimmäisen järjettömyydestähän on samaa mieltä jopa muutoin niin ankarista mielipiteistään tunnettu sikäläinen komisario, vaikka hänen virkavelvollisuutensa toki ikävä kyllä kuuluu sakottaa sitä rikkovia autoilijoita. Mielestäni tästä vanhasta käytännöstä, jossa etelän herrat päättävät milloin talvi on alkanut ja päättänyt, tulisi pikku hiljaa päästä eroon. On sitä pimeää jo nyt syyskuussakin, eivätkä länsinaapurimme edes tunne tällaista järjestelmää. Ehkäpä sikäläisillä autoilijoilla on sitten hieman enemmän järkeä oikean tilannenopeuden suhteen.

Meikäläinen ajelee aina rajoitusten mukaisesti ja enemmän tuolla liikenteessä olen ohitettavana kuin ohittajana. Silloin, kun sain ajokortin ja sain "nauttia" kasikympin lätkästä, niin tuntui että ohittajia ei silloin ollut samoissa määrin kuin nykyään. Olisiko liikennekuri nopeusrajoitusten noudattamisen suhteen höltynyt tässä parinkymmenen vuoden aikana?

Totta: hieman kun himmaa kaasujalkaa, niin polttoaineenkulutuskin vähenee. Itse olen huomannut, että 80 km/h nopeudella ajaminen tuottaa kaikkein pienimmän keskikulutuksen per 100 km.

Toisinaan tuntuu hieman oudolta, että suurella osalla valtateistä on 80 km/h rajoitus talviaikaan. Ja samaa nopeutta saa ajella joillain mutkaisilla ja kapeilla sivuteillä ympäri vuoden. Mutta länsinaapurimme liikennekulttuurista olen hieman eri mieltä: tuossa reilu kuukausi sitten tuli käytyä Ruotsissa ja sikäläinen liikennekulttuuri moottoriteillä oli pienoinen yllätys. Pakettiautot ajoivat ohitseni 110 km/h nopeusrajoitusalueella. Henkilöautoilijatkin ajoivat ohitse ja aika useasti ns. tappituntumalla, jos ohittajia oli useampi. Vilkun käyttö mm. omalle kaistalle palatessa oli harvinaista.

Ruotsin ja Suomen liikennekulttuurin eroista voisi kirjoittaa tuoreiden havaintojen perusteella vaikka pienehkön kirjasen. :) Minulle muodostui puolessa vuodessa käsitys, että suuri massa ajaa mieluummin hiukan rajoitusta alhaisempaa nopeutta ja tällaisen finnjävelin teki sitten usein mieli ohittaa. Mutta moottoritiellä tilanne onkin toinen. Joukossa on sikamaista ylinopeutta paahtavia, mikä taas Suomessa on nykyään melko harvinaista, ellei nyt jotain viikonloppuöitä lasketa.

Kiertoliittymissä pyöriessä vilkutetaan niin usein vasemmalle, että luulin aluksi, että Ruotsissa on erilaiset kiertoliittymäsäännöt. Eipä ole, vaan täysin samat kuin Suomessa. :D

Siitä on kulunut 12-13 vuotta, kun olen viimeksi ajellut Ruotsin maaperällä. Tuolloin ehkä merkittävin ero Suomeen oli, että hitaammin ajavat yleensä väistivät pientareen puolelle ja antoivat perässäajavalle tilaa turvalliseen ohitukseen, ajoipa perässätulija ylinopeutta tai ei tai olipa perässäroikkuja finnjääveli tai ei.

Finnjäävelille oli hankalampaa tottua moiseen huomaavaisuuteen, sillä Suomessa moinen väistötapa taitaa olla kiellettyä (ainakin jatkuva pientareella ajo), ja täällä asenneilmapiiri oli/on muutenkin itsekkäämpi ja piittaamattomampi. En tiedä, mikä ja minkälainen asenneilmapiiri naapurimaassa vallitsee nykyisin.

Onhan tässä hommassa aika älytön ristiriita. Sakonhan kuuluu olla rangaistus tehdystä rikkeestä tai rikoksesta, ei valtion tapa hankkia lisää rahaa kassaansa jota sitten jakelee sinne sun tänne omien mielihalujensa mukaan. Sakot ja verot on eri asioita, tai ainakin pitäisi olla.

Päiväsakkojärjestelmä on muutoin ihan järkevä ja oikeudenmukainen, mutta pienimpiä tuloryhmiä se kohtelee toki epäoikeudenmukaisesti ja minimin korotus tätä entisestään korostaa. Rikesakko, no se nyt taas ei kiinnosta kuin pienituloisia, rikesakon saatuaan pienituloinen syö viikon vettä ilman makarooneja, hyvätuloinen taas maksaa sen pois ja jatkaa hanhenmaksapalleroiden mutustelua entiseen tapaansa.

Ite kun ajelen rajoitusten mukaan ja muutenkin yritän parhaani mukaan noudattaa liikennesääntöjä niin ei sakkoja ole pahemmin liikenteestä kertynyt. Ei mua rangaistukset pelota, sakottakaa vaan jos haluatte, mä maksan jos viitsin ja on ylimääräistä rahaa.

Ketjun aloittajalla nyt tuntuu olevan melko erikoinen suhtautuminen liikenteeseen. Tieliikenteessä nyt vaan on sääntöjä ihan siksi että siitä saataisiin edes jotenkuten sujuvaa, nopeusrajoituksetkin ovat osa tätä päämäärää. Säännöt koskee ihan samallalailla 850- T5, ja jopa T5r Volvojen kuljettajiakin.

PS. Monet nykyajan perheautojen tehokkaimmat mallit ovat selkeästi suorituskykyisempiä kuin kyseiset Volvon 90-luvun steroidinmallit. Mutta 850 T5r on hieno laite, kauniisti laulaa ja liikkuu, sen minäkin voin myöntää ;D

Eri autoissa erilaiset mittarivirheet. Silti ne on hyvä noteerata ja käyttää hyväkseen. Nopeusnäyttötaulut ovat hyvä konsti nähdä mittarivirhe. Omassa kulkineessa ei taidakaan olla %-virhe, vaan n. 6-7km/h-ero, läpi koko nopeusalueen. niinpä esim. 90 mittarinopeus näyttää taulussa 83km/h, 30 keskustassa 24. Ja tuo 90 on vielä "hyväksyttävä". Mitä hitaammin itse ajaa, sitä enemmän on puskurissaroikkujia, ohittajia. Siinä pointtini. Aiemmin jonkin Astran mittarivirhe oli luokkaa: näyttö 80, todellinen 68. Ja sekin on sallituissa rajoissa. Tuo 68 on kyllä kiusanopeus 80 alueella. Mutta astra kulutti vähän bensaa. ;) On totta nopeuden vaikutus kulutukseen. Moottorilla on jokin kierroslukualue (2800 tyyp.), jolla se on taloudellisimmaan, 5-vaihteella, yleensä n. 80-90 nopeudella. Siinä ei vielä ilman- ym. vastukset ole kovin merkittäviä.

Vitoskonehan se tekee kasipätkään vähän sellaista omanlaistaan luonnetta. Hieno auto sinänsä, joskaan ei se uutenakaan loppujen lopuksi niin erikoinen kampe ollut - Bemarin kolmos- ja vitossarjat M-versioineen olivat viitoittaneet tietä tehokkaiden perheautojen sarjassa jo 80-luvulta asti ja normaaliinkin vitoseen sai neljän litran V8:n. Rakkaalla ruotsalaisella kilpasiskolla oli 9000 Aero, Opel Omega liikahti tarvittaessa varsin rivakasti sekin ja Audi sementoi paikkansa tiukassa premium-liigan kilpailussa viimeistään S6:lla.

Eikä tietysti pidä unohtaa sitä, että vaikka edustusautojen kuningas Mercedes-Benz tunnettiin lama-Suomessa lähinnä dieselmoottorisena taksiautona niin kaikista merkeistä juuri sillä on pisimmät perinteet tehokkaiden autojen valmistajana.

https://www.youtube.com/watch?v=RF-yBDEWfG4 (https://www.youtube.com/watch?v=RF-yBDEWfG4) eipähän tuossa paljoa tartte selitellä.  :P

Vastahan Karjalaisessa oli kirjoitus että jostain syystä sakkotulot eivät olekaan kasvaneet vaikka sakot tuplattiin. Eli puhtaasti rahankeruusta on kyse, näkeehän sen jo siitä että edes pyytämällä ei tule valvontaa vaaranpaikkaan vaan "isojen nopeuksien" paikkoihin. Mielestäni kaupungin vilkkain risteys tietyömaineen klo 7:50 olisi ollut tärkeämpi kuin jokin ohituskaistan loppu vaan ei siellä poliiseja näkynyt vaikka pyysin tulemaan läheltäpiti-tilanteen jälkeen. Tämä oli tosin jo 2011.

Miten lienee, vieläkö Ruotsissa on se tilanne että "teknisesti ottaen" moottoritiellä ei voi sakottaa ylinopeudesta. Jossain vaiheessahan oli joku lakimuutos missä kävi vähän hassusti ja rajoitus on muttei sen noudattamatta jättämisestä voitu rangaista..

Videolinkissä muuten asiallinen ja harvinainen W124 E60 AMG (6.0L 32-venttiilinen DOHC-vapari-V8), joita ei kovin montaa kymmentä taida maailmassa olla. 381 hp / 580 Nm, 5.4 s 0-100 ja kyllähän tuo jonkun verran syökin sitten. :) M119 ja sen eri variantit on niitä harvoja V8-bensamoottoreita joista itse tykkään, kunnon "vanhan liiton moottori" mutta kuitenkin modernilla neliventtiilitekniikalla ja ruiskulla.

Eipä noita taida olla yhtään kappaletta Suomessa, siitä vähän laiskempaa E500/500E:itä sen sijaan on ihan jonkun verran.

Näitä ei ole kuin 1 kpl jäljellä (3 kpl valmistettu) lehtimoguli Urpo Lahtinen sen aikoinaan uutena osti, nyt se on museoitu. Mercedes-Benz 300 SEL 6.3 Waxenberger 450 heppaa +/- jotain, 0-100 km/h 4,4 sekunnissa ja huippunopeus 285 km/h. Normaali 300 SEL arvot 247 heppaa, 0-100 km/h 6.3 sekunnissa ja huippunopeus 229 km/h.
Tämä siis vuonna 1969. Lue tästä lisää. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mercedes-Benz_Waxenberger   

Löysin tiedon, että auto olisi maksanut 1969 uutena ja Suomessa verotettuna 60000 taalaa, tämä sitten ostovoimakorjattuna ja euroiksi käännettynä tekee karvan päälle 300 000 euroa. Hinta on mielestäni "haarukassa"?. Tämän varmaan ostaisi tehdaskin mielellään ja huutokaupassa hinta nousisi varmaan pilviin. Ainoa kappale, arvot kohdallaan ja vähän ajettu.

On niitä kaksi, tämä "replika" on se toinen. Itse laskisin tuon auton aidoksi, lukekaapa sivun viimeinen kappale.
http://www.verhoilijamestari.fi/autot/lehti/index.html

Itseäni lainaten, ilmeisesti noita W124 E60 AMG:eita on tehty maailmaan 30 kappaletta ja Suomessa ilmeisesti kuitenkin yksi on (ainakin ollut, jossakin vaiheessa).

Monesti ollaan kavereiden kanssa myöskin puhuttu ettäm iksi tänne Suomeen tuodaan autoja joiden huippunopeus ON jopa yli 200km/h?
Missään kun e ivoi ajaa yli 120 laillisesti,aivan hyvin riittäisi 160km/h jokaiselle autolle,jäis monelta teiniltäkin kortti menemättä!
Kovasti kehuvat valmistajat että tekniikka kehittyy mutta pieniä helppoja autoja ei silti voida valmistaa,kuten aikoinaan oli joilla ihmiset pääsi paikasta toiseen maksamatta ittensä kipeeksi.
Mullakaan ei ole mitään tarvetta mennä moottoriteille kuin ylen harvoin ja hyvin siellä on vanhalla kalustolla pärjänny,toisinaan ajettu jopa alinopeuttakin kun muut ei mene.
Turha myös on ostaa isoakalustoa johan sen pelkkä vakuuttaminen maksaa enempi kuin pienemmän,miksi siis pitää ollatehoa reservissä 250Hv kun ihan hyvin pärjää 50Hv,siinä vaan maksaa turhasta monikin.
Sais tulla rajotin henkilöautoonkin pakolliseksi

Onhan Suomessa moottoriratoja, joilla saa ajella laillisesti/luvallisesti niin kovaa kuin kantti kestää ja autosta lähtee, jos on tarpeeksi rahaa ja varusteet (mm. kypärä, jne.) kunnossa ja ratamaksu maksettu. Siellä voi ihan turvallisesti tuuletella enimmät menohalunsa, vaikka olisi tehokkaampikin auto käytössä, niin niitä ei tarviste sitten tieliikenteen seassa tuuletella.

Nykyään on näitä 1.0..1.2 litraisoa kohtuullisen vähäsyömäisiä, trendikkäitä kolmesylinterisiä moottoreita pienemmissä autoissa. Niitä on yllinkyllin saatavilla ja niitä voi ihan kuka tahansa hommata jos sellainen riittää omiin tarpeisiin. Täytyy ottaa huomioon että tarpeita on erilaisia.

Itse kunkin pitää mennä itseensä ja osata hillitä itsensä liikenteessä vaikka olisi kuinka tehokas auto alla, ja mennä sitten leikkimään turvalliseen paikkaan (moottoriradalle) jos leikityttää.

Moottoriradat ja julkiset tiet on kaksi AIVAN eriasiaa on ollu ennen ja nyt.
Jokainen toki saa ja pitääkin saada ostaa mitä haluaa mutta se vaan kummastuttaa että juuri siinä autossa pitää tehoa olla julmetusti ja hintakin kauhea.
Sama ihminen ostaapi sitten vaikka minkä muun tarvekalun niin siihen  ei sitten satsata yhtään,olkoon vaikka alitehoinen pora kun isompaa tarttis,vastaus on ei oo varaa?
Näin menee monilla,tuli vaan mieleen kun monesti ollaan asiaa ihmetelty että kovasti on rahaa maksaa turhasta...

Pärjää jos pärjää. On se ihan kiva että ei pelkästään moottorin ääni kovene kun kaasua painaa, vaan jotain tapahtuukin. Mä olen ikäni ajanut suht isoilla, parilitraisilla 130-200 hv tehoisilla autoilla eikä mulla oo mitään tarvetta ajaa niillä kahta markkaa yleisillä teillä, vaan ne reservit on mukava säästää esimerkiksi ohitustilanteisiin. Ja kun massaa on paljon niin sen liikuttelu vaatii voimaa. Ja miksikö sitä massaa sitten pitää olla? Esimerkiksi siksi, että mulla on useinkin paljon tavaraa kyydissä tai kärry perässä.

Eli tosiaankin jokainen tarpeidensa mukaan. Ja kukaan 50-heppaista autoa tarvitseva tuskin ostaa vahingossa ja turhaan 250-heppaista autoa. Tai on kai se mahdollista mutta jos on oikeasti niin helposti huijattavissa, että menee autokauppaan ostamaan Smart Fortwo'ta ja ostaakin vahingossa BMW 328i:n niin ehkä sitten pitäis jo määrätä holhouksenalaiseksi.

No näillä nykyajan nopeuksilla pääsee autosta ohi vaikka polkupyörällä ja moottoritiellähän on 2-kaistaa,  mihin ohitukseen tehoa tarvitaan?
Niimpä että täysin muihin, jokainen toki saa ostaa mitä haluaa mutta itse en tee mitää autolla jossa on 200-300Hv.
Tuskimpa monikaan tekee, ja kyse olikin että miksi ostaa turhaa,vai ostaako ihmiset sitten nykyään muutenkin paljon turhaa? no niin taitaa olla kun niitä katselee.

No ensisijaisesti lähinnä sinne missä ei ole moottoritietä, meikäläiselläkin kun on reilun sadan kilometrin matka lähimmälle mottoritielle ja kaiken lisäksi sekin menee sellaiseen suuntaan minne on harvemmin tarvetta ajella.

Tuskimpa muualla saa ajaa 100-120? ei ainakaan täällä,no jokainen tyylillään ei se mitään

Torstaina olisin jäänyt mäkeen 1,6l 66kW ooppelilla+peräkärry kun muut tiellä liikkujat jarruttelivat mäen alla jossa olisi pitänyt ottaa vauhtia, vaihteella 5 löi pyörät ympäri vaikka oli isoin vaihde silmässä, onneksi pääsin tunarista ohi kun pahimmillaan ajeli 40km/h, tie oli peilijäässä jääketjut olisivat olleet tarpeeseen. Kyydissä oli vaan joulukuusi mutta entä jos perässä olisi ollut 1,5 kuutiota rankoja, tilanne olisi ollut toinen.

Poliisi myöntää, samoin tekee valtionvarainministeriön budjettipäällikkö.

"Onko se enää missään minkäänlaiseen oikeustajuun, että jos vähän ajat ylinopeutta, saat satojen eurojen sakon?
- Pienikin ylinopeus on kyllä vaarallinen, mutta syyt ovat ennen kaikkea fiskaaliset, eivät niinkään kriminaalipoliittiset"

Koko juttu löytyy täältä: http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195011246719/artikkeli/ministerio+tylyna+voihan+se+rikesakko+vieda+ruokarahat+mutta+ei+kannata+ajaa+ylinopeutta.html

Peräkärry auton perässä onkin jälleen erikoistapaus,vetoauto valitaankin käyttötarpeen mukaan.
Itselläni ei koukkuja ole niin pärjää pienemmälläkin,sen vuoksihan isompia on kun käyttötarve niin vaati,kellä tarvettakin löytyy.
Sakot,   ne taas nousee kun rahaa valtio tarvii,näinhän sanoo jo poliisikin,hyvät vapaat ajoajat ovat takana,sähköinen valvonta vaan lisääntyy,tulevaisuudessa saadaan joka autoon rajottimet sun muut tietokoneet jotka rekisteröi kaiken ja taitavat sakottaakkin jo automaattisesti ilman että poliisi siihen enää edes puuttuu??
Meistä ehkä nuorimmat näkee/kokee sen ajan

Iso jenkkikasi kuullostaa paremmalta, kaksoisturbo ja ilokaasua niin alkaa ohitukset helpottumaan. Minulla ei alle 2 litraiset pahemmin ole kestäneet kun tykkään ajaa autolla jossa on alavääntöä ja moottoria ei saa väännättämällä rikki.

En näe tarvetta tehon rajoittamisiin, 100-150 hv kone isossakin autossa takaa oikein toteutettuna hienon väännön, jolla ohitukset sujuvat nopeasti ja turvallisesti.

Mutta se suurin sallittu nopeus. Ensinnäkin, se on raskaassa kalustossa säädetty täysin pieleen: raskaan kaluston suurin sallittu nopeus, näillä sanoilla, ilman mitään huojennusta tai poikkeuksia, on 80 km/h siellä missä muut seikat eivät sitä rajoita. Mutta rajoittimet on luvallista säätää 89 km/h:iin. Tämä mahdollistaa laittoman ajonopeuden toteuttamisen jopa 100 tonnin yhdistelmäajoneuvolla.

Jos tieliikennettä ajateltaisiin pätkääkään turvallisuuskriittisesti, olisi henkilöautoissa ja moottoripyörissä nopeusrajoitin 120 km/h. Se mahdollistaa huiman ylinopeuden maanteillä ohitustilanteissa, mutta karsii kaikkein törpöimmät kaaharit ennen kuin ne tekevät sen itse ja tappavat sivussa muitakin.

Nopeusrajoitin olisi aina oltava kytkettynä ja tarkistettavissa siinä missä turvavyöt tai ajovalotkin, mutta sen saisi poistaa tilapäisesti liikuttaessa ulkomailla tai moottoriradoilla.

KL
Volvo 850 T5 autom, 225 hv, 240 km/h

Japanilaisethan tämän(kin) ovat jo keksineet: heillähän kotimaiset autot ovat rajoitettuja 180 kilometriin tunnissa. Nissan GT-R:n (542 hv, 311 km/h) navigaattori kuitenkin tietää milloin auto on radalla ja silloin rajoitin kytkeytyy pois päältä.

Varsinkin silloin jos ohitettava alkaa tehdä kiusaa, se on siitä lähtien vahvimman oikeus. Autojen virittäminen pitäisi sallia, mikäs sen parempaa että kiusantekiä olettaa että pellinalta irtoaa joku 160hv mutta todellisuudessa sieltä irtoaa yli 500hv. Se saattaisi hillitä kiusantekoa.

Samoin useimmissa saksalaisautoissa on ollut tehtaiden vapaaehtoisesti asettama 250 km/h rajoitin jo kauan. Senkin saa ohitettua, jos tuntee sille tarvetta.

Mutta kyllä henki lähtee tuolla 180 km/h:illäkin aika ns. noileesti.

No ei muuten ole, vaan se on kortti pois kummaltakin. Liikenne on jo ihan lakienkin puitteissa ihan tarpeeksi vaarallista touhua, kaikista vähiten siellä tarvitaan mitään villin lännen sääntöjä.


Tokihan juu, ja eipä se nykyään taida mitään sen kummempaa vaatia kuin moottorinohjaussoftan puukottamista.

Fordilla taisi olla joku systeemi, jolla sai rajoitettua nopeuden erilaiseksi eri avaimilla. Eli sille juuri kortin saaneelle junnulle voi antaa avaimen, jolla auto ei kulje satasta enempää. En tosin muista oliko tätä edes Suomen markkinoille saatavissa.

Paras tapa on vastata kiusantekijöille on että konetehot otetaan käyttöön, usein sääntöjä vaativat corollakuskit joilta tehot loppuu kesken. Tai eivät pysty liikumaan 40cm hangessa, tosin siinä tilanteessa laitan ketjut Ketjut mahdollistavat sen että voi ajaa samoja kuormia kuin kesällä, jos on vaikeuksia niin pitää vaihtaa työkalua järeämpään. Jos lumikelillä ei pääse eteenpäin niin kannattaisko viedä kortti poliisilaitokselle. Jos minä olen jumissa niin silloin on kaikki "temput" koitettu jolloin tarvitaan raskaampaa kalustoa, märkä savi on yhtä liukasta kuin jää.

Juuri tuollainen asenne on syynä siihen miksi rajoittimia edes harkitaan.

Rajoittimia vaativat vain heikot jotka ei muuten pärjää. Ylikuormilla ajelen silloin kun liikutaan tiehoitokunnan teillä josta itse maksan hoitokuluja. Mutta kun lähdetään kauemmaksi niin silloin kuormansidonta sun muut asiat ovat kunnossa, Vesilahteen asti uskaltaa mennä kun kärryssä on rikkinäiset valot mutta ei lähemmäksi Tamperetta koska siellä lasketaan että kuinka monta poliisi autoa sattuu näkemään. Oletteko muuten katsoneet Amerikan metsureita siellä kuorma painot saattavat olla 180 tonnia kun vetävät kahta kärryä?

Ei voi kun hävetä tämän yhden kirjoituksia... Toivon hartaasti ettei ikinä tule maantiellä kovin lähelle.

Nykyautoissa hankalaa on myös umpinainen tuulilasi. Vanhoissa avomallisissa pystyy paremmin ampumaan edellä ajavaa.

»Helsingin-vaarini» teki työuransa kuljetusalalla, ensin trukkikuskina Sompasaaressa ja Sörkässä, sitten kuorma-autonkuljettajana; kuitenkin suurimman osan urastaan yhdistelmäajoneuvonkuljettajana, pistellen mm. Norjaan, Syyriaan ja Irakiin. Eläkkeelle hän jäi 90-luvun puolivälissä. Hän kyseli minulta tuossa talvella, että mitä ihmeen väkeä niitä »punaisia pusseja» oikein on haalittu ajamaan. »Lontoon-auto» oli jurruttanut kehnossa kelissä aivan kiinni hänen pikkuautonsa takaluukussa. Vaari olisi kuulemma muuten mennyt vetelemään rengasraudalla katsomaan, mikä siellä oikein on ajamassa ‒ väli pitää aina olla ‒, mutta »hirvitys» oli sitten lopulta mennyt menojaan.

Toisaalta on sitten niitäkin pikkuautoja, jotka ensin hööhöilevät aivan järkevää vauhtia etenevän hyötyajoneuvon tai yhdistelmän perässä, mutta sen lopulta ohitettuaan jäävätkin kiusallaan köröttelemään aiempaa vauhtia hitaammin ammattiliikenteen eteen. Röyhkeimmät ja vaarallisimmat ajavat edellä alinopeutta, mutta ammattiliikenteen ohitusyrityksen havaitessaan nostavat nopeutensa yli rajoitinnopeuden. Vaarini kertoi kuulleensa joskus työkaverilleen sattuneesta tapauksesta, jossa pikkuauto oli madellut piruuttaan hänen yhdistelmänsä edessä. Siihen aikaan pullot olivat vielä lasitavaraa, joten rekkamies oli heittänyt sivuikkunastaan pullon edellä kiusaa tekevän pikkuauton päälle sillä seurauksella, että ajoneuvosta oli rikkoutunut takalasi. Oli kuulemma autosta kummasti löytynytkin äkkivaihde. Siksi kovin oli poppaloora ampaissut menemään menojaan.

Tämänkaltaisissa tilanteissa kannattaa tänä päivänä nostaa se puhelin kädestä korvalle ja tehdä ilmoitus hätäkeskuksen kautta poliisille mahdollisesta rattijuopumustapauksesta tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena ajamisesta!  ;D

Jos tilanne silti näyttää, niin sitä on syytä yrittää. Kerran kun soittelin häkeen ilmeisestä rattijuopumustilanteesta, päivystäjä oli vähän sillä kannalla, ettei vapaita partioita ole käytettävissä. Rekisteritunnus tuli kuitenkin välitettyä eteenpäin.

Kerran yöllä kävi niinkin, että saavuin pimeyden keskellä paikalle, jossa auto oli ohjautunut ojanpohjalle. Pysähdyin toki siihen sitten. Kaksi miestä olikin jo kömpinyt ulos autostaan ollen jalkeilla maantienposkessa, mutta kävin kuitenkin ojassa luuraamassa, ettei autossa näy muita. Miehet vannottivat minua kovin jatkamaan matkaani ‒ »Kaveri tulee sitten hinaamaan takaisin tielle.» ‒ No, tein työtä käskettyä ja nostin kytkintä, kun he eivät vaikuttaneet kumpikaan loukanneenkaan. Mutta saman tien, kun lähdin liikkeelle, soitin häkeen, ja kerroin ojassa olevasta autosta sekä siitä, että ajaja saattoi olla juopunut. En muista, montako promillea ajaja lainkaan oli puhaltanut, mutta oli siitä jotain juttua paikallislehdessä. Hyvin se osasi näytellä selvää. ‒ Vaan ei mennyt läpi.

Mutta kyllä noita mainittuja tilanteita, joissa nostetaan nopeutta raskaan ajoneuvon yrittäessä ohitusta, tapahtuu maanteillämme päivittäin; muutenkin kuin juopuneiden toimesta. Keväällä eräs linja-autonkuljettaja oli ensin ajellut aikansa maltillisesti Vaasan moottoritiellä tasaista 90 km/h:n vauhtia etenevän farkun perässä. Kun hän sitten ajatteli sujauttaa ohi, oli farkun nopeus ‒ kuinkas ollakaan ‒ noussut. Farkkua ajoi selvän oloinen perheenäiti. Farkussa oli sen lisäksi iso digitaalinen nopeusmittari, josta ohitusta yrittänyt linja-autonkuljettaja saattoi vilaukselta nähdä lukeman 110 km/h, kun linja-autojen nopeusrajoittimet tökkäävät satasessa. Ei tullut ohituksesta mitään.

Vaan eivät ole ammattikuskitkaan aina järjissään. Mm. erään kerran pysyvän 80:n alueella Pöljä-Siilinjärvi-välillä liimautui täysperävaunurekka aivan henkilöauton takapuskuriin kiinni, kun itse ajoin tasan 80 (GPS:n näyttämän, todellisuuden nopeuden mukaan). Väli oli siinä keskimäärin 5-10 metriä.

Alkoi vähän ahdistava tunne olla siinä muutaman kilometrin ajan, kunnes tuli sitten moottoritie ja 100/120 rajoitus ja se ahdistelija jäi jälkeen. Turvaväli on hyvä aina maantiellä pitää, koska milloin sitä tietää, tuleeko sieltä puskista joku hirvi eteen.

Puhumattakaan sitten näistä "ammattikuskeista" jotka tekee ihan jotain muuta ajellessaan, kuten surullisenkuuluisa Onnibusin kuljettaja josta nyt tässä keväällä oli uutisoitu. Mitähän sitten selitellään vakuutusyhtiölle, kun tulee kolari johtuen siitä että on jotain muuta tehty kuin ajettu autoa.

Täytyypä miljoonan tien päällä ajaneen allekirjoittaneen tämän päivän kokemuksen jälkeen kommentoida tätä ketjua.

Siihen olen tottunut pitkilläkin (800-900 km/päivä) työreissuilla, että kuorma-autot vetävät rajoitinta vasten koko ajan. Suotakoon se heille.

Mutta tänään yksi tanopää kuorma-autokuski kyllä pisti puhelun polliisille aika lähelle. Erään hiekkapuhallusfirman skaania teki sellaisia liikkeitä liikenteessä, että ei voinut olla rajoittimet kunnossa, eikä kuskillä mitään tolkkua päässä. Ensin tunki 80 alueella lava-autoni puskuriin, vaikka todellista nopeutta oli kokolailla 85 (tämän nopeuden olen opetellut juuri kuorma-autokuskien norkoilun vuoksi. Nyt, kun rikesakkoraja laskee, on pakko pudottaa ihan rajoitusnopeuteen, tarvitsen korttia ilman sakkokaranteeneja). Sitten tämä jannu päätti lähteä ohittamaan, juuri ennen mutkaa, jonka takaa tuli viiden auton letka vastaan. Äkkijarrutuksella sain tehtyä tilaa, että kaveri pääsi takaisin kaistalle. Ja kiihdytys+nopeus kertoi, ettei taatusti ollut rajoitin käytössä.
No, sitten kaveri juuttui kahden henkilöauton taakse, joista veti 60 alueella savu putkesta lakuna maailmalle tunkiessa ohitse, KELTAISELLA VIIVALLA ja vastaantulevien autojen valojen näkyessä selvästi.

Kyllä täytyy sanoa, että tuo suomalaiskilpisen auton ICH-XXX kuljettaja antoi itsestään todella välinpitämättömän ja muista piittaamattoman kuvan.

Kyllä sitä valitettavasti kaikenlaista näkee maantienpäällä. Hiekkapuhallusfirman kuorma-autoa ajelevalla ei muuten tarvitse olla ammattiajokorttia, jos »ajoneuvolla  kuljetetaan  materiaaleja  tai laitteita, joita kuljettaja käyttää työssään edellyttäen, että pääasiallisena tehtävänä ei ole ajoneuvon kuljettaminen (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070273#L1P2)». Pelkkä autokoulun pikakurssilla hankittu C ilman laajempaa ja viiden vuoden välein täydennettävää ammattipätevyyskoulutusta riittää. Asialla siis taisi olla raksamies, ei autonkuljettaja. Ainakin ajotyylin kuvaus sopisi siihen, mitä olen nähnyt »urakkatahdilla» hööhöileviä raksafirmojen pakuja ja kuorma-autoja. Tämä ei toki tarkoita, että noin siltikään kuuluisi ajaa. Tiedä sitten sitäkään, auttaisiko tuossa laajempi koulutuskaan.

Nopeusrajoittimen toimivuudesta en osaa sanoa, kuin että vielä muutama vuosi sitten alle 12-tonnisissa kuorma-autoissa ei vaadittu nopeusrajoitinta. Voisiko olla mahdollista, että vanha Kanikka olisi jostain syystä mennyt läpi katsastuksista ilman jälkiasennettua rajoitinta. Minun puolestani kaikissa autoissa soisi olevan GPS-pohjainen tiekohtaisiin rajoituksiin ja keleihin vastaava rajoitin. Loppuisivat ylinopeudet ja niistä kohkaaminen.

Massan hidastuvuuden lakeihin ei kortti tai pätevyys vaikuta. Kyllä niitä turhan kiireisiä kuskeja löytyy reityikuskeista. Useimmiten kelien ja huonojen teiden vuoksi autoja ja kärryjä kipanneet puuautokuskit käyttäytyvät kokemustensa vuoksi varsin realistisesti tien päällä.

Laitoitko palautetta firmaan? Minä laitoin yhteen tässä keväällä kun niiden paku hiillosti puskurissa vaikka ajoin jo lähes 20km/h yli sallitun. Eilen lähes saman teki valkea paku, mutta pienemmällä ylinopeudella, kostoksi ryhmityin keskiviivalle ja viimetipassa vilkku oikealle ja käännyin. Sitten vasta huomasin tämän ensiksi poliisiautoksikin luulemani transporterin alaosassa olevan kaarevareunaisen vihreän alueen... ::)

Mikähän siinä onkaan jos aletaan jotain rajoittamaan niin siitä nousee ainakin kuljettajilta suuri haloo?
Toinen mikä ihmetyttää että pitää olla tehoa,suuruutta,voimaa jne...
Ymmärrän kyllä jos työssä tai harrastuksessa sellaista tarvitsee,mutta hyvin usein liikenteessä näkee että siinä isossa autossa on aina vain se yksi henkilö päivästä päivään,menossa töihin tai kuljettamassa lapsia kouluun ja takaisin heh.
No juu omat eurot ei riitäkkään ison kuljettimen pitoon eikä huoltamiseen,mutta vanhalla kalustolla on ajettukkin jo vuoskymmeniä niin uusiin menopeleihin en ota kantaa.
Sen huomasin itekkin että kun ikää tulee ja terveys kärsii niin turha kiire ja uhoaminen häviää liikenteestä,nyt riittää se pelkkä paikasta toiseen siirtyminen.