Resiina-keskustelu

Ratapihan alittava tunnelihanke voisi toteutua vuosina 2018–2020.

Helsingin päärautatieaseman ratapihan alle saatetaan kaivaa pyörätunneli.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto ovat tehneet alustavia suunnitelmia pyöräilijöiden kannalta ongelmallisen alueen liikennejärjestelyjen muokkaamiseksi.

Nyt pyörätie Baanan ja Kaisaniemen välillä kulkee päärautatieaseman edestä, jossa pyöräilijät joutuvat jatkuvasti törmäyskurssille rautatieasemalta pyörätielle tulvivien jalankulkijoiden kanssa. Kaivokadun kautta kiertäminen aiheuttaa matkaan myös 500 metrin ja kolmien liikennevalojen lisälenkin.

"Pyörätunneli helpottaisi myös jalankulkijoita ja esimerkiksi takseja, kun heidän ei enää tarvitsisi väistellä pyöriä", kaupunkisuunnitteluviraston pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen sanoo.

Vaihtoehtoja pyöräilijöille suunnitellun alikulun järjestelemiseksi on kaksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Baanalta tuleva pyöräliikenne ohjattaisiin lyhyen tunnelin kautta nykyiseen jalankulkijoiden alikulkutunneliin, jossa pyöräilijät ja jalankulkijat sitten eroteltaisiin omille kaistoilleen.

Toisessa vaihtoehdossa pyöräilijöille taas kaivettaisiin koko ratapihan alittava tunneli nykyisen jalankulkutunnelin pohjoispuolelle.

Uusi tunneli maksaisi rakennusviraston teettämän teknisen tarkastelun mukaan karkeasti arvioiden noin 18,1 miljoonaa euroa. Vanhan jalankulkutunnelin muuttaminen pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden yhteiskäyttöön arvioidaan 13,4 miljoonan euron hintaiseksi.

Molemmissa vaihtoehdoissa pyöräilijöiden kulku maanpinnalta tunneliin järjestettäisiin alaspäin kulkevalla kierrerampilla.

"Uusi pyörätunneli on vaihtoehdoista kalliimpi, mutta se palvelisi paremmin kasvavia pyöräilyvirtoja. Tämä on investointi moneksi kymmeneksi vuodeksi", Keisanen sanoo.

Pyöräilijöiden ohjaaminen jalankulkutunneliin on hänen mukaansa ongelmallista tunnelin ahtauden vuoksi.

Varsinkin ruuhka-aikana pyöräilijöiden ja jalkaisin kulkevien juna-matkustajien sumputtuminen samaan tunneliin saattaa aiheuttaa vaaratilanteita. Tunnelin leventäminen taas on todettu hankkeen teknisessä tarkastelussa vaikeaksi.

"Ennusteiden mukaan rautatieaseman seudulle keskittyy Helsingin suurimpia pyöräliikenteen virtoja. Tunnelilla saataisiin yhdistettyä idän ja lännen virrat sujuvasti toisiinsa", Keisanen sanoo.

Kaupungin tilastojen mukaan entisen satamaradan kuilussa kulkevalla Baanalla polki viime kesänä parhaimmillaan yli 6 300 pyöräilijää päivässä.

Hakaniemen ja Kruununhaan yhdistävällä Pitkälläsillalla taas pyöräili elokuun vilkkaimpana päivänä lähes 8 000 ihmistä.

Helsingin rakennusviraston projektinjohtajan Ville Alajoen mukaan molemmat suunnitelluista vaihtoehdoista ovat rakennusteknisesti mahdollisia, mutta uuden tunnelin rakentaminen on huomattavasti vaikeampaa.

"Siinä pitää rakentaa rautatieaseman ali niin, että junaliikenne jatkaa toimintaansa tunnelin päällä. Se onnistuu erilaisia apusiltoja käyttämällä, mutta haastavuus näkyy hintalapussa", Alajoki sanoo.

Jos pyöräilijät ohjattaisiin jalankulkutunneliin, uutta tunnelia pitäisi rakentaa vain lyhyt pätkä Baanan ja jalankulkutunnelin väliin.

Sen rakentaminen onnistuisi Alajoen mukaan helpommin, koska tunnelin päälle tulevat junat voitaisiin pysäyttää rakennustöiden aikana muutamaa kymmentä metriä aiemmin.

Koko rautatieaseman alittavan alikulkutunnelin kohdalla tämä ei ole mahdollista, koska keskimmäiset raiteet jatkuvat huomattavasti reunimmaisia etelämmäksi.

Tunneliratkaisun jatkosuunnittelu on tarkoitus aloittaa lähivuosina. Jos kaupungin suunnitelmat toteutuvat, pyöräyhteys rautatieaseman ali rakennetaan vuosina 2018–2020.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1444533080001