|
Otsikko: Kråkön rata Kirjoitti: Arto Hellman - Joulukuu 04, 2015, 19:03:52 Erikoisin lastausmenetelmä lienee ollut
Vessön viereisellä Kråkon saarella sijainnut junalaituri. Kuopalta parin kilometrin matka hiekka kuljetettiin pienoisrautatiellä, jossa kahden dieselveturin vetämät vaunut toivat hiekan laiturille, josta se kipattiin ruumaan. Kråkon lastaus tyrehtyi kuitenkin jo 1960-luvun lopulla ja lastauslaituri purettiin. Nykyään tämä hiekkakuoppa on kesäisin suosittu uimapaikka. Eli onkohan tästä kuviakin? Otsikko: Vs: Kråkön rata Kirjoitti: Robert Sand - Joulukuu 04, 2015, 19:55:24 Löytyy kuvia vaunut.orgista, http://vaunut.org/kuvat/?paik=kr%C3%A5k%C3%B6
Otsikko: Vs: Kråkön rata Kirjoitti: Reino Kalliomäki - Joulukuu 11, 2015, 21:26:46 Minua ovat aina kiehtoneet kapearaiteiset junalautat, mm. Mjösund - Turku sekä Pori, missä lautta ylitti vain Kokemäenjoen.
Laiturilta laivaan lastaus oli käytössä mm. Pitkälahdessa, johon Outokummun junat tulivat alkuvuosina. Varmaankin on ollut muitakin. Kråkön ensimmäinen veturi oli höyryveturi, siitä koetin löytää kuvaa turhaan. Eljaksen P&K - listassa on tarkka luettelo Kråkön vetureista. 900 mm:n raideleveys lienee meillä höyryveturille ainutkertainen. Liitteenä olevassa kartassa rata näkyy hyvin. Raiteisto ja uimalammet vielä lisääntyivät. Kartassa näkyvän sahan raiteistosta minulla ei ole tietoa. Tolkkisten sulfiittiselluloosatehtaan (Aug.Eklöf) vetureista on vain satunnainen muistitieto: ensin "oli 2 ryykirautaa, ja ne korvattiin myöhemmin kahdella englantilaisella veturilla, ja lopuksi oli 2 Simplexiä..." Mielenkiintoinen vihje, lieneekö totta. Kuva: http://vaunut.org/kuva/63075?t=Ekl%25C3%25B6f Kartta ote v. 1934 pitäjänkartasta, copyright Maanmittauslaitos Otsikko: Vs: Kråkön rata Kirjoitti: Eljas Pölhö - Joulukuu 12, 2015, 10:51:36 Kråkön hiekkajaalaliikenteestä höyryveturikuvineen on ollut hyvä juttu vuosia sitten yhdessä laivalehdessä. Se saattoi olla "Korsteeni" tai sitten "Laiva". Olen työmatkalla, niikuin melkein aina, joten en pysty edes etsimään lehteä. Ehkä Laiva-lehden toimitus osaisi auttaa ja jopa myydä sen numeron, jos painosta on jäljellä. http://www.slhy-laiva.fi/laiva-lehti/
Otsikko: Vs: Kråkön rata Kirjoitti: Pauli Ruonala - Joulukuu 20, 2015, 10:50:36 Ensimmäinen hiekkalasti Vessön niemeltä Helsinkiin kuljetettiin vuonna 1880. Hiekan menekki Helsingissä kasvoi tasaisesti ja 1890-luvulla tehtiin ensimmäiset kenttäradat hiekan kuljetukseen kuopalta laivoihin. Vaunuja työnnettiin miesvoimin. Aivan ensimmäiset radat oli tehty puusta ja ne tehtiin kuopan omistajien toimesta. Yhdessä kuopassa saattoi olla viisi erillistä kenttärataa. Kuljetusmäärien kasvaessa kaivaminen ja ratojen rakentaminen siirtyi kuopan omistajilta alaan erikoistuneille urakoitsijoille. Vessön Sondbyn hiekkakuopalle rakensi Paraisten Kalkki Oy 1920-luvulla kenttäradan, jolla käytettiin höyryveturia. Vessön pohjoispuolella Kråkön saaressa hiekanotto käynnistyi vasta 2. maailmansodan jälkeen. Paraisten Kalkki rakensi sinne radan, joka näkyy oheisessa kuvassa vuodelta 1967. Laiva on kaljaasi m/aux Gunborg, kuvan omistaa Svenska Litteratursällskapet, Folkkultursarkiv. Kuvalähde: Hannu Matikka, Itäuusimaalaiset hiekkajaalat, artikkeli teoksessa Nautica Fennica 1994, Helsinki 1995. Aiheesta myös teoksessa Tor Juslin: Vessö förr II, julk. Wessölandets ungdomsförening rf 1996. Artikkelien pääaiheena on hiekan kuljetuksessa käytetyt purjelaivat.
Otsikko: Vs: Kråkön rata Kirjoitti: Reino Kalliomäki - Tammikuu 16, 2016, 21:29:59 Tarkennus vastauksen nro 2 Tolkkisten vetureita koskevaan lauseeseen: Ensin tuli 2 Deutz-ryykirautaa, sitten 2 englantilaista Rustonia, joista toinen meni sitten Kråköseen, ja lopuksi tuli 2 Simplexiä. "Ryykirauta"-nimitys tulee tietysti sanasta "strykjärn", veturit muistuttivat ulkoisesti vanhanaikaista silitysrautaa, kuva http://vaunut.org/kuva/34017?tag0=19%7C%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen . Simplexitkin ovat tietysti englantilaisia. Kertoja ei halunnut nimeään julki.
|