Resiina-keskustelu

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195012437361/artikkeli/vr+n+junakaluston+romutus+on+katkolla.html

Taisipa sitten olla hyötyä että ainakin minä kirjoitin asiasta ministeriöön, varmaan aika moni muukin.

Printtiversiossa ole laajemmin asiasta. Siinä mm. teilattiin asiantuntijoiden puheenvuoroilla puheet käyttöiän täyttymisestä, jos vaan huolto-ohjelmasta huolehditaan.

Iltalehti uutisoi näin: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015123120892867_uu.shtml?utm_source=leiki&utm_medium=satakansa&utm_campaign=kontekstuaalinen&_ga=1.31229759.1882040349.1387904128

Toivottavasti polemiikki saa vauhtia ja asiat selvitetään juuria myöten.

Hurraa! Ja kiitos teille jotka kirjoititte ministeriöön ja Bernerille! Kannanotoilla on vaikutusta!

Jos nyt päästäisiin hyödyntämään ihan käyttökelpoista kansallista, meidän suomalaisten rahoilla ostettua kalustoa ruotsalaiseen tapaan kaikkien junamatkustajien hyödyksi, ei pelkästään monopolioperaattorin etujen ajamiseen. Pahus kun meillä ei ole ylijäämäisiä Rc-lokoja Suomessa, vaunujen järkevä pikainen kunnostus Teräspyörällä tai Kristinehamnissa TågAB:lla (jossa kyllä on julmettu jono samanlaisia töitä paljon huonommista vaunuista lähdettäessä)  voisi saada ne nopeasti hyödynnettäväksi junissa. Senaattikiinteistöthän voisi vuokrata noita halukkaille, jos vaikka päältä 500 VR:n vanhinta matkustajavaunua siirrettäisiin sille. Muuten jos olisi tuo Rc (noitahan esim. TågAB on saanut hyvin halvalla, vaikka ne ovat ihan ajokuntoisia) niin veturi keulaan vain ja menoksi linjoille missä paikalliset kokevat liikennettä tarvitsevansa, kuten Y-juna Pääkaupunkiseudulla.

Tässä vielä VR:n urakoimaa romutusjunaa tältä kesältä. Ovakolla Imatralla näytti samaan aikaan olevan työn alla kymmenkunta muuta vaihtelevassa kuolinkouristuksessa olevaa sisarvaunua.
(http://bonbytes.eu/fin/fin_bluecoaches_1_185_imatrankoski_2015_1000.jpg)
 

Hyvä että sinisiä ei enää romuteta ;D

500 on kyllä niin suuri luku, että siihen mahtuvat kaikki veturivetoiset vaunut sinisestä kalustosta uusimpiin kaksikerrosvaunuihin.

Kaikki Imatralle viedyt lähes 100 vaunua ovat historiaa. Ainoastaan viimeisessä junassa mukana olleet kaksi EFit-vaunua palautettiin jostain syystä Ouluun.

Mahtaakohan tämän jostain syystä -asian takana olla ministeri Berner stop romutuksille -nappeineen...  8-)

Joo, 500 vanhemmasta päästä oli tarkoituksellinen luku kuitenkin, tuosta voisi Valtio tehdä ilmoituksen Monopoliyhtiölle. Vaunut siirretään Senaattikiinteistön osaksi luotavalle FSRT:lle (Finnish State Railway Trains, toinen julkistoikeudellinen yhteisö, ei yritys) (vertaa Swedish State Railway Trains SSRT (osa Jernhusetia), jolle 1996 siirrettiin suuri määrä monopolioperaattori SJ:n kalustoa, jotta 50-vuotta hinguttu kehittyminen alkaisia ja asiakkaiden tyytyväisyys rautatieliikenteen hinnoitteluun paranisi). (Toki kukaan ei oivaltanut tuolloin että junaliikenne kasvaisi tämän seurauksena niin nopeasti, että uusien linjojen rakentaminen ei oikein pysy perässä ja ruuhkia esiintyy).
 
- 500:lla vaunulla saadaan rauteteiden monipuolistuminen mukavasti käyntiin
- VR voi keskittyä ajamaan niitä kaksikerrosvaunuja, jotka näkee bisnekselleen tärkeäksi.
- Valikoima on esimerkiksi Tampereen alueen tulevalle julkiselle operaattorille sopiva, ja
- Vaunustosta riittää muillekin alueille (noita löytyy ihan varmasti kun olosuhteet ovat oikeat ja alkuun päästään). Uskon siis siihen, että mikä toimii naapurimaassamme, jossa on sama kulttuuri kuin meillä, toimii meilläkin.
- Pitkille reiteille halajavat operaattorit kuten Onnirail, Keolis ja MTR voivat myös vuokrata kalustoa _valtion_ kalustoyhtiöltä FSRT:ltä.
- Vuokrausta voi tehdä myös VR, jos näkee tarpeelliseksi käyttää vanhempaakin kalustoa.

Tässä tilanteessa, kun lähdetään avamaan rautateitä normaalille liikennöinnille Länsimaiseen tapaan, olisi suuri virhe siirtää liian pieni määrä kalustoa valitiolle. Tällöinhän kehitys hidastuisi oleelllisesti ja noin 20 vuoden välimatka esim. Ruotsiin kasvaisi edelleen. Kai me suomalaisina haluamme olla vähintään yhtä hyviä kuin Länsinaapurimme, joka on ottanut toiminnan kehittämisessä melkoisen välimatkan meihin.

Pähkäilkääpä, onko argumentoinnissa joitakin kohtia, josta olette montaa tai eri mieltä?   

(http://4rail.eu/swe/swe_connex_rc6nr1333_coaches_malmbanan_2008_1000.jpg)

Harmillinen tieto, että kaikki satakunta matkustajavaunua, ja vielä suurempi määrä ihan kunnollista tavaravaunukalustoa ehditiin romuuttaa rautatieuudistuksen vaikeuttamiseksi alta pois. No, ehkä sitten voitaisiin harkita, että siirrettäisiin VR:ltä myös 2500 vanhinta tavaravaunua valtiolle? Romutusten seurauksena noiden vaunujen ikähän nuortui ja valtio (eli me kaikki suomalaiset) saamme vähän tuoreempaa kalustoa kaikkien tulevien rautatieoperaattorien käyttöön.

Normaaliraideleveyden puolella esim. leasing-yhtiö AAE taitaa omistaa jotain 80'000 tavaravaunua vuokrattavaksi Euroopassa...Suomen raideleveydelle ilmeisesti ei kuitenkaan yhtään.

http://www.aae.ch/  (http://www.aae.ch/)

Tässä yksi tyypillisimmistä vaunuista, yleensä romanialaista valmistetta, bulkkituote kun on. Vaunuston keulilla on "Callahan", kaikki HectorRailin veturit on nimetty ja yleensä elokuvahenkilöiden mukaan ;) . Paikkana Karlskoga, yksi Ruotsin monista metsäteollisuuspaikkakunnista viime kesänä.
(http://bonbytes.eu/swe/swe_hr_c161nr105_logcars_1_185_karlskoga_2015_1000.jpg)

On oivallista, että meillä on liikenneministerinä poliitikko, joka kerrankin ajattelee _suomalaisten_hyvinvointia_ eteenpäin, eikä mene monopoliyhtiön selän ja selitysten taakse piiloon.

Suomen Rautatietilastosta kuvakaapattuna henkilövaunuston numerologiaa, ks. liite.

Lähteet siis: Suomen Rautatietilastot 2015 – 2010, luettu 1.1.2016 osoitteen http://www.liikennevirasto.fi/julkaisut/tilastojulkaisut#.VoZohlKLXaL koontisivun kautta.

Berneristä näkee, että on käyty muutakin kouluja kuin poliittisten broilereiden kasvattamoa. Sukuyrityksessä saadut opit lienevät opettaneet, että markkinatalous on se mikä viimesijaisesti tätä maailmaa pyörittää. Täysin käyttökelpoisen omaisuuden tuhoaminen ei sovi markkinatalouden pirtaan.

Toisin kuin omaa kuolemaa pelkäävään monopoli"yrityksen", jonka toimenpiteenä se voi olla täysin järkeenkäypä. Aivan kuten oli itäonnelassa gosplanin mukaan meneminen, vaikka siinä markkinatalouden kannalta ei mitään järkeä ollutkaan. Järki voitti ja neukkulakin kaatui omaan mahdottomuuteensa.

Tuon mukaanhan vaunujen 500 + 2500 siirto valtiolle olisi hyvin kohtuullista. Ja tuolla määrällä varmaan jo muutkin operaattorit pääsisivät alkuun.

Olematta eri mieltä kanssasi, Ruotsissa (sori että taas käytän tuota esimerkkinä) on todettu toimivaksi sekamalli, jossa on sekä yksityisiä, julkisia että näiden risteytyksiä.

Montako sinistä loppujen lopuksi jäi jäljelle? Entä yläosattomia IC-vaunuja?

Ensimmäinen kerta kun joku sanoo Berneristä että ajattelee suomalaisten hyvinvointia ::) Onhan ne muutama suursijoittaja ja veroparasiitti hekin suomalaisia... Ideologia edellä tehtävä yksityistäminen ei ole millään mittarilla ainakaan fiksumpaa kuin ideologinen valtiomonopoli, mutta Bernerin agenda on nimenomaan ideologisista syistä saada mahdollisimman suuri osa valtion toiminnoista siirrettyä yksityisille yrityksille. Siinä ei paljon tavallisen suomalaisen hyvinvointi paina vaakakupissa.

Berner voisi myös vanhaan viinankeittäjäsukuun (korjaan tenukauppias) kuuluvana purkaa valtion viinamonopolin ja votka kauppoihin sekä naurettava 0900-2100 myyntirajoitus pois.

Kaikki vaunut ovat mallissa edelleen "kaikkien" käytössä, myös aiemman monopoliyhtiön. Kyse on kaluston siirrosta suomalaisille siten, että operaattorit ovat enemmän tasa-arvoisessa asemassa, ei niin että kaikki kalusto on van yhden käytettävissä. SSRT Ruotsissa vuokraa kalustoaan ihan samoin ehdoin SJ:lle kuin muillekin operaattoreille, miksei näin voisi tehdä myös Suomessa.

Kyse on siitä, että tähän saakka pahat pojat ovat pitäneet koko hiekkalaatikon itsellään ja ampuneet sinne leikkimään pyrkiviä tulokkaita ritsoilla ja hernepyssyillä (=monopoli). Nyt on liikenneministerin ominaisuudessa löytymässä tahto että tuolla hiekkalaatikolla saavatkin leikkiä kaikki suomalaiset, eivätkä vain pahat pojat. Ja ihan kuten Ruotsissakin kävi, kun ilman mitään toimia monopolia ei saatu purettua, niin paikalle kutsuttiin poliittinen valvoja, joka ampui ritsoilla niin kauan että pahat pojat saatiin yhteen nurkkaan hiekkalaatikkoa ja koko muu hiekkalaatikko on nyt kaikkien muiden käytössä. Suomessa toteutettiin aikoinaan vastaava näytös puhelinoperaattoreita kohtaan. 

Taloustieteen monopolin purku on perinteisesti kuulunut myös Kilpailuviraston tapaisille organisaatioille. Minua ihmetyttää miksei kilpailuvirasto ole koko aikanaan puuttunut näin räikeään VR:n markkina-asemaan vaikka monella muulla alalla se on saanut erittäin hyviä tuloksia.   

Wikipedian monopoli-artikkelista: "By European Union law, very large market shares raise a presumption that a company is dominant, which may be rebuttable. If a company has a dominant position, then there is "a special responsibility not to allow its conduct to impair competition on the common market". The lowest yet market share of a company considered "dominant" in the EU was 39.7%.

VR:n 99.9% markkinaosuus taitaa olla aika kaukana tuosta EU:n joissakin tapauksissa määrittelemästä 39,7%:sta...

Jos näin on, on tärkeää että menemme Ruotsin hyvin toimivana malliin yksityisine, julkisine ja näiden yhdistelmätasoineen ja hyvin monine toimijoineen, emmekä Pohjoismaiseen kulttuurin täysin vieraaseen Brittimalliin. Parhaiten tämä toeutuu niin, että kaikki viemme yhdessä venettä Ruotsin suuntaan ja muistamme pitää kaikki mukana. Ei Berner yksin sanele mitään, kyllä siinä on eduskuntamme mukana, kaikkine mielipiteineen. Monopoli pitäisi kuitenkin saada purettua mahdollisimman pian, jotta suomalaisia työllistävä teollisuutemme saisi tuota kautta vetoapua. 

Kuvassa esimerkki joukosta yksityisiä ja julkisia toimijoita (valko-keltaisen junan ympärillä). Tuolla joukolla menee vaatimattomasti hirveän hyvin. Kaikki on pidetty mukana.
(http://bonbytes.eu/swe/swe_ae_nr7_1_185_solna_2015_1000.jpg)

Tässä sitä juhlitaan kun osa sinisistä on pelastettu mut entä kun vr ei käytä niitä eikös ne vaan ruostu ja muutenkin lakastu käyttökelvottomiksi?!  :'(
Sori jos tuolla oli jo mainittu asiasta.

Ei Trafikverketin (VKM-tunnus SSRT) omistamaa kalustoa itse asiassa nyt niin ylettömän paljon oikeastaan ole. Suurin osa on sitoutuneena Pohjois-Ruotsin kilpailutettuun yöjunaliikenteeseen. Tågab vuokraa kolmea veturia 16:sta. Vaunuja ei ole käytössä muussa toiminnassa kuin Pohjois-Ruotsin yöjunaliikenteessä. Tågab osti muutamia SSRT-vaunuja vanhimmasta päästä omakseen, kun niitä ei enää tarvittu Pohjois-Ruotsin yöjunaliikenteessä.

Minusta Affärsverket Statens Järnvägar muodostettiin vasta vuonna 2001 niistä entisen SJ:n jäljelle jääneistä osista, joita ei yhtiöitetty vuonna 2001. Organisaatio lakkautettiin 1.1.2013 ja toiminnot yhdistettiin Trafikverketiin. VKM-tunnus SSRT on Trafikverketin käytössä tänä päivänä.

Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Juha Sipilä vastasi eilen (31.12.2015) kansanedustaja Katja Taimelan kirjalliseen kysymykseen VR:n omistajaohjauksesta ja kalustoyhtiöön liittyvästä asiasta näin (kirjallisen kysymyksen vastauksen voi lukea pdf:nä tästä (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_347+2015.pdf)):
--

No, jos tuo hallituksen tavoiteohjelma toteutuu, ei nuo mihinkään lakastu! Ja jos ei, niin monopoliyhtiö ihan varmasti romuttaa noita pikavauhtia. 

Noin tuo on, sori, on mennyt SSRT:n lakkauttaminen seuraamissani medioissa ohi. Kiitos korjauksesta.

Millähän löytyisi meillekin vetokalustoa, jotta saadaan siniset vaunut ajoon? 

Hyvin tongittu, eli:
1) rautatieliikenne avautuu kaikille toimijoille, ja
2) VR saa korvauksen kaluston otoista valtiolta.
3) Korvaus tilitetään nykyisessä taloudellisessa tilanteessa valtiolle korkojen kanssa...

Jänskää että itse leikataan ostoliikenteestä ja sitten vedotaan liikenteen supistumiseen.

Kuka kilpailua kaipaa jos itse on ainoa johtava toimija alalla, en minä ainakaan tai sitten on parempi ettei pienempi toimija kestä alalla, kun joutuu kaiken rakentamaan nollasta. Koneita vastaan en metsätöissä pysty kilpailemaan mutta jonkun pientoimijan pystyn kyllä tiputtamaan leikistä pois.

Kerätköön kunnian se jolle kunnia kuuluu, mutta hyvä, että romutukseen tulee jarrutusta. Viimeisimmässä Tekniikan Maailma-lehdessä oli tarinaa ns. uudelleen valmistamisesta. Fenniarailin veturit ovat esimerkki siitä: Uuudenkarheat hienot vehkeet on rakennettu osin vanhasta kalustosta.

En tunne asiaa hyvin ja hienoa, jos joku haluaa tänne tulla halvalla meitä kuljettamaan ees taas junilla, vaikka sitten sinisillä.
Eikö Suomessa kuitenkin törmätä ongelmaan, että raiteiston kapasiteetti loppuu varsin nopeasti?
Eiköhän se onnibus tms. haluaisi juuri ajamaan Helsingistä 300 km säteelle tai Ouluun. Ainakin minulle on kerrottu, että tämä uudistus toisi vain lisää yhtiöitä kuorimaan kermaa kannattaville reiteille. Pääasiassa yksiraiteisilla raiteilla törmättäisiin vielä kapasiteetti ongelmiin.
No aika näyttää miten käy, mutta epäileväinen olen. Ainakin täällä Satakunnassa Onnibussin tulo teki sen, että Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun pääsee usein halvemmalla Porista, mutta vuorot väliasemilta ovat loppuneet ja loppumassa.

Omistajaohjauksessa on mitä ilmeisimmin tapahtunut linjanmuutos, kun kaluston romuttaminen on pysähtynyt. ::)

Kilpailutuksessa on hyvin pitkälti kyse valtion kustantaman ostoliikenteen kilpailuttamisesta. Jos jollekin tietylle rataosalle todetaan mahtuvan päivittäin kymmenen junaparia, niin tämä on tietty radan kapasiteetti — enempää sinne ei mahdu olipa sitten kyse monopolista tai avoimesta kilpailusta. Jos päättäjät toteavat, että valtion kustannuksella osuudelle järjestetään kuusi junaparia päivässä, niin niiden hoitaminen kilpailutetaan halukkaiden kesken. Se operaattori saa liikenteen järjestettäväksi, joka tekee edullisimman tarjouksen ja joka täyttää kilpailutuksen laatukriteerit. Rataosalle mahtuu kilpailutuksen jälkeen vielä neljä junaparia. Jos joku operaattori haluaa ryhtyä liikennöimään niitä kaikkia tai osaa niistä omalla riskillään, niin se voi hakea siihen lupaa.

Rautatiekilpailu ei tarkoita sitä, että kuka tahansa voi liikennöidä radalla kuin pellossa. Kerman kuoriminen taas on käsitteenä omalaatuinen ja sille ei ole toistaiseksi löytynyt kunnollisia perusteita, vaikka kovasti siitä puhutaan. Kaikki operaattorithan pääsevät huutokauppapohjalta tekemään tarjouksia liikennöintioikeuksien hallinnasta. Kannattavilla rataosilla kilpailutuksen hinta ostoliikenteen rahoittajan kannalta (=kunta, valtio) asettunee matalammaksi kuin heikommin kannattavilla rataosilla, jonne ei välttämättä ilmaantuu yhtä paljon osallisia tarjouskisaan. Toisaalta saman rataosan jokainen junapunapari voidaan kilpailuttaa erikseen ilman että kilpailutetaan liikennöintioikeus könttämä. Mahdollisuuksia on monia ja käytäntöjä joudutaan todennäköisesti virittelemään lopputuleman mukaan.

Radan kapasiteetin hallinta on siis jokaisessa tapauksessa koko ajan hanskassa. Näihän se kilpailu toimii muissakin maissa tai vaikkapa HSL-alueella. Kynnys kilpailuun osallistumiseen mahdaltuu, jos kaluston hallinta on järjestetty HSL-tyyliin, eli liikenteen ostaja tarjoaa kaluston kilpailutuksen voittaneen operaattorin käyttöön. Samalla tavalla toimisi kalustopankki: operaattori vuokraa kalustoa tarpeen mukaan ilman, että joutuu sitomaan pääomaa siihen. Alueellista liikennettä voitaisiin järjestää HSL-tyyliin maakuntahallinnon, kuntien tai kuntayhtymien hallitseman kaluston varaan.

Pääministeri Sipilä vastauksessaan:

Käynnissä oleva rautatieliikenteen tarjonnan supistuminen osoittaa, että kotimainen yksinoikeuteen perustuva järjestelmä ei ole kilpailukykyinen muiden joukkoliikennemuotojen kanssa.

Rautateiden henkilöliikenteen supistusaalto 2015 eteni seuraavasti:

1. VR supistaa markkinaehtoista liikennettä - Helsingin Sanomat 28.8.2015 http://www.hs.fi/talous/a1440728022284 ja ministeriön kommentti asiaan http://www.lvm.fi/-/ministeri-berner-joukkoliikenteen-saastoilla-ei-yhteytta-vr-n-tanaan-ilmoittamiin-junavuorojen-lakkauttamisiin-748217 - supistus näppituntumalta huomattavasti suurempi kuin ostoliikenteen leikkaus
2. Ministeriö supistaa ostoliikennettä http://www.lvm.fi/-/junien-ostoliikenteeseen-muutoksia-maaliskuussa-748024

Kiintoisaa on nähdä, miten joukkoliikenteen hintajousto (alempi hinta, enemmän asiakkaita) yhdistettynä supistuvaan tarjontaan toimii käytännössä. Todennäköisesti suositut vuorot ovat entistä täydempiä (=seisomakuorma) ---> jos junaliikenteessä vaste paikkojen lisäämiseen on huonoa ja hidasta ---> siirtymää muihin kulkumuotoihin (matka kestää esim. vartin enemmän, mutta saapahan istua).

Kysymys on edelleen auki.

Sinisiä tai siniperäisiä (punaisia ja viherrettyjä) on noin sata liikenteessä. Tämän päälle seisomaan jääneitä n. 30-40 kpl.

Yksikerroksia vanhoja IC-vaunuja on se 80 kpl mitä konepajoilta on aikanaan ulos tullut. 50 Ex-vaunua ei ole tällä hetkellä liikenteessä.

Kaksikerrosvaunuja on 242 kpl ja Eil/Eilf-vaunuja 57 kpl.

242+57+100+80=479 kpl. A-vaunuja muutama päälle. Jos otetaan mukaan liikenteestä poistetut siniset, päästään juuri ja juuri yli 500:n. Olenko unohtanut jotain olennaista? En laskenut autovaunuja lukuun mukaan.

Onhan tästä bussiliikenteen kilpailun avautumisesta ollut hyötyäkin, kun perinteisetkin yhtiöt on joutunut terästäytymään ja laskemaan hintojakin. Ihmisiä kulkee varmasti enemmän busseilla nyt kuin muutama vuosi sitten.
Kerman kuorintana itse pidän tätä mikä on nähtävissä tässäkin huonona puolena eli onnibussia ja kaikkia muita kiinnostaa ajaa enää vain suuriin kaupunkeihin ja se entinen palvelu mitä bussit hoitivat, kun pysähdyttiin pienillä paikkakunnilla on kärsinyt, kun kilpailu on pakottanut kilpailun edessä tehostamaan kaiken ylimääräisen saadakseen lipun hintoja alas.
Toisaalta en valita, kun itse asun todennäköisesti aina kohtuullisen kokoisessa kaupungissa, mutta nään tässä Onnin ja muidenkin vilpittömyydessä uhkiakin.

Rautatiekilpailussa suurin osa liikenteestä järjestetään todennäköisesti julkisen sektorin ostoliikenteenä HSL-liikenteen tapaan. Tällöin liikenteen tilaaja asettaa liikennöille peruskriteerit, jolloin voidaan ottaa huomioon erilaisia alueellisia tarpeita. Jos tämän lisäksi muodostuu operaattoreiden omalla riskillä tapahtuvaa liikennöintiä, on se vain joukkoliikenteen käyttäjien kannalta plussaa.

Haja-asutusalueilla ja taantuvilla alueilla aluehallinnon rooli tulee korostumaan olipa kyseessä kumipyöräliikenne tai raideliikenne. Jos liikennettä tai pysähdyksiä ei synny liikennöitisijöiden omalla riskillä, on aluehallinnon tultava asiassa maksumieheksi eli "ostettava pysähdyksiä" tai ostettava linjoja HSL-liikenteen tapaan, jolloin järjestämisen apuna voidaan käyttää kilpailutusta. Olennaista olisi saada tässäkin asiassa kynnys riittävän alhaiseksi ryhtyä järjestämään ostoliikennepalveluita. Tässäkin asiassa kalustoyhtiöstä olisi apua — mitä todennäköisimmin HSL teki aikanaan asiassa oikean ratkaisun, kunhan VR vielä heitetään kalustoyhtiöstä ulos.

Ostoliikennekin rahoitetaan osin lipputuloista. Jos samalla reitillä on markkinaehtoista ja ostettua liikennettä, ostoliikenteen lipputulot laskevat eli nettokustannukset nousevat. Ei ome mitenkään harvinaista, että jotkut ostoliikenteen linjat tuottavat esim. HSL:lle enemmän kuin operaattorille maksettava liikennöintikorvaus. Esim. Finnairin piraattibussi on juuri tämän takia ongelma - HSL:n ajamalla 615:llä oli sen takia vähemmän matkustajia, mikä tarkoittaa vähemmän lipputuloja HSL:lle, eli suurempaa verorahojen kulutusta. Markkinaehtoisesti liikennöivä firma siis käytännössä syö verorahoista, jos samalla reitillä on ostoliikennettä.

Vai että piraattibussi. Jospa HSL on todennut että hyvä kun heidän ei tarvitse pikalinjaa tilata, kun joku muu voi sen hoitaa. Kyse tuskin on ongelmasta juuri kenenkään mielestä.

Kovasti tuntuu olevan tällä sivustolla se henki, että kuorma- ja linja-autoilijat on teidän mielestä niitä kapitalisti-riistoporvareita.

Ei tarvetta teitittelylle :)
Mun henkeni on, että isojen firmojen omistajat ovat määritelmällisesti porvareita. Useimmiten he ovat myös kapitalisteja. Riisto-sanaa en käyttäisi kuin osasta porvareita. Mutta yleisesti ottaen hommien hoitaminen julkisen kautta on hyvä, koska silloin saadaan rajattua sitä, miten paljon esim. joukkoliikenteen massaeduista valuu yksittäisille ihmisille, miten paljon kansalle. Liikelaitosmalli näyttäisi empiirisen näytön perusteella johtavan korruptioon ja korruptioon verrattavissa oleviin toimintamalleihin, mutta kilpailutus näyttäisi johtavan ihan siedettävään tasapainoon.

Jännästi tuo vasemmiston hellimä liikelaitosmalli (=proletariaatin omistama) on monessa tapauksessa johtanut korruptioon. On se kumma, vaikka johtajat on valittu poliittisesti johtamaan toimintaa ilman, että on omat intressit kyseessä.

Siinä mallissa ei vaan ole isäntää talossa, eikä kenelläkään ole omia rahojaan pelissä, joten kaikenmaailman välistävetäjät ja koijarit tuntuvat pesiytyvän järjestelmään. Ketään ei oikeasti kiinnosta, ei ole senttiäkään kiinni -mentaliteetti elää voimakkaana ja päälle vielä poliitikkojen lehmänkaupat. Sitten ihmetellään, miten rahaa vaan katoaa, talous kyntää ja vuodesta toiseen veronmaksajat subventoivat.

Olen vahvasti sitä mieltä, että yksityisyrittäjyys riistoporvareineen on kuitenkin selvin malli. Silloin bussiparonilla on omat rahat kiinni ja hänen toimintaa on helpompi valvoa kuin liikelaitosmallin himmeliä, jossa välistävetäjiä ja muuten vaan rahoja hukkaavia istuu vähän jokaisella orrella.

Toisaalta kilpailuttamalla kaikki näille "yksityisyrittäjille" saadaankin koko toiminta piiloon verottajalta johonkin veroparasiittiin. Esimerkiksi HSL:n kilpailutuksen säännöt oli määritelty niin, että vain ulkomaalaiset yritykset voivat kilpailla VR:ää vastaan. Lisäksi kilpailutuksessa ei ollut minkäänlaisia laatukriteereitä, HSL:n edustaja ilmoitti, että vain hinta ratkaisee, heillä ei ole resursseja lähteä arvioimaan mitään laatukriteereitä. Siis röyhkein veropakolainen saisi potin. Kaukana mistään ihanteista tuokin.

Osaisitko tarkentaa mitä tarkoitat tällä?


HSL:n bussien käyttäjänä en ymmärrä myöskään väitettäsi, että laatukriteereitä ei olisi. Nuohan käyvät päivittäin keskustelua bussiyhtiöiden kanssa asiakkaiden raportoimista puutteista. Kuka HSL:n edustaja tuollaista on sanonut ja missä yhteydessä?

Todella kaukana kyllä, jos noin on toimittu.

Siksi virkamiesten tulisikin olla korkealla työmoraalilla varustettuja. Kapitalisteille ei todellakaan pidä antaa vapaita käsiä, vaikka heidän voitontavoittelunsa tervettä onkin. Silloin tiedetään mihin suuntaan he köyttä vetävät, joten vastapainoa osataan laittaa sen mukaisesti.

Sen kapitalismin suurin nerokkuus on vapaa kilpailu, joka tekee siitä ylivoimaisen toimintamallin. Uudistumiskyky ja innovatiivisuus on täysin eri maailmasta kuin liikelaitosten ym.

Niin mitä kohtaa pitäisi tarkentaa?

HSL:n edustaja lausui kilpailutuksesta kysyttäessä tiedotusvälineille, että ainoa kilpailutuskriteeri on hinta, heillä kun ei ole resursseja arvioida mitään laatukysymyksiä.

Yhteiskunnan perustoimintojen järjestämiseen se vapaa kilpailu ei kuitenkaan aina sovi. Kilpailutus voi toimia siellä missä kilpailu ei, mutta ei sekään ole mikään autuuteen johtava tie, tämä maa on täynnä esimerkkejä päin persettä menneistä kilpailutuksista. Joskus on oikeasti halvinta ja toimivinta järjestää palvelut sotkematta siihen kapitalistia ollenkaan.

Voisitko tarkentaa mitä tarkoitat sanomalla: "Esimerkiksi HSL:n kilpailutuksen säännöt oli määritelty niin, että vain ulkomaalaiset yritykset voivat kilpailla VR:ää vastaan."

Etkä myöskään kertonut kuka sanoi ja miten että laatukriteereitä ei ole.

Vain ulkomaalaiset voivat kilpailla VR:ää vastaan, koska vain ulkomaisilla yrityksillä voi olla sellaista kokemusta rautatiealasta mitä kilpailuun osallistuvalta edellytetään.

En muista tarkalleen kuka sanoi, mutta jossain tiedotusvälineessä HSL:n edustaja ilmoitti että kilpailutuksen ainoa kriteeri on hinta, laatukriteereitä ei ole.

Suomeksi, jos ei sopimus menisi VR:lle, se menisi halvimmalle ulkomaalaiselle. Vapaata markkinataloutta saarnaavat juhlisivat ja verotulot katoaisivat veroparasiitteihin.

No, tästä ei kannata kinata. Jos sinä et usko suomalaiseen osaamiseen ja kykyyn oppia niin ainakin minä ilmoittaudun vakaasti suomalaisiin uskovaksi. Kaksi eri mielipidettä samaan asiaan, aika näyttää mikä mielipide tällä kertaa oli oikein. En myöskään pelkää olla väärässä, sehän on yksi tapa oppia uutta. Mutta antaa ajan näyttää.

Siihen laatuasiaan kysyn ensi viikolla HSL:ltä vastauksen. Tiedän että toisin kuin bussiliikennekilpailutuksen alkuaikoina, heillä on tänään ihan toimiva laatujärjestelmä. Riittävän laadun tuon järjestelmän mukaan olla mukana kilpailutuksissa ovat saavuttaneet suomalalsista toimijoista ainakin Pohjolan linja, Helsinki bussiliikenne - Koiviston auto, Tammelundin liikenne, Etelä-Suomen Linjaliikenne, Åbergin linja. Junaliikenne ei oikeasti ole yhtään bussiliikennettä vaikeampaaa, se on nähty esim. Ruotsissa. Yritän myös kevään mittaan käydä läpi esimerkkejä ruotsalaisista ja muista Ruotsissa toimivista yhtiöistä, ja kertoa noiden tarinoita. Asenne on siellä ratkaissut: kun on haluttu tehdä ja kehittyä, ja tehty yhdessä, on onnistuttu.

...eli esim Ruotsiin ja Saksaan.

Vr perustelee sinisten romuttamista ilmastoinnin, netin ja pistokkeiden puutteella. Pistokkeet ei liene ylivoimainen rakennettava, nettiä välttämättä tarvitsevat voi kuljettaa omaa nettiä mukanaan. Ilmastoinnin puuttuminen hiljaisten ratojen liikenteessä on täysin epäolennainen asia, olennaisempaa on, että juna kulkee.

Toimitusjohtaja Aro valitteli syksyn supistusuutisten yhteydessä, että puolet junista kulkee 20% täyttäasteella. Viisi vaunua, 20% täyttöaste > kaksi vaunua, 50% täyttöaste. Tässä VR näyttää jo oppineen - miksi ihmeessä piti pendelöidä tyhjiä vaunuja edestaksin. Junia on lyhennetty, hintaoja alennettu ja HUPS - täyttöasteet on yllättäen kasvaneet.

Mahdollisesti vapautuvaa Dm12 kapasiteettia voisi mielestäni hyvin käyttää vilkkaampien ratojen hiljaisten hetkien liikenteeseen, esimerkiksi Turku-Toijala puolitoista tuntia tai Kuopio-Kajaani runsaat kaksi tuntia.

Ikävän tuttua juttua. Vastuussa olevat henkilöl ovat tuskin koskaan edes junalla kulkeneet!
Arkistoista löytyy paljon kumamariaalia jossa VR-herrat tulevat mustalla limusiinilla vihkimään uusia rataosia tai vastaavia.

Löytyykö nykyään enään paljon pätkiä jossa RAILI ei kuulu, 2011 oli Toijala-Turku välillä monta paikkaa missä ei ole kenttää?

Ainakin Porokylä-Kontiomäki -rataosuudelta löytyy katvealue. Viimeksi kun siellä liikuin, piti Valtimon lähtölupakin soittaa matkapuhelimitse. Raili alkaa toimimaan vasta hyvin lähellä Kontiomäen liikennepaikkaa.

Miksi en uskoisi suomalaiseen osaamiseen? Kyllä Suomessakin osattaisi, mutta kun kilpailutuksen ehtona on kokemus rautatieliikenteestä eu-alueella. Montakos suomalaista yritystä löytyy VR:n ulkopuolelta joilla moista kokemusta on? Olisiko pyöreä nolla? Kilpailutuksen ehdot siis määrittelevät, että VR on ainoa suomalainen yritys joka kilpaan voi ottaa osaa.

Vaikka olenkin jo uudenvuodenpommeista selvinnyt, en tajunnut mitään Korhostuomaksen yllä olevasta kommentista.

Joo, hyvä että kummatkin uskomme suomalaisiin! Sitten meidän pitää tehdä osamme, että asiat menevät pois monopolisuunnasta. Sittenhän niitä konkareita on muitakin kuin Veturipalvelut (siis monikossa) ja FenniaRail. Minkä sorttista kokemusta tarvitaan esim. alueelliseen/paikallisliikenteeseen? Eiköhän tuossakin voi suomalalnen ostajataho käyttää harkintaa.

Nyt on minulla kiusaus kysyä, että kuinka ne ruotsalaiset oikein tämän junailivat, siellähän operaattoreita on luotu tyhjästä jotain liikennettä varten ja muutenkin SJ:n plkkomisen aikaan oltiin aika lailla kai samassa tilanteessa kuin Suomessa. Minulla ei ole tuohon vastausta, mutta tietäisikö joku viisaampi? Sen tiedän että sieltä lähti monta ulkomaista vähän nenä verissä kun paikallisesti toimivat yritykset osasivat asiat niin paljon paremmin.


Olisi aika vänkää jos vemputtimella taas ajettaisiin henkilöjunaa _tilapäisesti_... ;)    Tuohon muutama sininen vaunu tilapäisesti perään. Ja kunnon moderni kalusto sillä välin hankintaan.
(http://bonbytes.eu/fin/fin_ivp_dv15nr2001_1_185_imatra_2012_1000.jpg)

Mahtaako vaatimus kokemuksesta tarkoittaa yhtiötä eli oikeushenkilöä vai kelpaako myös työntekijöiden eli luonnollisten henkilöiden kokemus.

Jos työntekijöiden osaaminen kelpaa, niin sehän on ratkaistavissa hyvinkin yksinkertaisella tavalla eli rahalla. Headhunterit liikkeelle ja kyselemään halukkaita VR:n tai HSL:n palveluksesta. Uskon monen olevan halukas harkitsemaan vaikkapa tuplapalkalla.  ;)

Viisaampi en välttämättä ole, mutta kommentoin silti: Ruotsissa ei ole, eikä koskaan tule olemaan suomalaisia erityisolosuhteita, kuten pakkastalvia tai sataa lakkoa vuodessa. Ruotsi on suhteellisen normaali markkinatalousmaa, eikä sellainen kuin Suomen demokraattinen kansantasavalta.

Kaikella kunnioituksella ay-liikettä ja vasemmistopuolueita kohtaan, mutta kyllä heidän toimintansa ja ideologiansa on jarruttanut maamme kehitystä merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Yksinkertaistettuna: Ruotsissa luki jo 1970-luvulla kauppojen näyteikkunoissa: "Öppet varje dag från 9 till 21".

Meille Suomeen saatiin samat tekstit 1.1.2016 alkaen aukioloajoista näin päättävien kauppojen akkunoihin.

Joissakin muissa kuljetusmuodoissa taitaa olla niin että luonnollisen henkilön pitää olla kurssit käynyt ja tavallaan vastuussa toiminnasta. Juuri noin, kyllä ne hunterit löytävät sopivia henkilöitä suomelaisten yhteisöjen palvelukseen! (Minä en ollenkaan kuvittele että kaikki uudet olisivat yksityisyrityksiä, vaan että joukossa on alueellisia toimijoita esim. Tampereen seudun junaliikenteeseen...sehän on mielenkiintoinen alue mielenkiintoisessa tilanteessa juuri nyt)  


Tässä on muuten se kulkuneuvo, jolla hyvin moni ruåtsalainen kuljetuspalvelu aloitettiin. Y1 on vanha ja halpa, ei näöllä ja mukavuudella pilattu, ei esteetön, mutta kyllä se kulkee kunnes yhtiöt ovat saaneet uudempaa kalustoa. Näitä näkee edelleen kymmeniä vähän joka puolella, osa varavaunuina, osa rakennettavana uuteen käyttöön, jne.
(http://4rail.eu/swe/swe_vasttrafik_y1nr1285_odesnburg_2010_1000.jpg)

Uudenvuoden skumpat sitten varmaan vielä vaikuttaa.

Kommentti tarkoittaa, että HSL-alueen kilpailutus oli määritelty niin, että voittaja on joko VR tai ulkomaalainen yritys.

Lausunto on hieman ristiriidassa siihen nähden, että VR kuljettaa pääkaupunkiseudulla jatkuvasti tuhansia kanta-asiakkaitaan vastaavilla vanhanaikaisilla Eil/Eilf-vaunuilla, joiden romutuksesta ei ole tietoakaan.

Eihän nyt sentään nolla. Onhan HKL:n harjoittamaa metro- ja raitiovaunuliikennettä ollut jo vuosikymmeniä, joten kiskoliikenteestä heillä on vankka kokemus.

Eilit on niin vähällä käytöllä ettei sen kaluston uusiminen liene millään konstilla taloudellisesti mahdollista.

Ja näihin paikallisen monopolin vaunuihin nähden nuohan ovat uudenuutukaisia...ei täälläkään taida olla ilmastointia, ikkunan saa auki...  ;D


(http://4rail.info/fra/fra_sncf_suburbanset_gdea_1_178_paris_2013_1000.jpg)

...jolloin taivaat aukenivat ja lainsäätäjän viisaus laskeutui maan päälle kun viimeinkin ihmisillä oli valinnan vapaus päättää, viekö rahansa markettiin sunnuntaina, vai joutuuko odottamaan arkipäivää, kuten aiemmin.

"Näyttää kuitenkin siltä, että Suomen työtaisteluvilkkaus ei nykyään merkittävästi poikkea muista vastaavista pienistä EU-maista kuten Ruotsista, Itävallasta, Tanskasta tai Irlannista."

(http://www.stat.fi/tup/suomi90/elokuu.html)

Takaisin aiheeseen. Jounin sarjasta: http://vaunut.org/sarja/3282 tuli mieleeni, että kuinka monta eri sarjojen sinisiä vaunuja on olemassa enää? Onko kellään suuntaa-antavaa ajantasaista taulukkoa? Onko Ein- ja Eip-vaunuja enää olemassa, tietääkseni ei enää ainakaan kovin montaa?

Ein-vaunuja lienee parikymmentä, Eip-vaunuja enää ilmeisesti kaksi tai kolme, Ep-vaunuja kaikki 10. Ei-vaunuja kaksi. Nämä siis kaikki seisomassa. Yhteensä n. 35-40 kpl.

Liikenteessä sinisiä tai siniperäisiä vaikuttaisi olevan:

6 EFit (+kaksi seisomassa, CEmt-yöjunat)
40 CEmt
13 Eipt (CEmt-yöjunat ja Pieksämäki-Joensuu)
14 EFiti (Ed+EFiti-rungot ja Pieksämäki-Joensuu)
11 Rk (punavalkoisia, yöjunissa ja vararungoissa)
1 Ehf ja 1 Ehft (punavalkoisia, vararungoissa)
3 Fots, 3 EFits ja 4 EFs (vihreitä, yöjunissa)
2 De (punavalkoisia, Kolarin junissa)
3 Eifet ja 1 Fey (punavalkoisia, ei liene paljon käyttöä)
1 Rbkt (vihreä, onko enää käytössä?)

Yhteensä n. 100 kpl.

Ei ole käytössä..