Resiina-keskustelu

Amerikkalainen Hyperloop haluaisi rakentaa 1000 km/h tunnissa kulkevan junan Norrtäljen ja Turun välille. Norrtälje tuntuu kyllä hassulta paikalta päättää rata Ruotsin puolella. Juna kulkisi putkessa ja siten vastaisi mun lapsuusajan tulevaisuudennäkymiä. Veikkaan, että ruotsalaiset kyselevät uteliaina lisää ja suomalaiset sanovat, että unohdetaan, siinä tulee kuitenkin joku ongelma. Lisää ruotsiksi Dagens Nyheterin taloussivuilla.
http://www.dn.se/ekonomi/planer-pa-supersnabb-taglinje-mellan-sverige-och-finland/

Uskokoon ken tahtoo - meren takana odottaisi taas 160 kilometrin maksimiradat. Venäjän varaan ei voi laskea eikä kuuden miljoonan kansa kykenisi kattamaan kuin muutaman prosentin tuollaisen kustannuksista. Suosittelen testaamaan teknologian ensiksi jollain väkirikkaalla alueella Aasiassa tai omalla maaperällä jenkkilässä - jos asia on todellinen eikä jonkin ruotsalaisen ideapajan tuotos sarjassa 'miten päästä nopeasti eroon liian suureksi paisuneesta maahantulijavirrasta'.

Olipas huterasti kirjoitettu artikkeli Sujay Duttilta DN:ään...siinä yhdistellään villisti faktoja pureutumatta detaljeihin. Ongelmia (ei vain mahdollisia ongelmia) ratkaistavaksi:
- Hyperloopilla on menossa vasta vaihe, jossa rakennetaan ensimmäinen testirata Kaliforniaan (valmistuu 2016) ja järjestetään yli 120:lle korkeakoulutiimille (ei taida olla ketään Pohjoismaista? 500 halusi mukaan ja määrä karsittiin 120:een) kilpailu innovatiivisten kulkuneuvoratkaisujen kehittämiseksi. Vain yksi näistä on tuo suihkumoottoria muistuttava.  
- Elon Musk itse näkee Hyperloopin sopivan aluksi tavaroiden kuljetukseen, esim. vuorokaudessa Shanghaista Los Angelesiin tai San Franciscoon. Tulkitsen tämän epäilyiksi mukavuudesta ja turvallisuudesta, joten aloitus on ajateltu ilmeisesti tehtäväksi Muskin toisen yhtiön SpaceX:n tapaan: ensin rahtia, kulkuneuvon ja sen kustannusten määrätietoinen hionta ja vasta 2017 ihmisiäkin kiertoradalle avaruusasemalle ja takaisin.  
- Tärkein viimeksi: miksi luoda yhteysvälille, jossa on vain vähän liikennettä, taas yksi kaikkiin muihin kulkuneuvoihin yhteensopimaton kuljetusmuoto  ??? Eikö tämä nimenomaan sopisi sinne, missä nykyinen infra ratkeilee liitoksistaan kapasiteetin loppuessa ja jossa tällainen investointi jaettuna kaikille osallistujille maksaisi hyvin vähän? Eli nyt helppo 59 minuutin lentokonematkustus vaihtuisi vaivalloiseen kulkuneuvon vaihtoon kahdesti. Ensin Turussa Hyperloopiin ja Nortäljessa taas junaan, jotta päästäisiin Tukholmaan.  

(http://bonbytes.eu/gen/gen_hyperloop_basics_1_185_2015_1000.jpg)

Kyllä sitä nyt ollaan vanhanaikaisia. Johan VR:n johtokin on havainnut, että rautatiet on aikansa elänyt konsepti. Junat pitää saada kulkemaan pitkiä matkoja pysähtymättä ja kovaa vauhtia, esim. Hki-Turku-pysähtymättä-suunnitelmat. Henkilökunta pitää minimoida ja sään vaihtelut eliminoida (se jälkimmäinen ei halua toteutua).

Hakusanalla atmospheric railway löytyy hienoja yrityksiä, jotka kilpistyivät sopivan teknologian puutteeseen. Nyt kun osattaisiin, niin on tyydytty lyhyisiin pätkiin.

Norrtäljestä ei pääse jatkamaan kuin bussilla. Putkijunan pitäisi kulkea vähintään Tallinna-Helsinki-Tukholma ja mieluiten edelleen -Kööpenhamina-Hampuri-Berliini-Varsova-(Vilna/Kaunas)-Riika-Tallinna, eli Itämeren ympäri. Kaikkein tärkeintä olisi kehittää putkeen vaihteet (sivuraiteet), jolloin haaroja voisi vetää Pietariin, teollisuuslaitoksille, varastoihin, lentokentille jne, jolloin siirtokuormaustarve lakkaisi ainakin osin. Vaunuja pitäisi voida liittää ja erottaa, kuten 15-20 vuoden takaisissa raidetaksijärjestelmissä.

Malmössä Triangelin asemalla kun odottaa junaa, niin seinällä voi ihailla tämänsuuntaista valoilla tehtyä järjestelmää.

Putkessa olisi aina kesäkeli, oli se sitten maan pinnalla tai veden alla. Ajan- ja rahan hukkaa suunnitella rautatietunnelia esim Hki-Tallinna sellaiselle järjestelmälle, jolla ei ole tulevaisuutta. Pitää olla vähän visioita. 1950-luvulla niitä oli enemmän, esim. ruotsalainen Alweg-juna. Walt Disney tyaisi olla ainoa, joka ymmärsi sen päälle. Ja japanilainen Hitachi, joka rakensi Tokion Monorailin tällä periaatteella.

Puhut asiaa, kuten aina!   Pahoittelut takaperoisesta vanhanaikaisuudestani ;)

[quo Ja japanilainen Hitachi, joka rakensi Tokion Monorailin tällä periaatteella.
[/quote]


Enpä olisi osannut yhdistää Hanedan lentoaseman Monorailia tähän haaveiluun. Mutta todellakin, sen radassahan on iso jykevä keskikisko, joka ohjaa junaa. Pienet pyörät sivussa sitten toimivat moottorina.

Ensimmäisenä koko projektista tuli mieleen kuuluisa Berliinin putkipostijärjestelmä, joka toimi joskus 1800-1900 -lukujen vaiheesta toisen maailmansodan loppuun asti - vähintäinkin. Reliikkeja siitä on nähtävissä vielä nykyisessä Berliinissä.

Kovasti on ollut Hyperloop-hehkutusta Suomenkin lehdistössä. Iltalehden tämänpäiväinen juttu, jonka lopussa on linkkejä "Lisää aiheesta" ja "Aiheesta muualla" otsikoiden alla:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062221771707_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062221771707_uu.shtml)

Hankkeen kannattavuuslaskelmat olisi kiva nähdä ;D

Musk on kuitenkin huikea visionääri, joten uskon tämän Hyperloopin toteutuvan. En välttämättä Turun ja Norrtäljen välillä, mutta Helsinki-Turku-Uppsala/Arlanda-Tukholma-Malmö olisi jo varteenotettavampi vaihtoehto koeradalle.

Matkalipun hinta on vaan kyettävä painamaan tarpeeksi alas, niin että muutkin kuin isorikkaat lähtevät reissuun. Tekniikan kehittyessä tuhannen matkustajan laitteet ovat varmasti mahdollisia.

Iltalehden jutun kuvatekstissä:


Aika erikoinen väite. Kuvitellaanko siis, että putki vaan lasketaan meren pohjaan kuin kaapeli ja siitä sitten painellaan merenpohjan geometriaa äänen nopeudelle? Vai tehdään 'halvalla' siltoja ja leikkauksia meren pohjaan? Ei oikein ymmärrä ::)

Perun kyllä aikaisemmat sanani, kun luin jostain tämän projektin hinta-arvion. 19 miljardia! Siis 19 000 000 000. Ei lippujen hintoja saa ikinä painettua niin alas että siitä saisi kannattavan.

Helsingistä Tukholmaan lennetään Flightradarin mukaan 15 lentoa päivässä. Eli matkustajamäärä on karkeasti max 5000 edestakaisin. Jos pelkät rakennuskustannukset rahoitetaan matkalipuilla pitää lippujen hinta olla käsittämätön. Ja on niitä käyttökulujakin. Ei taida tuosta saada ikinä kannattavaa.

Kyllä sitä joku alkaa kannattamaan. Onhan absurdi Helsinki-Tallinna tunnelikin saanut jo vakaan kannattajajoukon.

Helsinki - Tallinna tunneli on realistisuudeltaan täysin eri luokassa oleva hanke kuin hyperlooppi.

Tuota, Viron suunta ylitti juuri rahtivolyymeissa Ruotsin suunnan, joten eiköhän se tunneli sinne lopulta tule kuitenkin. Rahoittakoon vaikka 85% investoinnista EU, kuten usein muuallakin.

Hyperloop ammutaan tässä videosssa alas erittäinkin tehokkaasti.

Järkevää rakenneratkaisua ei kaikesta päättäen ole olemassa, ellei sitten haeta kokonaisen radan junien ihmisten "kaustia", kuten joissain piireissä sanotaan.

Postaaja Phil Mason "Thunderf00t" on kemian tohtori ja käytännön vakuumitekniikan asiantuntija.

https://www.youtube.com/watch?v=RNFesa01llk

Hype(r)loopistakin taas uutisoidaan:

Kehittämiskeskuksesta kiinnostuneiden paikkakuntien edustajia on kutsuttu palaveriin Amsterdamiin. Ainakin hollantilaiset ovat mukana vakavissaan: Hardt-konsortio, jossa ovat mukana Delftin yliopisto, rautatieyhtiö NS ja rakennusyhtiö BAM, on jopa rakentanut 30 metriä pitkän Hyperloop-putken, johon on tarkoitus sijoittaa hollantilaisten suunnittelema matkustajakapseli. Aivan äänen nopeuksia siinä ei liene mahdollista testata ;D

http://www.sss.fi/2017/06/inna-tapaa-hyperloop-johtajan-amsterdamissa/ (http://www.sss.fi/2017/06/inna-tapaa-hyperloop-johtajan-amsterdamissa/) (tarkemmin painetussa lehdessä)

Aamulehdessä 2.6.17 (s. A20-21) oli poikkeuksellisen hötkyilemätön ja asiantunteva kirjoitus Hyperloopista.
Asiantuntemuksen kirjoitukseen tarjosi projektipäällikkö Jussi Aaltonen TTY:ltä (jota ollaan kuoppaamassa ja muuttamassa kolmoisyliopiston alaosastoksi, käyttämään rahansa paisuvaan hallintoon. Grahn-Laasosen keksintö).

Yritän kuvata Hyperloopia, ajateltua halkaisijaltaan ehkä noin 2.5 metrin, ja esimerkiksi 500 km putkenpätkää:

A Putken tarvitsee olla niin luja, että se kestää lähes tyhjön suuruisen sisäisen alipaineen ja niin jäykkä, että se pysyy viivasuorana putken ja liikkuvien kapselien painovoiman vaikuttaessa. Sen lisäksi jotenkin pitäisi keksiä putkelle routimaton kannatus, lämpölaajenemisen hallinta kiinteiden osuuksien matkalle ja lämpölaajenemisen kompensointi osuuksien välille, tietysti viivasuorasti ja vuodoitta.


B Tarvitaan rauhanaikaisten puolustusvoimien suuruinen turvajoukko ja turvavyöhyke mm. estämässä ISIStä tekemästä pientä reikää putkeen. Ilmatorjuntaohjuksiakin tarvitaan, koska Cessnakin tekee lommon ja reiän törmätessään. Pienikin reikä humahtaa nimittäin heti suureksi, kun ilma leviää siitä äänen nopeudella putkeen  hävittämään tyhjön.

C/ Kapseleille joiden kaavaillaan liikkuvan lähes äänen nopeudella pitäisi keksiä joku ovela nopea jarrutustapa (suprajohtavat kelat?), koska törmäys jopa äänen nopeudella vuotokohdasta etenevään painealtoon merkitsee täystuhoa.

D Kapselien on kaiketi normaalitilanteessa tarkoitus liikkua jollakin järjestelyllä koskettamatta putken seinämää (aerodynamiikka ei taida kannattaa oltaessa lähes tyhjössä).
Viimeistään poikkeustilanteessa kosketus toteutuu, jolloin putken ja kapselin koskettavat kohdat sulavat kitkalämmön seurauksena.

C/ Kapselin matkustajilta loppuva hengitysilma poikkeustilanteissa on varmaan pienin ongelma.
Henki- ja tapaturmavakuutuksissa Hyperloop olisi varmuudella extreme-urheilua.
Se soveltuisi itsemurhataipuvaisille komeaksi poislähtötavaksi.

TEKES joka jo tahrasi itsensä rahoituksen antamiseen Kataisen kaverin huuhaa-hankkeelle, ei ole näemmä viisastunut. Ja Salon kaupungin täytyy olla todella paniikissa.

Kaikenlainen tutkimus voi toki synnyttää ns. spin-off -keksintöjä, vaikka itse pääaiheessa ei ole toivoakaan.
Siitä vain muuttamaan polkupyörän pumppu imusuuntaiseksi ja pumppaamaan polkupyörän (tai auton) renkaisiin tyhjö.