Resiina-keskustelu

http://www.hs.fi/m/kaupunki/a1453865046926

Lopultakin rahaa pullokaulan aukaisemiseen! Eihän bussit enää toimi noilla kulkijamäärillä, minkä huomaa joka kerran kun linjaa 550 käyttää.

Mikähän tällä linjalla muuten on raideleveys? Jostain luin että Tampereella se olisi eurooppalaisittain standardi 1435, jolloin kaluston hankinta on helpompaa ja varmaan halvempaakin kuin muuten olisi.

Tässä mennään vielä metrisellä:
(http://bonbytes.eu/ger/ger_it2014_transtech_artic_1_185_berlin_2014_1000.jpg)

Jokeri tehdään näillä näkymin 1000-millisenä. 1435 on hieman, mutta vain hieman parempi. Yhteensopivuus Helsingin muiden linjojen kanssa on kuitenkin tärkeämpää.

Juurikin näin. Raide-Jokerin Articit on tarkoitus käyttää myös Laajasalon liikenteessä. Ne sopivat jopa yhtä hyvin ratageometriaan kuin nykyiset Articit.

Ahaa, jolloin voisi päätellä että ehkä joskus tulevaisuudessa Laajasalon linja yhdistyisi Jokerin raiteisiin Itäpäässä? Vai onko tämä turhaa spekulointia? 

Kuva Stasin.
(http://bonbytes.eu/fin/fin_hkl_tram401_vallila_55_177_helsinki_2013_1000.jpg)

Kyllä taas tehtii aikamoinen aivopiero, 1435mm kalustoa kilpailutettavissa ihan eritavalla. Kalusto kuitenkin eri tyyppiseen rataan kun Helsingin kantakaupungissa jossa se 1000mm. 
Onneks Tampereelle se 1435mm. 

Juu erilaisia toisiinsa sopimattomia raidesysteemejä vain lisää..

Kyllä mielestäni 1000mm on ihan hyvä ajatus, pitäisi katsoa tulevaisuuteenkin, jos Helsingin linjastoja jatkettaisiin..

Lisäksi seuraavien ratikkalinjojen päättärit ovat melko lähellä Jokeria ja niiden jatkamista Jokerille suunnitellaan:
1
6
8
10
(ja myöhemmin ehkä myös 4)

Maailmassa on periaatteessa kaksi laajalle levinnyttä ratikoiden raideleveyttä:
1435 mm ja 1000 mm. Näistä 1435 mm on selvästi laajemmalti käytössä, mutta myös 1000 mm on erittäin merkittävä tekijä. 1000-millistä ratikkaverkkoa on riittävästi, että kaikkien vähänkään merkittävämpien valmistajien on pakko tehdä malli myös 1000-milliselle verkolle. Jos katsotaan uudiskaluston saatavuutta ja hintaa, 1000-millinen verkko on yhtä hyvä kuin 1435-millinen.
Käytetyn kaluston saatavuudessa eroa sen sijaan on. Vaikka 1000-millistä rataa on riittävästi, että uudiskalustoa on saatavilla ongelmitta, tarjolla olevan käytetyn kaluston määrä on tietysti paljon vähäisempi kuin 1435 mm verkolle. Käytetyn kaluston hankkiminen on siis vaikeampaa, mutta tämä ei liene Helsingille relevantti tekijä, kun kalusto joka tapauksessa halutaan uutena.

Lisäksi on yksi tekninen rajoite: Käytävän leveys matalalattiakalustossa, eli kalustossa, jossa käytävän on mahduttava pyörien väliin. 1000 mm raideleveys tarkoittaa tällöin alle 1000 mm käytävänleveyttä. Tätä kuitenkin vähentää se, että 1000-millisen telin ratamoottorit saadaan aina mahtumaan pyörien ulkopuolelle, mutta 1435 mm telin ratamoottorit ovat usein pyörien välissä. Tietysti 2800-millisen ratikan telien ulkopuolellekin on mahdollista ratamoottorit saada sijoitettua, jäähän niille vielä vaunun seiniin nähden tilaa 1,4 metriä, eli 70 cm per puoli. Joka tapauksessa, jos n. 1,5 m leveää teliä levennetään vielä puolisen metriä, se alkaa jo olla melkoisen leveä kapistus. Ratamoottoreiden ollessa pyörien välissä käytävälle ei juuri enempää leveyttä jää kuin 1000 mm raideleveydellä.

Käytännössä 1000 mm ja 1435 mm raideleveyksien välillä on vain hienoinen ero 1435 mm eduksi ja jos on mitään lisäsyitä 1000-millisen puolesta, se onkin jo todennäkösesti parempi valinta. Kuten on asian laita Helsingissä.

Jokeri-linjan rakentamisessa, kalustohankinnoissa ja liikennöinnissä on vähintäänkin kohtalaiset rahat kyseessä ja on erilaisia tahoja, jotka haluavat päästä näihin rahoihin käsiksi. Senpä takia on ollut olemassa ns. kumipyöräpuolue, johon kuuluvien trollien kirjoituksia on aina silloin tällöin ollut Hesarissa. On ehdotettu milloin mitäkin kumipyöräratkaisua. Suomessa on erilaisia talviliikenneolosuhteita ja jotkut olosuhteet ovat vaikeita raideliikenteelle ja vähemmän vaikeita kumipyörille. Toisinaan tilanne on taas päinvastoin. Kuinkahan kahdella nivelellä varustetut bussit olisivat pärjänneet tiistain 26.1.2016 liikenneolosuhteissa, kun Jokeri-linjan telibussikin suistui tieltä talon seinään?

Päätös tukee Pariisin ilmastokokouksen tavoitteita, mahdollistaa myös kotimaisen (uusiutuvan) energian käytön ja lisää liikenneturvallisuutta, eli on askel oikeaan suuntaan.

Itse toivoisin että Jokeria varten hankittaisiin 2.65 m leveitä vaunuja nykyisten 2.4 metriä leveiden Articien sijasta. Istuinmukavuuden takia. Tai jos ei voida tilata kuin 2.4 m leveitä, että että istuimet sijoitettasiiin 2+1eikä 2+2.  Jokerilla kuitenkin matkustetaan pidempiä matkoja kuin Helsingin keskustararikoilla ja talvipomppa päällä 2 kaljamahasista eivät mahdu Articin nykypenkeille kunnolla istumaan. Tietysti joku voi sanoa että juo vähemmän kaljaa, mutta kun on synnynnäisen pönäköitä ihmisiä niin paljon muutenkin nykyisin.

Lisäksi Articin käytävä on tosi kapea ja telien kohdalla on akseleiden takia kyttyrä. Ainakin telien välissä olisi varaa leventää käytävää jos itse vaunu olisi 25 cm leveämpi kuin nykyinen malli eli olisi paljon mukavempi ja tilavampi vaunu.

t. Rainer

Ei tarvitse juoda kaljaa, riittää että on tyypillinen pohjoismaalainen, niin Articin penkille ei mahdu istumaan ainakaan talvella. Hieman askarruttaa miten ihmeessä tuo on päässyt tuotantokäyttöön asti alimitoitettuna? Tämähän oleellisesti tulee vaikuttamaan käyttäjien kuvaan julkisen liikenteen mukavuudesta.


Tässä istutaan jos ei nyt mukavasti niin ainakin leveämmin toisessa pohjoismaalaisessa spårassa:
(http://bonbytes.eu/swe/swe_sl_tram34_inside_2_158_stockholm_2012_1000.jpg)
 

550:llä aikanaan koeajossa ollut tuplanivelhybridi oli kahdella vetävällä akselilla varustettu, joten ei sellainen ehkä ihan niin pulassa olisi ollut kuin mitä äkkiä voisi ajatella. Myös yhdellä nivelellä varustettuja hybridejä on saatavissa kahdella vetävällä akselilla.

550:sen kysyntä on joka tapauksessa kasvamassa sellaisiin lukemiin, että bussi ei liene pidemmän päälle optimaalisin liikenneväline sille linjalle. Nyt käytössä olevan ratkaisun yksi hölmöys on tietenkin siinä, että avorahastus on toteutettu "yksioviratkaisuna". Lainausmerkit siksi, että busseissa on toki tuon leveän keskioven lisäksi ovi edessä ja aivan takanakin, mutta huomattavan suuri osa matkustajista käyttää keskiovia sekä sisään- että uloskäyntinä. Se ei ainakaan lyhennä pysäkkiaikoja.

On puhuttu, että Jokerille tulisi sama raideleveys kuin muualla Helsingissä, mutta leveämpi kori. Tällöin keskustaratikoiden ja pysäkkilaiturin väliin jäisi rakoa tai pysäkkien kohdalle tarvittaisiin erilliset laiturit eri linjoille, mutta linjat olisivat pääosin yhteensopivia keskenään silti.
Mutta tällaista keskustelua seurasin viimeksi puolisen vuosikymmentä sitten, eli en osaa sanoa nykysuunnitelmista mitään varmaa. Joka tapauksessa, vähintäänkin leveämpää korileveyttä on harkittu vakavasti.

HKL:lle kannattaa lähettää liian ahtaasta penkkijärjestyksestä palautetta.

Eri keskusteluissa on esiintynyt hieman erilaisia tietoja. RAITIO-lehdessä 4 / 2015 oli kahden aukeaman kokoinen esittely / tilannekatsaus Raide-Jokerista, ja siellä taas kerrottiin, että ensimmäisessa vaiheessa Jokerille hankitaan saman levyisiä, mutta pidempiä vaunuja kuin mitä Helsingin raitioteillä juuri nyt on. On todettava, että Helsingissä on aktiivikäytössä jo nyt kahta korinleveyttä, 2300 mm ja 2400 mm (Artic). Jokerille tulisi tietenkin Articin levyistä kalustoa ja todennäköisesti Articin penkkiajollakin 2 + 2. Jokerin kalusto olisi keskustaratikoista poiketen kaksisuuntaista. Ilmeisesti jokseenkin tämän tyyppistä kalustoa kaavaillaan myös Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon linjastolle.

On mahdollista, että 2400 mm leveämpääkin korinleveyttä tullaan näkemään Helsingin seudun raitioteillä vielä joskus, mutta näillä näkymin ei lähivuosina eikä todennäköisesti vielä ensi vuosikymmenelläkään.

Tuossa erillisten laiturien ratkaisussa Jokeri-ratikan lattian tulisi olla korkealla ja vastaavasti Jokerin laiturin yhtä korkea. En keksi muuta tapaa, jolla leveämpi Jokeri-ratikka pääsisi samaa raidetta käyttäen keskustaratikan laiturin ohi, vaikkei sillä pysähdykään.

Vaihtoehdossa, jossa käytetään samaa pysäkkiä, kapeampiin keskustaratikoihin voitaisiin asentaa ulostyöntyvä astinlauta, joka peittäisi ratikan ja pysäkin väliin jäävän raon.

1435mm ainut oikea raideleveys, kaluston hankinta edullisempaa , matkustajien kannalta myös parempi.
leveämpi käytävä. Espoon Kaupungin pitää asettaa laatukriteerit ennenkuin aletaan laittaa miljoonia hankkeeseen.
Otaniemi-Leppävaara paras ratkaisu on Metro, sillä saataisiin kilpailukykyä autoliikennettä vastaan. Hidas spora ei oo nykypäivää. 

En vain ole vakuuttunut prioriteetistään. Silmissäni Helsinki on jonkinlainen työvoimain "tukipaja", josta omalla kokemuksella ei voi nähdä sen tarpeita muihin kuin yksilön ja työnantajan oman talouden ja imagon kartuttamiseen.

Itse arvostaisin prioriteetillä työt seuraavasti

1. Vientiä tuottavat alat (Jotka valitettavasti eivät reaalimaailmassa meillä "toistaiseksi" ole palvelu- ja innovaatiivinen voima)
2. Palvelualat
3. sosiaalialat
4. työttömät

Suppeudessaan jää puuttumaan toki mm. infrastruktuurinen ala tarkoituksella. On oleelleisempaa tarkastella, mihin suuntaan sen investointivarat olisi keskitettävä. Varsinkin, mikäli jossain "pisteessä" halutaan vielä huomenna viljellä utopiaa asuntohintojen kuplista ja kaupungin varallisuudesta.

Helsinki, sieltä puuttuu käytännössä katsoen kaikki. Tämä siksi, koska sieltä puuttu listan numero 1 "prosentuaalisesti merkittävänä" tekijänä suoritteista. En voi ilman lisääntyvää, korkeastikoulutettua ja turhaa byrokratiaa povata sille mitään menestystä, miksi se jokeri-linjansa rahat ansaitsee.

Eri asia toki on sitten, jos tunne voittaa järjen, kuten tätä orgia-sivustoa lukiessamme usein koemme. Mutta nipistykset ovat Suomessa kuluvan vuoden aikana taas tätäkin teemaa koskevat, joten en voi senkää perusteella nähdä taas Helsinkiä, tuota ikuista "pönttöpajaa" kehityksen tärkeimpänä kohteena. Ehkäpä kaikki on sittenkin vain poliittista ja uusia vaaleja valmistellen.

Samalla tapaa kuin nykyään leveä Sm5-kalusto pääsee kapean Artic-kaluston laiturien ohi. Tässä tapauksessa tosin omat raiteet tarvittaisiin vain niihin muutamiin paikkoihin, joissa kantakaupunkiratikoillla on pysäkki, ei koko matkalle.
Periaatteessahan raiteiden voisi jopa antaa olla limittäin, jolloin tilaa tuhlaantuisi vähemmän. Kaksisuuntaratikasta kun pääsee vasemmaltakin puolelta ulos.

Kuulostaa liian vikaherkältä viritykseltä. Varsinkin kun ulostyöntymisen toimintavarmuuden pitäisi olla hyvin lähellä 100 %:a tai muutoin matkustajilta murtuu luita kun astuvat tyhjään rakoon.

Joku varmaan muistaa, mitä Scanian kuorma-autojen portaikolle tapahtui, kun 90-luvulla lanseerasivat version jossa portaat kääntyivät piiloon oven ollessa kiinni. Toimi varmasti hyvin laboratoriossa ja messuhallissa, mutta kun portaat jäivät kiinni loskasta tms. johtuen ja alas kapuavia kuljettajia alkoi putoilla tonttiin, luovuttiin kääntyvistä askelmista erittäin nopeasti.

Tarkoititkin siis juuri sitä, että pysäkkien kohdalla mentäisiin eri kiskoilla. :)

Tuo on kyllä näkökohta, joka puhuu sähköistä astinlautaa vastaan. Varsinkin pakkasilla ja lumipyryillä ongelmia tulisi jossain vaiheessa. Turvallisuus hoituisi kuitenkin siten, että ovi aukeaisi vasta, kun astinlauta on ulkona. Jos en väärin muista, protosaneerattuun Sm1 6006:een tämäntapaiset astinlaudat asennettiinkin. Ne kuitenkin poistettiin myöhemmin, koska mekanismi oli liian hidas nopeita pysähdyksiä ajatellen.

Keskustaratikoihin Jokeri-pysäkkejä varten asennettuna astinlaudoilla pitäisi olla vielä lisäominaisuus, että ne aukeaisivat vain Jokeri-pysäkeillä, ei muilla.