Resiina-keskustelu

Jäin miettimään, että kun noita uusia vectroneita alettiin tilaamaan, oliko pöydällä muita sähkövetureita, esimerkiksi uusia Sr2:sia? Sr2:han on moderneimpia sähkövetureita tänä päivänä ja monen valtion käytössä, suomessa myös erittäin luotettavia.

Niitä ei vaan enää tehdä.

Tekniikka ehti mennä ohi Sr2:sta joskus 20 vuotta sitten. Nykyään on toisenlaiset veturit tuotannossa. Sr2:n tekniikan päivitys uudempaan on jo käynnissä maailmalla. Tätä se on näiden kanssa.  ;)

Tota mäkin mietin, että tehdäänkö niitä Sr2:sia/Lok- vetureita enää missään. Sain vastauksen, kiitos! Katsoin myös wikipediasta tietoa tästä Lok-2000 veturista, sen mukaan veturityypille ei ole vielä keksitty seuraajaa :)

Jos Bombardieriltä olisi jotain tilattu, niin ne olisivat todennäköisesti olleet TRAXXeja. Sehän oli yhtenä Sr3-ehdokkaana myös: https://de.wikipedia.org/wiki/Bombardier_Traxx Ihan hyvä silti että tilattiin Vectron, TRAXXeilla on kuulemma ollut joitakin talviongelmia Ruotsissa.

Menee nyt vähän aiheen vierestä, mutta mitkä lie ne huonot puolet tuossa Sr2:ssa? Entä onko Sr1 enää tässä maailmassa mukana käytettävyydeltään?
Juu, en ole alan ihminen....

Sr1 on veturi parhaasta päästä, erityisesti Suomen oloissa. Mutta ehkä niitäkään ei enää ole saatavilla tai ostosten tekeminen itänaapurista ei ole muodissa.

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/siperian-susi-ja-siniset-vaunut/1048145

En sanoisi.

LOK 2000 veturin johdannaisia, WAP-5 vetureita https://en.wikipedia.org/wiki/Indian_locomotive_class_WAP-5 tehdään yhä Intiassa, mutta tuskin ne olisivat tänne sopineet. ;D

Ensimmäisen Sr2-tilauserän hinnaksi kerrottiin 1992 noin 25 miljoonaa markkaa kappaleelta, joka tämän päivän rahassa vastaisi noin 6 miljoonaa euroa. Vectron-tilauksen arvoksi kerrottiin 2013 runsaat 300 miljoonaa 80 veturista eli kappalehinta jäänee alle 4 miljoonan ja tällä rahalla saadaan vielä apudieselit veturiin sekä hieman enemmän tehoa ja vetovoimaa Sr2:een verrattuna. Sr2:n valmistuksen loppuminen selittynee siis lähinnä sillä, ettei se ole hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyinen.

Sr1 vastaa suoritusarvoiltaan suunnilleen SLM:n Ae 4/4:sta vuodelta 1944. Se olisi siis ollut veturi parhaasta päästä 40-luvulla, jos niitä silloin olisi rakennettu mutta ei missään tapauksessa ajanmukainen vuonna 1973, jolloin ensimmäiset yksilöt toimitettiin.

Liittyen Lok2000-veturien modernisointiin:

http://www.abb.fi/cawp/seitp202/bdbb4726e1fc8740c1257d5c002cee1c.aspx

SBB:n Re460-sarjan (119 veturia) modernisointi ajoittuu vuosille 2015-2021.

Sr2:een on Suomessakin tehty joitakin väylä muutoksia, jotta on saatu edo yhteensopivaksi. Liittyen tuohon RE460 modernisointiin.

"Siperian suden lempinimeä puoltaa sekin, että veturia on testattu peräti 60 asteen pakkasessa. Unohdetaan siis Kaalihäkki, samoin Sähköryssä ja Mosse."

Ei unohdeta. Testituloksia vain ei ole kerrottu missään. Veturin laitteistot jäätyvät pakkasella ja kosteilla keleillä tapahtuu maavuotoja. Veturi ei kestä Suomen(kaan) ääriolosuhteita.

"Silti toistaiseksi ei ole keksitty sellaista junaa, joka välittäisi piupaut Suomen sydäntalven pitkistä myräköistä. Ne kehittävät massoittain teräsjäätä junan alusrakenteisiin ja aiheuttavat monenlaista haittaa."

Että oikein teräsjäätä.

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-abc/Ter%C3%A4sj%C3%A4%C3%A4

Lopuksi vielä itse asiaan: kuten Petri antoi ymmärtää, veturi olisi ollut 1940-luvulla moderni ja ehkä vielä 1960-luvulla käyttökelpoinen. Kapine on toivottoman vanhentunut ja sitä voidaan yrittää pitää kunnossa ja sillä voidaan yrittää vetää junia. mutta raskaaseen yleisveturikäyttöön, mitä VR:n kaltainen rautatieoperaattori vetureiltaan vaatii, siitä ei ole.

Oli kyllä. Vahvimpana ja luultavasti ainoana Vectronin kanssa, joka täytti VR:n varsin tiukat vaatimukset mm. siitä, että vetureita on pitänyt olla runsaasti käytössä, jotta Suomeen ei taas kerran hankittaisi mitään lastentautipesää, oli Bombardierin TRAXX. Luultavasti tämän hankinta ei olisi ollut mikään huono juttu. TRAXX on tavallaan kuitenkin kehitetty yksinkertaistetun halpaveturin pohjalta, kun taas Vectronissa on alusta asti pyritty optimoimaan yleisveturiominaisuudet; ero saattaa olla vähäinen, mutta jaksan uskoa Vectronin erinomaisuuteen.

https://en.wikipedia.org/wiki/TRAXX

Sitten oli Alstomilta, joka on niinikään Euroopan johtavia veturivalmistajia, Prima II. Tämän ilmeisesti karsi näytön vähyys eli Prima II:ia ei ole ollut laajoin mitoin käytössä. Alstom Primaa (I) on laajasti käytössä Ranskassa ja se näyttäisi olevan TRAXX:in kaltainen vetäjä, mutta kokonaan uusittua versiota Prima II:ta on myyty 20 kpl Marokkoon.

Nämä tuskin olivat esteenä kaupalle: näinhän Siemensilläkin edeltävän sukupolven Tauruksia on myyty sadoittain (noin 400 kpl) mutta Vectronia uutena mallina vähänlaisesti.

https://en.wikipedia.org/wiki/Prima_%28locomotive%29#First_generation

Sitten ihan kiintoisa vaihtoehto olisi ollut Skodan 109E, mutta se karsiutui ilmeisesti näytön vähyyteen: veturi on etevä, mutta sitä ei ole sen enempää tilattu kuin valmistettukaan suuria sarjoja eikä Skodalla ole vastaavista malleista näyttöä.

https://en.wikipedia.org/wiki/%C5%A0koda_109E

Sinne on tehty tavallaan tulkkauslaite, koska Sr2:n valmistaja ei ole luovuttanut tietoa väylän teknisistä ominaisuuksista.

Tuossa modernisoinnissa sitten on kyse tekniikan uusimisesta IGBT-tyypin ajomoottorikäytöille. Uutena myös jäähdytysaine on vettä öljyn sijaan.

Vectroneita on myyty tähän mennessä 300.
http://www.railcolor.net/index.php?nav=1412270&lang=1

Samaa mieltä! Sr1 on luotettava, sopivan tehokas ja sillä pääsee niin nopeasti kuin syrjäradoilla voi. Tämä on siis minun mielipiteeni, älkää vetäkö herneitä nenään jos olette erimieltä.

Minäkin olen samaa mieltä Vesan ja Antin kanssa. Vaikka Sr1 ei ehkä ole nopein, niin varmasti se on luotettava ja sille todennäköisesti sattuu vähiten yksittäisiä hajoamisia.

Dv12 lienee myös yksi luotettavimpia VR:n veturityyppejä.

Osakeyhtiön ajoilta ei ole pahemmin näkynyt linjallejääntitilastoja mutta virasto-VR:n aikaan niitä vielä julkaistiin. Viimeinen kokonainen virastovuosi oli 1994 ja siihen osui vielä kohtuullisen kova talvikin. Tuon vuoden aikana sattui Sr1-vetureille 9 kpl linjallejääntejä ajettua miljoonaa kilometriä kohden. Muista vetureista Dv12-sarjalle sattui 8 kpl sekä Dr13- ja Dr16-sarjoista molemmille 18 kpl linjallejääntejä. Sr1 pärjäsi hyvin Dr13- ja Dr16-vetureita vastaan mutta Dv12-sarjaan verrattuna ei ollut mitenkään ainutlaatuisen luotettava. Lisäksi sähköveturille pitäisi oikeastaan laskea linjallejäänneiksi myös sähköratavaurioista johtuvat myöhästymiset, koska eihän matkustajien enemmistölle ole merkityksellistä, johtuuko myöhästyminen veturirikosta vai radalle kaatuneesta puusta. Tällä tavalla tarkasteltuna saattaisi vertailu käydä Sr1-vetureille epäedullisemmaksi.

Erilaiset tilastointimenetelmät ovat toki yhä olemassa ja voivat hyvin, mutta ovat lakanneet olemasta yleistä tietoa osakeyhtiöksi siirtymisen jälkeen. Ei tuo kaluston käyttövarmuus varmaan sen ihmeemmin ole siitä muuttunut.

Tuo tuli havaittua eräänä kevättalven päivänä Kouvolassa jokunen vuosi sitten. Armoton lumipyry, pöllyävä lumi lähellä nollaa = ei ilmeisesti hyvä yhdistelmä Sr1:lle. Nalle poimi kuin kärpäsiä rampautuneita susia tallin suojiin ja tavarajunia jouduttiin perumaan pahan veturipulan takia. Eräs susipari yritti kovasti ratapihalle, mutta kun kilometrin matkaan meni toista tuntia maavuotojen takia, niin luovuttaa siinä piti.  ;D

Kyllä nuo vastaukset selvensivät kysymystäni. Onko paha tulkita, että tässä kirjoittelee muitakin ei-veturi-miehiä kuin minäkin? Jotenkin jotkin vastaukset kyllä antavat kuvan, että kaluston kanssa ei oikeasti olla tekemisissä...

Pääsääntöisesti keskustelijat eivät ole täällä harrastelijasivustolla veturimiehiä, vaikka kyllä heitäkin on, kuten Kimmo tässä keskustelussa.