Resiina-keskustelu

Kun minä kävin koulua muutama vuosikymmen sitten, niin silloin sanottiin, että juna suistui kiskoilta. Nyt kaikissa tiedotusvälineissä kerrotaan, että juna suistui raiteilta.

Kuka selvittäisi minulle tämän paradoksin: kuinka juna voi suistua raiteilta yksiraiteisella rataosalla? Oikeakielisyys kunniaan!

Suomen rataverkko koostuu raiteista. Junan suistuessa Suomen rataverkolta se suistuu raiteilta.

Aseman kuulutuksessa:.... juna saapuu raiteille..... :). T:  Entinen junaratalainen.

Raiteelle (yksikkö) - joka muodostuu kiskoista (monikko). Siispä sen  pitäisi tai myös suistua tai mieluummin olla suistumatta joko raiteelta tai kiskoilta ainakin minun logiikkani mukaan. Tosin sanotaanhan esimerkiksi ihmisen elämänkin joissakin tilanteissa menevän raiteiltaan (monikossa), mutta ehkä siinä on otettu huomioon myös mahdolliset suunnitellut raiteenvaihdokset vaihteissa.

Joskus vuosikymmeniä sitten Karjaalla juna lähti laiturilta, herätti natkustajissa hilpeyttä.

(Ja ketjuun kuulumattomana asiana Karjaan asemaravintola oli ruotsiksi restauration, sekin huvitti matkustavaisia.)

Ja kun tätä asiaa tarkastellaan, pitää muistaa, että Karjaalla raide- ja laiturinumerointi oi vastannut 1:1 toisiaan. Asia muuttui 1970 / 1980 lukujen vaihteessa. Muistaakseni numerointi meni näin (raide / laituri / selitys): I / 4 / Henkilöjunat Hangosta; II / 1 / kaukojunat Turusta Helsinkiin; III / 2 / Kaukojunat Helsingistä Turkuun.

Taaskin, raiteet tarkoittaa yleensä ratojen muodostamaa kokonaisuutta, eli rataverkkoa tai sen osaa.
Esimerkiksi, kun Sm5 siirretään laivasta Turun satamaan, se saapuu aalloilta raiteille.
Erikoistapauksena voidaan humoristisesti sanoa tietyn onnettomuustyypin sattuessa junan saapuvan esimerkiksi raiteille 1 ja 2.

Junarata tarkoittaa periaatteessa samaa kuin raide, mutta siten, että korostuu raiteen pituus. Täten "entinen junaratlainen" on synonyymi ilmaukselle "entinen raidelainen" tai "entinen ratalainen". Jos haluat ilmaista sanan "rautatieläinen" käyttäen sanaa "rata" vastaavaa sanaa, voit sanoa esimerkiksi "raiteistolainen".
Junarata ja rautatie ovat vastaavalla tavalla erimerkityksisiä sanoja keskenään kuin ajokaista ja tie. Ensimmäinen on osa, jollaisten joukko muodostuu jälkimmäiseksi kutsutun kokonaisuuden. Junaradoista muodostuu rautatie, kaistoista puolestaan tie.

Asia saattaa olla niinkin, että tämä raiteiltasuistuminen nähdään käsitteenä, eikä siinä oteta kantaa infran ominaisuuksiin millään tavalla, esim. raiteiden lukumäärään. Silloin kun tuolla teknisellä näkökohdalla on enemmän merkitystä, asia toki on syytä ilmaista täsmällisellä tavalla.

Mitä termiä sitten käytetään virallisissa asiaa käsittelevissä teksteissä?

 -Asetusteksti käyttää termiä suistua raiteelta (siis yksikkö):
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150859 "junan raiteelta suistuminen"

 -Onnettomuustutkintakeskuksen raportit käsittelevät kiskoilta suistumista:
http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne2005/b12005rmatkustajajunanvaununsuistuminenkiskoiltasaakoskenjajamsankoskenvalilla30.3.2005.html  Matkustajajunan vaunun suistuminen" http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vanhemmattutkinnat.html  "putosi kiskoilta" http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/2014/r2014-e1tavarajunankahdenvaununsuistuminenkiskoiltaparikkalassa10.1.2014.html "suistuminen kiskoilta"
jne "Matkustajajunan vaunun suistuminen"

Nykysuomen sanakirja (5. osa, S–Tr, ISBN 951–0–26971–9, WSOY 2002, sivu 307): suistua – “Pikajuna s:nut kiskoilta.“

Yhteenveto: Viralliset lähteet tuntuvat käyttävän termiä “suistua raiteelta“ tai “pudota kiskoilta“. Siis raide (yks.) tai kiskot (mon.).

Nykysuomen sanakirja (5. osa, S–Tr, ISBN 951–0–26971–9, WSOY 2002, sivu 307): suistua – “Pikajuna s:nut kiskoilta.“

Näin siis virallisista lähteistä löydettynä. Puhekielestä ei rässä yhteydessä parana sanoa mitään.

Kyllä on joillakin pienet murheet. Juna kulkee kahdella kiskolla, ja jos suistuu, suistuu tosiaankin kiskoilta. Raiteella tarkoitetaan yleesä kahden kiskon yhdistelmää. Juna suistuu siis siis raiteelta. Kiskoilta suistuminen kuvaa hyvin ns. tavallisen kansan käsitystä asiasta.

Muuten tiedoksi: Aamuisin puen ylleni housut, vaikka kyse on vain yhdestä vaatteesta!
Suomen kieli on kokoelma useista puhutuista "murteista",eikä ole kammottavasta kieliopistansakaan huolimatta aina johdonmukainen.

Lisäänpä keskusteluun vielä toisen asian: Ovatko raide ja raidepari toistensa synonyymeja? Juna lähtee vielä toistaiseksi raiteelta, mutta joskus mediassa kerrotaan esimerkiksi, että tavaraliikennettä varten radalle rakennetaan uusi raidepari.

Raide on osapuilleen synonyymi kiskoparille, kuitenkin niin, että raiteeseen kuuluvat myös ratapölkyt, kiskoparilla taas tarkoitetaan nimenomaan vain kiskoja, ei pölkkyjä.
Rata voi tarkoittaa sekä raidetta, raideparia, että mielivaltaisen kokoista yhdessä kulkevaa samansuuntaista raidejoukkoa.

Uuden raideparin rakentaminen tarkoittaa jotain vastaavaa kuin esimerkiksi Leppävaaran ja Keravan kaupunkiratojen rakentaminen, eli että rakennetaan kerralla kaksi uutta raidetta (eli neljä kiskoa :þ).

Ajoittain toimittajat eivät ymmärrä sanojen merkityksiä ihan oikein, vaan käyttävät niitä virheellisesti. Esimerkiksi tarkoittaen kiskoparia puhuessaan raideparista.

Ja vielä pariraide. Raidepari muodostaa pariraiteen... ;)

Olen tässä asiassa aivan samaa mieltä.

Lisään vielä yhden esimerkin. Muutama vuosi sitten tehtiin raitioteiden kiskotöitä Siltasaarenkadulla. Hesarin toimittaja kirjoitti jutussaan, että etelään päin menevä kisko uusittiin jo edellisenä kesänä. Siis monorail? Ei vaan asia taitaakin olla niin, että kaikki toimittajat eivät ymmärrä, että mitä ovat  rautatieinfran peruselementit kisko, raide ja rata.

Entä lähtevätkö junat rautatiesemalta vai juna-asemalta?

Sanat ovat keskenään lähes synonyymejä, eli riipuu siitä, onko kuljettaja viimeksi saunoessaan käyttänyt vihtaa vai vastaa. Yleiskielen "rautatieasema" tosin tuntuu tarkoittavan suunnilleen samaa kuin ammattijargonin "asema", kun taas "juna-asema" sisältää myös rautatiejargonissa käytetyn sanan "seisake" merkityksen. Pasilan juna-asema on siis rautatieasema. mutta Louhelan juna-asema ei.

Ja Karpon Hannullahan oli hyvä kysymys aikoinaan ohjelmassaan kun kyseli ihmisiltä että mitä tekisit jos autosi pysähtyisi radanylikululle?
Moni siinä kauhukseen totesi että heti pois autosta!
Eipä moni tajunnu että ylikulkuhan menee radan yläpuolella ja alikulku radan alitse JA tasoristeys on ainut missä voi auto ja juna kohdata.
Jännää on Suomenkieli,myöskin moni puhuu Catepillarista aina kun näkee puskutraktorin,no Caterpillar toki niitä valmistaa mutta siitä tullu semmoinen käsite että kaikki sanoo vaan niin kun näkee minkä tahansa merkkisen ja jopa pikkupojat tietää mitä  terkotetaan! heh