Resiina-keskustelu

Liettua sai ensimmäisen Pesa 730ML DMU junayksikön Puolasta 15.2.2016. Nämä modernit dieseljunat on tarkoitettu ensisijaisesti Vilnan-Klaipedan -reitille. Yksikössä on 150 istuipaikkaa, joista 16 on 1. luokassa. Suurin nopeus on 140 km/h. Puola on toimittanut samanlaisia yksiköitä jo Valko-Venäjälle. Lähde: Postimees 17.2.2016

Liitekuvassa puolalainen versio.

Mielenkiintoinen uutinen! Nämä sitten ilmeisesti täydentävät muuten lukuisia kaksikerroksisia EJ575-Skodia ja 620M:iä. Onpa uudistumistahti nopeaa! 

Tuo Pesan 730 ML (siis ei kuvassa yllä) on muuten hämmästyttävästi samanoloinen kuin Desiro ML... (ei siis samanlainen, mutta ensivaikutelma on samantyyppinen)
 

Ei, vaan korvaavat aiemmin käytössä olleet pitkähköt vaunujunat, joita ajettiin vastikään modernisoidulla mukavalla ja tilavalla kalustolla. Vuoroja tosin tulee lisää, mikä saattaa paikata alentunutta mukavuutta.

Laitetaanpa muutama kuva LG:n Dr1:stä, joista suuri osa näyttää hävinneen esim. Kaunasista. Kummallista että näitä takapajuisia, joskin jännän näköisiä, härveleitä rakennettiin lisää vielä 1990-luvullakin!
(http://4rail.eu/lit/lit_lg_dr1anr318_front_1_153_kaunas_2011_1000.jpg)

(http://4rail.eu/lit/lit_lg_dr1anr318_buildersplate_1_153_kaunas_2011_1000.jpg)

(http://4rail.eu/lit/lit_lg_dr1anr318_back_1_153_kaunas_2011_1000.jpg)

Lisävuoroille olisi todella tarvetta, nyt on vuosikaudet ajettu kolmella junaparilla pääkaupungin ja noin 200 000 asukkaan Liettuan kolmoskaupungin välillä. Matkan varrella on vieläpä n. 150 000 asukkaan Siauliai. Onko sitten niin, että veturivetoisilla junilla ajaminen on niin järkyttävän kallista, ettei lisävuoroihin ole ollut varaa? Moottorivaunujunan voisi kuvitella kykenevän ajamaan tuon reitin useamminkin kuin vain yhden kerran päivän aikana. Joskus olen kuullut myös kommentin, että TEP70/BS vaatii ajovalmiushuoltoa jokaikisen reissun jälkeen eli kun käydään kerran Vilnasta Klaipedassa ja takaisin, sen veturin päivän ajot olivat sitten siinä.

Kilpailutilanne busseja vastaan on kyllä erittäin kireä. Vilnan, Kaunasin ja Klaipedan välillä on ollut jo neuvostoaikana viivasuora moottoritie, joten matka-ajalla junat eivät voi kilpailla ilman massiivisia lisäinvestointeja.

Delfi -lehti julkaisi kuvan ensimmäisestä Liettuan Pesasta.  Liettuan yksikön pitäisi olla identtinen valkovenäläisen kanssa.

Jouni, olivatkohan ne aiemmat junat näitä?

(http://bonbytes.eu/lit/lit_lg_tep70nr0332_m62knr1131passengerservice_1_183_jure_2013_1000.jpg)

Veturi on kyllä TEP70 ja perässä modernisoitu uudella Kolomnan moottorilla varustettu M62. Vaunut ovat RZD:n, kuvassa on joku Kaliningradin juna. Klaipedan junia on vedetty TEP70- tai TEP70BS-vetureilla. Vaunuja tyypillisesti 4-6, viikonloppuisin ehkä enemmänkin.

Balticrailpics-sivustolla on vähän kattavammin kuvia tarjolla:

http://gallery.balticrailpics.net/

Tässä (http://gallery.balticrailpics.net/displayimage.php?album=40&pid=1384033736#top_display_media) tyypillinen Vilna-Klaipeda-juna.

Lieköhän tuollakin matkustajajunassa ollut väljää kun tilalle tulee pienempi DMU?

Sillä kertaa kun matkustin Plungė-Vilna, matkustajamäärä oli oikein hyvä. Jo Plungėsta lähtiessä oli jotain 40% täyttöaste, vaikka juna tunnetusti täyttyy vasta Šiauliaista.

Veturina tuolloin oli uusi Siemens. Taisi olla pääsiäisen 2014 tienoilla.

Haa, sinä oletkin sitten ensimmäinen tuntemani, joka on nähnyt ER20:n ajossa ;)


Tällainen laite, jossa on jo selvästi sukunäköä Vectroniin?
(http://bonbytes.eu/lit/lit_lg_er20nr042_1_185_kaunas_2015_1000.jpg)

Onhan noita siellä 44 kpl, itse olen nähnyt kyllä vain parivedossa tavarajunissa. Eikös noiden suurin sallittu nopeus ole vain 100 km/h? Tosin niin on M62-vetureidenkin ja niitäkin on käytetty matkustajajunissa. TEP70-vetureiden huippunopeutta 160 km/h ei taida olla käytetty missään. :)

Pitäisi päästä taas pitkästä aikaa katsomaan, mitä kaikkea Liettuassa tänä päivänä liikkuu ja millä mitäkin ajetaan. Kävin viimeksi toukokuussa 2010 ja silloin oli vielä D1-runkoja ja TEP60-vetureita ajossa.

edit: ER20CF-vetureiden lukumäärä korjattu isommaksi.

Olisi varmasti mielenkiintoinen reissu! Samalla näkisit mitä liikkuu normaalilevyisellä ratalinjalla Kaunasista etelään. Pohjoiseen se on varmaan kesällä myös jo rempassa. 


Tässä ajellaan kuitenkin 1520 millisellä:
(http://bonbytes.eu/lit/lit_lg_ej575nr003_2_185_kaunas_2015_1000.jpg)

(http://bonbytes.eu/lit/lit_lg_ej575nr003_1_185_kaunas_2015_1000.jpg)

(http://bonbytes.eu/lit/lit_lg_620mnr019_1_183_kaunas_2013_1000.jpg)

EJ575-kaksikerrosjunia oli kaksi jo toukokuussa 2010, samoin 620M-moottorivaunuja oli muistaakseni neljä. Venäläisiä RA2-dieselmoottorijunia oli myös neljä ja onnistuin yhdellä matkustamaankin.

D1-rungoilla ajettiin silloin vielä Kaunasista Sestokaihin iltajuna ja aamulla takaisin. Vilnassa oli yksi D1-kierto. TEP60-vetureita oli vielä neljä ajossa.

Pahin menetys on kyllä Vilna-Pietari-yöjunan lakkautus. Matkaketju Vainikkalasta Vilnaan toimi hienosti. Vuosi sitten marraskuussa yhdistetyssä Vilnan ja Riian yöjunassa oli enää kolme Vilnan vaunua, lakkautus oli vain ajan kysymys. Tietysti Minskin kautta pääsee, mutta se vaatii oman viisuminsa.

Tjoo, näköjään maailma muuttuu huimaa vauhtia. Taitaa Pietarin juna korvautua aika lähellä olevien Varsovan ja Berliinin junilla? PKP:llä on kuulemma jo Kaunasin ja Varsovan välille jotain työn alla, mutta rata on remontissa nyt Liettuan jälkeen lehtikirjoituksen mukaan "jossain Puolassa". Haluavat ilmeisesti tosissaan ajaa 160 km/h koko yhteyttä. Vilna - Kaunas -sivulinjasta on käsittääkseni myös neuvoteltu.   


(http://bonbytes.eu/lit/lit_lg_mowmachinery_dg262n_bds-200_1_183_zarazai_2013_1000.jpg)

Olisiko sinulla muuten D-1-kuvia, tuohan on aivan mahtava rautatiekulkuneuvo! Jos ei nyt katu-uskottava, niin ratauskottava  8-)

Yksi vanha täällä onkin jo kauan ollut:

http://vaunut.org/kuva/878

D1 on kyllä reaalisosialismia parhaimmillaan. Junatyypin tuotanto alkoi vuonna 1964 (nro 201) ja Ganz-Mavag rakensi niitä hyvin pienin muutoksin vuoteen 1988 saakka (nro 805). Juurikin Liettuassa oli useampi kymmenen D1-junayksikköä. Kuvan 754 lienee vuodelta 1986.

Todella upea kuva hienosta kulkuneuvosta! Ja nuo tuimat katsojien ilmeet...

Alkuperäiseen viestiin liittyen vielä sisäkuva Pesasta. Siistiä ja suhteellisen avara. Matkustamo on ilmastoitu ja matkustajille on tarjolla Wi-Fi. Aivan eurooppalaista mukavuustasoa.

Kyllä noissa varmaan kelpaa istua! Ihmettelen kyllä hieman ankeita värivalintoja.

Kuuntele Alina Orlovan musiikkia, esim. biisiä Lijo. ("Päivänä jona synnyin satoi, satoi, satoi" jne. Erinomainen biisi.)
Tai kuuntele aivan erinomaista nettiradiokanava LRT Opus.

Tai jos vähän poppiksempaa tahdot, niin vaikkapa Marijonas Mikutavičius. Tai sitä tyyppiä, joka teki biisin "Trys milioniai", eli "Kolme miljoonaa", jossa lauletaan, että "Meitä on vain kolme miljoonaa, mutta maajoukkueemme voitti koriksen MM:n!"

Nämä artistit ja biisit - Liettuassa oikeinkin meinstriimit - näyttävät, miten liettualaiset nykyään arvostavat groovia eleganssia. Paljon.

Tai voit vaan mennä Vilnaan kuljeskelemaan ja ihastella, miten tavalliset paikalliset, muutkin kuin vain rikkaat, istuvat tyylikkäissä kahviloissa, sisäpihojen terasseilla ja kuuntelevat elävää pianomusiikkia.

Kaiken tämän huomioiden tuo sisätilojen väritys tuntuu ihan itsestäänselvältä.
Se on tuon värinen koska se on liettualainen ja liettualaisilla on tuollaisessa hyvä fiilis. Tuo tyyli välittää tunne, että barbaarinen, aikuismaiseen käyttäytymiseen kykenevä Neuvostoliitto on kaukana takana ja nyt ollaan sivistyksessä, jossa jokaisella ihmisellä on arvokkuutensa.
Liettualaiset haluavat olla tyylikkäitä. Sellaista hillittyä tšarmia, sitä liettualainen tahtoo ja siitä hän tulee onnelliseksi. Kun on rauhallista ja tyylikästä.

Penkithän ovat iloisen kirjavia, ehkä jopa väritykseltään hieman levottomia. Migreeni iskee, kun noita katselee. :D

Aha...hyviä tulkintoja!  :o

Tuo kaksikerrosjuna (EJ575) on varmaan aika samanlainen, kuin mitä olisi ollut Talgon aikanaan valmistama Talgo22 2-kerrosmoottorijuna, jos sellaisia oltaisiin lähdetty tekemään ( http://vaunut.org/kuva/16821 )

Ei ole samanlainen. Talgo22n oleellinen eroavaisuus on mm. kaksikerroksinen ylikulku.

Juu, tai vähän yli kymmenen vuotta vanha Skodan kaksikerrojunasta:
(http://4rail.info/czh/czh_cd_c971nr069_1_169_praque_2012_1000.jpg)

Vertailun vuoksi, tässä uudempaa tuotekehityksen hedelmää, RegioPantteri. Aiemmein esim. Ranskassa korostettiin pääasiassa kapasiteetin merkitystä, nyt mantra on lyhyemmillä matkoilla nopea junaan nousu ja poistuminen, ja sen seurauksena osa kalustosta on taas madaltunut kerroksella. Olisiko Pantterin kohdalla samoin? Muistaakseni tämä oli mukavan moderni ja toimiva sisältä.
(http://bonbytes.eu/ger/ger_cd_c640_1_170_berlin_2012_1000.jpg)

Lyhyt video Pesan LG:lle toimittamasta dieselmoottorijunasta: https://youtu.be/T8njSBhINUE

Voisi sanoa, että muotoilukieli on melkein tyypillistä pohjoismaista laatua, äärimmilleen pelkistetty ja paljon suoria selkeitä linjoja. Hyvä suoritus puolalaisilta! Laatu varmaan selviää pidempiaikaisessa käytössä, näyttelyissä nämä ovat aina olleet jotenkin "halvan oloisia", mutta tämä on toki subjektiivinen arvio. 


Mukavaa että ekassa videopätkässä mukana oli vetovoimana myös Tem-Tmh, joita on nyt kaikki Baltian kolme maata pullollaan, vai onko niin että Latvia on ChME3-M-valtakunta?
(http://bonbytes.eu/lit/lit_lgz_tem-tmhnr04_1_182_jure_2013_1000.jpg)
 

Kyllä, Ei taida olla latviassa yhtäkään TEM-TMH:ta.

Moldovassa ovat pitäneet niitä vielä niinkin uskottavina, että on syntynyt modernisoitu versio D1M (https://en.m.wikipedia.org/wiki/D1_multiple_unit#/media/File%3AMD.ST.Strășeni_modern.train.leaving_2012-10-21.JPG). ::)

Innostuin pitkästä aikaa tutkimaan Liettuan kalustotilannetta tarkemmin vuosikertomuksista, joita löytyy LG:n sivuilta vuosille 2007-2014. Vuonna 2011 tilastointi muuttui siten, että enää ei kerrota sähkö- ja dieselmoottorijunien tarkkaa runkomäärää, vaan epämääräisempi vaunujen lukumäärä. Onneksi vuoden 2010 tilastoista voi jonkin verran interpoloida runkomääriä tuleville vuosille. Samoin matkustajaliikenteen dieselvetureista ilmoitetaan nykyään vain kokonaisluku, ei eri veturisarjojen vetureiden lukumääriä. LG on ostanut LDZ:ltä kaksi TEP70-veturia, mutta varmaa tietoa ei ole ainakaan minulla, muodostuuko vuoden 2014 matkustajaliikenteen dieselvetureiden kokonaisluku 9 kpl kuudesta TEP70-veturista ja kolmesta TEP70BS-veturista vai viidestä TEP70-veturista ja neljästä TEP70BS-veturista. TEP70BS-002:sta löytyy kuva kolhiutuneena lokakuulta 2015. Valitettavasti gallery.balticrailpics.net on viime aikoina hiljennyt.

Tein vuosina 2009-2010 diplomityöni juuri rautateiden henkilöliikenteen kehityksestä Baltian maissa, se löytyy täältä (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2010-35_rautateiden_henkiloliikenteen_web.pdf).

Liitteenä yhteenveto LG:n kalustosta. Saa kommentoida ja korjata, jos on virheitä.