Resiina-keskustelu

Jouduin toimittamaan kirjan Ruotsin viranomaisten toimista museorautateiden suhteen 2010-2015. En ikinä olisi uskonut moista mahdolliseksi aikuisten ihmisten maailmassa.

Minusta kaikkein ihmeellisintä oli EU:n direktiivien määräys museovetureiden numeroimisesta EU-numerosarjaan. Raideleveydellä ei ollut merkitystä eli ihan kuin joku Mariefredin 600 mm:n juna lähtisi seikkailemaan ympäri Eurooppaa. Aikuiset ihmiset Brysselissä ja Ruotsin valtiopäivillä käyttivät viisi vuotta selvittämään tarvitseeko kapsujen museovetureiden ja -vaunujen kantaa ulkopuolella vai sisäpuolella vai ollenkaan EU-numeroita.Toinen oli kuinka paljon museorautateiden pitää maksaa viranomaisille EU-määräysten mukaisesta kalustorekisterin ylläpidosta veturia tai vaunua kohden.

Lähtökohtaisesti hinnat olisivat tappaneet museorautatiet. Nämä saivat tukijakseen entisen Ruotsin valtiopäivien puhemiehen (Björn von Sydow), joka auttoi kompien ohi. Meinasi lakimiesten toimesta Ruotsille myönnetyissä poikkeussäännöissä kadota mahdollisuus ajaa työjunia tai "näytösluontoisia" tavarajunia. Onneksi ao henkilö oli tarkka ja sai lain yleisempään muotoon.

Minua kuitenkin järkytti eniten, että aikuiset huippupalkkaiset ihmiset eivät osaa erottaa 600 mm raideleveydellä omalla radalla liikkuvaa junaa jostain valtionoiden rataverkoilla liikkuvasta tavara- tai henkilöjunasta. Jos näin simppeliin asiaan käytetään 5 vuotta EU:ssa ja Ruotsin valtiopäivillä, lukuisia puheenvuoroja, kirjelmiä, komiteoita jne, niin ei ole ihmeellistä, että tärkeämmät asiat jäävät vaille huomiota.

Suomessa ei varmaan vielä ole muutettu rautatielakia EU:n vaatimaksi, koska siellä ei ole avattu rataverkkoa monopolin ulkopuolisille toimijoille. Kun lakimuutos tapahtuu joskus lähivuosina, niin kai sitten Suomessa ollaan tarkkoja tai järkevämpiä kuin Ruotsissa. Erityisen tarkkoina kannattaa EU:n poikkeuslupahakemuksessa olla, ettei museojunia rajoiteta vain henkilöliikenteeseen (muutoin esim. työjunat tulevat laittomiksi). Toinen on, ettei historiallisesta kalustosta tarvitsisi maksaa rekisteröintimaksua (eikä ylipäätään tarvitse rekisteröidä EU-numeroa, ainakaan ulkopuolelle)

Mitä direktiiviä tarkoitat, Neljäs rautatiepaketti ei ole vielä voimassa ? ja noitahan on muokkaamassa Suomalaisia sekä Ruotsalaisia virkamiehiä, mutta Norjalaiset eivät saa muuta kuin noudattaa noita.

http://ec.europa.eu/transport/modes/rail/news/2016-04-07-new-rules-access-to-rail-infrastructure_en.htm

Kirja käsittelee ensisijaisesti Ruotsin valtiopäivien ja liikenneviraston (Transportstyrelsen) toimia niiden muuttaessa Ruotsin rautatielakia (• Järnvägslagen SFS 2004:519, beslutad av riksdagen, • Järnvägsförordningen, SFS 2004:526, beslutad av regeringen, Båda dessa ändras då och då, • EU:s järnvägspaket som var och ett består av ett antal direktiv och förordningar) EU:n sääntöjen mukaiseksi  (Europaparlamentets och rådets direktiv 2008/57/EG om driftskompatibilitet hos järnvägssystem inom gemenskapen och Europaparlamentets och rådets direktiv 2008/110/EG om ändring av järnvägssäkerhetsdirektiv). Kirjassa käsitellään vain lainsäädännön museorautateitä koskevaa osuutta. Muusta osuudesta minulla ei ole mitään tietoa.

Tätä voisi ehdottaa eduskuntapuolueille ja museorautatieyhdistyksille ja muille, jotka aikanaan käsittelevät EU:n rautatiedirektiivin sopeuttamista Suomen lainsäädäntöön. Ei tarvitsisi sekoilla yhtä paljon kuin Ruotsissa. Kaikille muille kirja lienee ylitsevuotavan tylsää lukemista. Ruotsalaisten museoiden onneksi valtiopäivien entinen puhemies Max von Sydow on museorautatieihmisiä. Muutoin olisi voinut käydä hömpästi.

Transportstyrelsen on kääntänyt itse oman nimensä kankean kuuloiseksi Kuljetushallitukseksi (https://www.transportstyrelsen.se/sv/Other-languages/Yhteydenotot-Kuljetushallitukseen-Suomi/Yhteydenotot-Kuljetushallitukseen-Suomi/). Trafikverket olisi Liikennevirasto kuten Suomessakin.

Tuossa ruotsinkielisessä tekstissä mainitaan yhteentoimivuudirektiivi (2008/57/EY) ja direktiivi rautatieturvallisuusdirektiivin muuttamisesta (2008/110/EY). Vaikka en nyt aivan täysin olekaan seurannut tilannetta, olen melkoisen varma, että noinkin vanhat direktiivit on jo pantu täytäntöön Suomen lainsäädännössä. Muistan Ruotsin tilanteesta olleen puhetta viitisen vuotta sitten ja taidettiin siitä Resiinassakin kirjoittaa. Eli on hyvinkin mahdollista, että Ruotsin kokemukset on huomioitu jo Suomessa ja vältetty Ruotsin tilanne ilman tällaista viiden vuoden vääntöä.