Resiina-keskustelu

Luvaton kävely rautateillä on vaara, jonka tiedostaminen ei tunnu onnistuvan suomalaisilta. Yli sadan kilometrin tuntivauhdilla kiitävä juna ei pysähdy hetkessä. Seurauksena on vuosittain viisikymmentä kuolemaa. Osa arvioidaan itsemurhiksi, mutta lopullista syytä onnettomuuteen ei aina saada selville.

Kahden nuoren tytön elämä päättyi Kiteellä sunnuntaina heidän jäätyään junan alle. Jäljelle jäi taas paljon miksi-kysymyksiä ja onnettomuuden tutkinta on vielä kesken.

Surullinen tapaus ei ole kuitenkaan ainutlaatuinen Suomessa. Edelleen ihmiset oikaisevat tarvittaessa rautateiden yli, jos se on mahdollista, tai kävelevät radalla, vaikka nopea juna voi tulla kummasta suunnasta tahansa.

Liikenneviraston rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö Marko Tuomisen mukaan erilaisia keinoja luvattoman raiteilla liikkumisen ehkäisemiseksi on kokeiltu. Pari vuotta sitten Euroopan Unionin laajuinen Restrail-tutkimus kartoitti ongelmaa ja esitti ratkaisuja.

– Suomessa kokeiltiin kouluvalistusta ja liiketunnistimella toimivaa varoituskuulutusta estämään luvatonta radalla liikkumista. Liiketunnistin vaatii vielä miettimistä ennen laajempaa käyttöönottoa, hän kertoo.

Radan yli kuljetaan taajamissa sadoissa paikoissa Suomessa. Osa radoista on aidattuja, mutta aitoja rikotaan jatkuvasti. Kaikkia maan 6 000 ratakilometriä ei voi aidata.

    "Vaikea löytää teknisiä keinoja estää luvatonta radoilla oloa."

    – Marko Tuominen

Tuomisen mukaan teknisiä keinoja luvattoman liikkumisen estämiseen on vaikea löytää.

Koululaisille tulossa tietoisku

Aitojen lisäksi on kokeiltu radanylityspolkujen peittämistä maisemoinnin avulla, kertoo liikenteen turvallisuusvirasto Trafin johtaja asiantuntija Kirsi Pajunen.

– Mitään nopeaa keinoa näiden onnettomuuksien vähentämiseen tuskin lienee, arvioi Pajunen.

Trafin sivuilla on tietoa vanhemmille ja valmiita oppimateriaaleja rautateiden turvallisuudesta alakouluille. Niitä on suunnattu erityisesti radanvarsialueiden kouluille.

Liikennevirastossa valmistellaan juuri uutta tietopakettia.

– Parhaillaan laaditaan materiaalia toukokuussa alkavaa koulukampanjaa varten. Valistus, viestintä ja vaikuttaminen ovat tärkeimmät keinot estää junan alle jäämiset, Marko Tuominen kertoo.

Suurin osa tahallisia allejäämisiä

Arvion mukaan jopa 80–90 prosenttia tapauksista on tahallisia. Eurooppalaisen Restrail-tutkimuksen tietojen perusteella ongelma on hyvin yleinen myös muualla kuin Suomessa.

Trafin mukaan vuonna 2014 Suomessa kuoli 64 henkilöä tahallisen allejäännin seurauksena. Vuosina 2005–2013 tahallisten tapausten määrä on vaihdellut 44 ja 64 välillä.

Vaikka muu rautatietaurvallisuus on jatkuvasti parantunut, tahallisten allejääntien määrä on pysynyt ennallaan. Viime vuonna määrä oli Trafin Kirsi Pajusen mukaan samalla tasolla.

Liikenneturvan mukaan tieliikenteessä on viimeisen kolmen vuoden aikana menehtynyt keskimäärin 33 jalankulkijaa, joten rautateillä kuolonuhreja on enemmän vuosittain.

– Radalla kävelyn vakava riski pitäisi ymmärtää. Satojen tonnien painoisen junan pysähtyminen vie yli kilometrin eikä veturinkuljettaja voi muuta kuin varoittaa ja hätäjarruttaa, muistuttaa Marko Tuominen.

Tapaukset traumatisoivat kuljettajaa, vaikka selvittäisiinkin läheltä piti -tilanteella. Liikennevirasto ja VR keräävät paikkatietoja onnettomuuksista ja niukasti vältetyistä tilanteista.

Jalankulkijoiden junaonnettomuudet pohdituttavat myös ensi kesänä Suomeen kokoontuvaa kansainvälistä konferenssia, johon osallistuu eri maiden tasoristeys- ja allejääntionnettomuuksien asiantuntijoita.

Mitähän asialle voisi tehdä? Yksi äkkiseltään mieleen tuleva asia olisi lisätä kevyitä rumpurakenteisia radan alikulkuja siellä missä on epävirallisia ylityspaikkoja, ja aidata loppu rata ympäriltä riittävän pitkältä matkalta. Toisaalta myös kevyen liikenteen ylikulkuja voisi miettiä, miten niitä voisi kustannustehokkaasti rakentaa.