Resiina-keskustelu

Ruotsissa aiotaan rakentaa suurnopeusyhteydet sekä Tukholman ja Göteborgin että Tukholman ja Malmön välille. Taustalla on kehitys, jossa juna on ylittänyt kotimaanlentojen suosion Tukholman ja Göteborgin välisillä matkoilla. Tukholman ja Malmön osalta arvellaan saman käänteen olevan pian edessä. Nyt tavoitteina ovat 320 km/h huippunopeudet, 2 tunnin matka-aika Tukholman ja Göteborgin välillä sekä 2,5 tunnin matka-aika Tukholman ja Malmön etäisyydellä.

http://www.svd.se/naringsliv/nyheter/artikel_3518239.svd

Ajankohtainen aihe on lisäksi Helsingborgin ja Helsingörin välinen tunneli.

http://www.dn.se/ekonomi/danskar-vill-ha-tunnel-mellan-helsingborg-och-helsingor-1.950730

Täm'ois mulle mahtava uutinen, kunhan hinnat pysyvät järkevinä. Nyt kun tahtoo käydä vanhempia moikkaamassa eikä liftaaminen syystä tai toisesta innosta (esim. on kyse joulun ajasta), tulee kuljettua Ruotsin läpi. Yöjunalla Malmöön, Malmöstä Tukholmaan ja sieltä sitten kelluen Turkuun ja kiikkuryömien Helsinkiin. Tukholmassa saa aina palloilla tuntikaudet odottamassa laivan lähtöä. Ja sama toki toiseen suuntaan.
Jos tuo Ruotsin pätkä noin paljon nopeutuisi, saattaisi hyvinkin ehtiä aiemmalla laivalla Turkuun, jolloin koko reissun matka-aika lyhenisi, noh, aika paljon. Lähemmäs kymmenellä tunnilla?!

Vaikka ne ajais tunnissa Malmöstä Tukholmaan, et ehtis edelliseen laivaan. Pitäis ajaa miinus parissa tunnissa. Yöjunalla ehtii päivälaivaan Turkuun ja aamupäivällä Malmöstä lähtevällä iltalaivaan Helsinkiin (iltapäiväjunalla Turun laivaan).

No, saavuttaa tuolla silti sen, että vaihto Turussa putoaa pois :)
Kyllä se nykyäänkin on vältettävissä, mutta junan on parempi olla ajoissa ja kulun juna-asemalta laivaan oltava sujuvaa.

Kokeile joskus, jos Baltian kautta olisi nopeampi  ;D
Vai pitikö siinä yksi parin kilsan pätkä kävelläkin  ;)

Baltian läpi meni puolitoista viikkoa. Tosin, hengailin välillä milloin missäkin kaupungissa. Tuolloin tuli käveltävää neljä kilometriä, nykyään enemmän. Tartosta Valgaan, jonka pearaudteejaamalt kuitenkin pääsee Riikaan asti. Nyt saattaa jos taas kesä olla lopussa, niin raideliikennehörhön pitää kiertää Daugavpilsin kautta Riiasta Vilnaan päästäkseen. Viimeisellä junalla Daugavpilsiin ja aamukuuden aikoihin Pietarista tulevan junan kyytiin sitten, niinkus pari viime vuoden alussa tein.

Bussi kulkee ja halvin reitti onkin bussilla Tallinnaan ja siitä sitten botskilla Helsinkiin. Se vain tarkoittaa yön viettämistä tallinnalaisessa baarissa, mikä käy lopulta helposti aika hintavaksi ;)
Kätevästi suunnitellut bussi- ja laiva-aikataulut kyllä. Matkustajat puretaan ja lastataan samaan aikaan, mutta vajaan viiden kilometrin etäisyydellä toisistaan :)

Ja Ruotsin taitaa lopulta silti olla hitusen nopeampaa. Kaksi yötä menee kummallakin tavoin, mutta Ruotsin läpi menee pe 23:15-> su 11:00 kun taas Baltian kautta pe 21:30 -> su 11:30. (aikataulutiedot epävarmasti ulkomuistista repäisten)

Männeeköhän taas vähän ulos aiheesta?

Asiakkaiden tyytyväisyys Ruotsin valtionrautateiden eli SJ:n toimintaan on heikentynyt, kertoo Svenska Dagbladetin verkkouutinen. Asteikolla 0-100 on SJ:n tuore arvosana 55,6, mikä on 7,5 yksikköä alempi verrattuna vuotta aiempaan tasoon. Junayhtiöiden yhteinen arvosana jää alle 60:n, mikä nähdään poikkeuksellisena merkkinä aidosta tyytymättömyydestä. Koko joukkoliikenteen asiakastyytyväisyys on laskenut vuodessa 5 yksikköä 60,3:n tasolle, jolloin SJ:n alamäki on keskimääräistä jyrkempi. SJ:n kehityksen syinä nähdään laaja ongelmien vyyhti, josta mainitaan myöhästymiset ja lipunoston hankaloituminen.

Joukkoliikennetutkimuksessa menestyivät parhaiten taksiyhtiöt ja alueelliset lentoyhtiöt. Taksiyhtiöistä lähes kaikki ylsivät yli 70:n tasolle. Lentoyhtiöistä korkeimmalla sijoittui Malmö Aviation 70,2:n arvosanalla. http://www.svd.se/naringsliv/nyheter/artikel_3891635.svd 

Onko muuten ollut mitään tietoa ratojen linjauksesta, esim. olisivatko Tukholma - Göteborg ja Tukholma - Malmö suurnopeusradat nykyisten ratojen tapaan täysin erilliset? Tuossa artikkelissa ymmärtäkseni  kirjoitettiin jotain sellaisesta vaihtoehdosta, että "Euroopparata" Malmöön alkaisi Jönköpingistä, alkuosa kai sitten tultaisiin 'yhtä matkaa'?

Tukholma-Jönköping väli olisi yhteinen Tukholma-Göteborg-reitin kanssa. Linkin takana on suunnitellur reitit kartalla:
http://www.dn.se/polopoly_fs/1.952509.1252954670!snabbtaget.swf

Vi tackar! ;D

Vähän outoa, että linjaus näyttäisi suosivan Tukholma - Helsingborg väliä Tukholma - Malmö/Kööpenhamina yhteyden kustannuksella.

Taitaa Tuukan matka-aikoihin kuitenkin vaikuttaa Fehmarn Beltin silta (http://en.wikipedia.org/wiki/Fehmarn_Belt_bridge) enemmän kuin Ruotsin suurnopeusjunat! ;)

Katselin itse asiassa tuossa päivänä muutamana, että näemmä jos aamuviideltä lähtisi liikkeelle Berliinistä, ehtisi Turkuun seuraavan päivän aamuseiskaksi. Joskus kymmenen aikoihin olisi sitten Helsingissä.
Tuo suurnopeusjuna mahdollistaisi lähdön viiden sijaan seitsemältä, eli olisi itse asiassa sittenkin ihan kiva asia olemassa. Siihen päälle jos vielä se Fehmarnin silta, säästyisi taas tunti. Tosin, sen turvin ilmaantuisi myöskin kaiken järjen mukaan taas pitkästä aikaa yöjuna Tukholmasta jonnekin keski-Eurooppaan. Helpottaisi elämää mukavasti. Se nykyinen Malmö-Berliini -yöjuna on jäänne jostain aiemmin Tukholmasta alkaneesta reitistä.
Nykyisellään saa X2000-junaan lipun välille Malmö-Stokis noin neljäänkymppiin, jos ostaa pari kuukautta etukäteen. Jos tuon suurnopeusjunan hinta jää samaan luokkaan, se on oikeinkin kiinnostava vempele :)

Joskus vuonna annodazumal matkustin yöjunalla Berliiniin. Mukavaahan se oli kun ensimmäisessä luokassa olin lähes ainoa matkustaja. Aikataulu Helsingistä lähtiessä oli vain surkea, kun juna lähti Tukholmasta n klo 15 aikaan. Perillä Berliinissä oltiin sopivasti aamulla. Junassa oli vaunuja edelleen ainakin Wieniin asti.

Ruotsin ylileveillä vaunuilla kun on tuskin Wieniin asti saanut ajaa - nyt on poikkeuslupa vain sille tietylle reitille Sassnitzista Berliiniin - onko jossain valokuvia itävaltalaiskalustosta Tukholmassa?

Ainakaan 1975 ei Tukholmasta näyttäisi menneen vaunuja Wieniin, kylläkin Berliiniin, Hampuriin, Milanoon ja Moskovaan; tuo viimeinen tietysti herättää joitain kysymyksiä.

Aikatauluja Ruotsin 'Turistin' liitteestä "Tåg till utlandet":

(http://www.hermola.net/images/M1.jpg)

(http://www.hermola.net/images/O1.jpg)

Foorumi näköjään haluaa pienentää kuvat, vähän paremmin näkee tosta (http://www.hermola.net/images/M1.jpg) ja tosta (http://www.hermola.net/images/O1.jpg)

Onhan tuohon merkittynä makuuvaunu Malmö-Belgrad, joka on hyvinkin voinut kulkea länttä pitkin, kun matka omantien kulkija Jugoslaviaan on ollut. Tällöin reitti kulkisi Itävallan kautta, tosin tuskin Wienin läpi - ellei vaunu sitten vaihda junaa siellä.
(mikä muuten on suomeksi Kurswagen, eli junasta toiseen hyppivä, yleensä makuuvaunu?)

Aikatauluun on merkitty, että Moskovaan on mennyt kerran viikossa SZhD:n makuuvaunu, joka on vaihtanut Berliinissä junaa.
Vielä mielenkiintoisempaa on, että samainen makuuvaunu on merkitty myös yhteydeksi Tukholma-Berliini. Sinänsä loogista, koska aika tyhjänähän se vaunu on kulkenut ja jos sen kautta saadaan vähän lisää kapasiteettia, se kannattaa käyttää. Tuota kun kuitenkin vertaa siihen, että Suomessa ei Neuvostoliiton-junilla päässyt väliasemille ennen Buslovskajaa, eikä pääse vieläkään, ihmetyttää.

Tuo Tukholma-Moskova -vaunu ei kuitenkaan kuulosta mun korviin yhtään sen epätodellisemmalta kuin yhä vieläkin lähes tyhjänä kulkeva Moskova-Pariisi -vaunu. Matka on kestänyt kaksi yötä, 46 tuntia. Suomen kautta ei olisi päässyt sen nopeammin, joten jos Moskovasta Tukholmaan on halunnut, on tuo ollut järkevin reitti. Ellei sitten olisi lentänyt, mutta ainakaan Venäjällä lentäminen ei ole läheskään niin meinstriimiä kuin Euroopassa. Tuskin siis oli Neukkulassakaan. Jos on ok mennä junalla viikon matka itään, miksei sitten kahta yötä länteen?

Lähinnä ajattelin Moskovan junassa tuota kahta eri raideleveyttä. Olikos Brest:issä joku telinvaihtosysteemi? Siellä näyttää ainakin olleen lähes kahden tunnin pysähdys.

Kyllä kyseinen "Tåg till utlandet" tarjoaa Moskovaan myös yhteyttä Turun kautta.

'Meridianen' Malmöstä Belgradiin kulki reittiä Sassniz - Berliini - Praha - Bratislava - Komarom - Budapest - Kelebia - Subotica - Belgrad. Itävallassa ei taidettu käydä?   

Telinvaihto on varsinkin yöjunissa täysin normaali toimenpide, jota harrastetaan edelleenkin. Esimerkkinä tästä vaikkapa se mainitsemani Moskova-Pariisi -vaunu. Telinvaihtopaikkoja on raideleveyksien rajapinta-alue täynnänsä. Kaliningradin ja Puolan välillä, ilmeisesti myös Liettuan ja Puolan välillä (koska netissä kirjoitetaan siitä, miten yöjuna Varsovaan on lakkautettu), Puolan ja Valko-Venäjän välillä 1 tai 2, Ukrainan ja Puolan välillä toiset yksi tai kaksi, Moldovan jommalla kummalla puolella yksi.
Jossain Turkin koillisrajalla luulisi myöskin jotain olevan, muistaakseni sieltäkin on yhteys 1520mm verkkoon. Ja sitten toki ne pohjoisimmat, Suomen ja Ruotsin välillä. Uudessakaupungissa on telinvaihtotunkki ja taitaapa olla Haaparannallakin?.
Vorkissa on kuvia telinvaihdosta siellä täällä Eurooppaa ja Aasiaa.

Yhteys Turun kautta on ollut vain vähän nopeampi, mutta on vaatinut vaihdot Turussa ja Helsingissä. Vaihdoton yhteys on mukavampi, eikä laivalippujen Turku-Tukholma ostaminen etukäteen Neuvostoliitosta käsin ole välttämättä ihan mahdottoman helppoa ollut. Ja jos menee suoralla vaunulla, tulee varmaan helposti samaa reittiä takaisinkin menopaluu-lipulla.

Juu, noihin aikoihin oli sekä Tukholmasta että Oslosta suora makuuvaunu Berliinin kautta kerran viikossa. Eniten sitä käyttivät neuvostodiplomaatit. Moskovan ja Helsingin välisessä junassa oli pitkään vaunu Turun satamaan, joten Moskovasta Tukholmaan selvisi yhdellä vaihdolla nopeammin Turun kautta kuin kiertoreittiä etelän kautta yhdellä ja samalla vaunulla. Laivalipun ostaminen oli itse asiassa hyvin helppoa Moskovassa, koska sieltä sai ruplilla yhtenäislipun, johon kuului makuupaikka Moskovasta Turkuun junassa ja kansipaikka Turusta Tukholmaan.

Tukholman keskusrautatieaseman hallissa oli suuri neuvostorautatiemainos seinällä vähän samaan tyyliin kuin Konelalla oli Helsingissä. Mainoksessa oli kartta, johon oli piirretty kaikki neuvostorautateiden kansainväliset reitit - ja kyllä niitä olikin paljon tuohon aikaan. Ylellisen mukavaa matkantekoakin taidettiin luvata.

Virallisesti vaunuissa sai matkustaa vain neuvostorajan ylittävät matkustajat tai sitten sellaiset, jotka poikkesivat ennalta sovitusti matkan neuvostomatkansa varrella. Käytännössä kuitenkin provodnikin eli vaunupalvelijan kanssa pääsi suoraan sopimukseen makuuvaunupaikasta, jolloin paikallinen konnarikaan ei käynyt kyselemässä varsinaista matkalippua. Käytin näitä palveluja Tukholman ja Berliinin sekä Berliinin ja Frankfurt A/M välisillä matkoilla.

Tuo keskustelu provodnikkien kanssa toimii vieläkin, joskin yleensä repivät matkasta jonkun 50€. Virallisesti säännöt kertovat, että yleisestiottaen noihin vaunuihin on voitava nousta myös matkan varrella, maksaen matka provodnikille. Valkovenäläisillä on aina kuittivihko mukana, eli ihan laillisen lipun saa. Venäläiset yleensä eivät onnistu kuittivihkoa löytämään, vaan joutuvat pitämään rahat omassa taskussaan. Tällaisissa tapauksissa sisään pääsee usein vain, jos joku vaunun hyteistä on kokonaan tyhjä - tällöin eivät muut matkustajat tee valitusta.
Pariisin vaunussa on usein kaikenmaailman vip-vieraiksi itseään kokevaa väkeä ja lippuhinnoittelukin erilainen, joten siihen voi olla vaikea päästä kyytiin kesken matkan (ei pitäisi olla mahdollista päästä lainkaan).

Nämä tiedot kopioitu DSO:lta, jossa ne on sanonut taho, joka on osoittanut tuntevansa idänliikenteen käytännöt.

(suoravaunu)