Resiina-keskustelu

www.isovaalee.info -sivustolla mainitaan että Dv12:ia on siirrretty sivuun käytöstä käyttötarpeen vähenemisen vuoksi,ilmeisesti tästä syyystä on Tampereen Perkiössä sivuraiteella tallien pohjoispuolella parkissa muutama 27-sarjalainen?
Missähän muualla on "varastossa" Deevereitä?

-ja mitähän tämä vaikuttaa mahdolliseen romutuskierteen alkuun,ensimmäinenhän on nyt sitten saanut kärähdyksen jälkeen tappotuomion-

Onkohan Kouvolassa Dv12 2759 myös seisomassa?

Vai liekö käytönpuutetta, luulisi että koneita "uneohdetaan" sieltä huonommasta päästä ensin..

VR-konsernin henkilöstölehden viimeisimmästä numerosta poimittua:

Tuostahan voisi  HMVY saada lisää "tallin täytettä" Haapamäelle, jos vaikka johonkin veturiin vahingossa jäisi JKV-laitteet. Olisi varsinainen helpotus kaluston siirtokuljetuksiin...

Noitahan voisi myydä yksityisille firmoille, vaikka ilman konetta ja epäkuntosina, niin voisivat tehä niistä vielä ajokaluja. Saksassa aalspommi täyskorjaa ja laittaa uusia koneita ja vaihdeaskeja V100-vetureihin. Miksikös ei voisi myös muuttaa diesel-electriseksi samalla.

Eipä VR niitä mmyisi kuitenkaan..

EU:ssa ei ehkä olisi laillista, mutta noita voisi yrittää myydä jonnekin köyhään 1520mm-maahan kirjaten sopimukseen, että vetureiden edelleenmyynti kyseisen maan ulkopuolelle on kielletty. Venäläiset eivät ehkä innostuisi, mutta jossain Moldovassa tai Georgiassa voi olla kalusto muuten niin kehnossa kunnossa, että saattaisivat hieman romuraudan hintaa enemmän vetureista maksaa.

Ei sitten mitään mainintaa korvaavasta kalustosta? Tästä voisi päätellä, että tarkoitus on vähentää väliraskaiden dieselvetureiden määrää pysyvästi. Mistä se vetovoima löydetään sitten, kun talous taas muutaman vuoden päästä lähtee kunnolla nousuun?

Jos vuoden 2011 jälkeen toteutettaviksi aiotuista sähköistyssuunnitelmista edes osa toteutuu, vetokaluston lisäys tulevina vuosina tulee ennemmin olemaan sähkövetureita. Jonkinlainen Dv12/Dr14-korvaaja tarvitaan epäilemättä silti hyvinkin kymmenen vuoden sisään.

Ellei joku keksi sähkövaihtoveturia ja sähköistää joka sivu/tehdasraiteen ja pieniliikenteisen pätkän

Perkiössä seisovien koneiden numerot ovat 2728,2713,2727,2729,2708,2709 ovat melko varmasti menossa peruskorjaukseen.

Tokkopa, koska oli iltatavarassa Heinola-Lahti keskiviikkona 2760 kanssa.

Korjaus 19.09.09: muistin väärin ja nyt kun katsoin kuvat uudestaan huomasin virheeni. Pari olikin 2750+2749.

Johan joku sen keksi jo. Sähkövaihtovetureita on olemassa jo. Niillä ratapihoilla, jotka on kokonaan sähköistetty, pärjää sellaisella ihan hyvin. Silloin tarvitsee vähemmän sitä dieselkalustoa tietenkin.
Eri asia sitten tietenkin on, että onko sellaisia täysin sähköistettyjä ratapihoja Suomessa yhtäkään. Muistikuva olisi, että Pasilassa olisi lankaa raiteiden päällä, mutta varma en jaksa siitäkään olla.

Pasilassa on muutamalla raiteella sähköt, mutta ei esim. laskumäessä. Osalla raiteista on sähköt vain pohjoispäässä. Muutoinkin Pasilan tavararatapihojen rooli on melkein nollautunut Helsingin satamatoimintojen siirryttyä Vuosaareen.

Minusta on selvää, että sähköisiä vaihtovetureita ei Suomessa tulla näkemään. Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa kaikissa niitä on takavuosina ollut, ja kaikissa niistä on luovuttu (Ruotsissa tosin lienee muutama 1950-luvulla valmistunut sähkövaihtoveturi edelleen konepajakäytössä).

Muistettakoon silti, että hyvin suuri osa Dv12-sarjan käytöstä nykyisellään on linja-ajoa, joten sähköistyksen edetessä tarve dieselvetureille vähenee väistämättä ja huomattavasti. Sähköistettäviksihän on jo toteutuksessa olevien (kehärata, Talvivaara, Vaasa, Kemijärvi) jälkeen esitetty
ratoja Iisalmi-Ylivieska, Laurila-Tornio-Kolari-Äkäsjoki, Hyvinkää-Karjaa-Hanko, Joensuu-Uimaharju, Säkäniemi-Niirala ja Pieksämäki-Joensuu. Noilla radoilla tapahtuu sähköistämättömästä junaliikenteestä Suomessa käsittääkseni melkoinen osuus.

Jonnekin saakka tullaan siksi pärjäämään nykyisillä dieseleillä niiden kokonaismäärän vähentyessäkin, vaikka kaikkia dieseleitä ei sähkökalustolla voikaan korvata. Siis, kuten sanottu, jos nuo sähköistykset toteutuvat. En pitäisi sitä puoliksikaan varmana.

Ei kannata pikkupikku junaharrastajan vaivata päätään tuollaisilla turhilla kysymyksillä.

Kyseessähän oli VR-konsernin 2,5-vuotissuunnitelma, eikä nykyaikaiseen liikkeenjohtokulttuuriin kuulu murehtia elämää nenäänsä pitemmälle.  :P

Eiköhän kyse ole juuri siitä, että yhtiö laskee kysynnän heikentyneen lopullisesti, eli toisin sanoen puuhun liittyvän teollisuuden tonnit ovat lopullisesti vähentyneet suomessa. Mistähän mahtaisivat tulla ne nousukauden tonnit, kun teollisuutta on kerran lakkautettu. Se joka nousukaudella noussee lienee konepajateollisuus, ja sieltä ei kovin paljon korvaavia tonneja rautapyörille tule.

Pohjoisen kaivostoiminta?

Tai sitten VR:llä on lyöty hanskat tiskiin markkinaosuuksien taistelussa.

Tosiasia kun kuitenkin lienee, että Suomessa kulkee maanteillä aivan riittämiin, raakapuuta, haketta, öljytuotteita, kemikaaleja, kaivosteollisuuden tuotteita jne, joiden kuljettamiseen rautatiet olisivat osaltaan kelpo ratkaisu.

Vaikka muutama oman sataman vieressä sijaitseva sellu- ja paperitehdas lakkautetaankin, ei niiden vaikutus rautateiden kannattavuuteen voi olla kovinkaan olennainen. Varsinkaan kun se raakapuu ei edelleenkään kasva niiden entistä harvemmassa olevien tehdaiden aitojen sisäpuolella. Yksittäiselle asemalle tai rataosuudelle vaikutus voi toki olla täysin merkittävä.

Niissä on käsittääkseni laskettu homma niin, että jos liikennettä tulee niin sähköistäminen muuttuu kannattavaksi, ja jos hallituksessa on kepu vielä silloin, niin siinä sähköistämispäätöksessä ei mene kovin pitkään.

Tuolla letkassa on jo 10 kpl vetureita. Laitan illalla listauksen vetureista.

Miten lie sähkövetureiden riittävyys silloin? Optimistisimmissa laskelmissa oli aika iso tuo päivittäisten malmijunien määrä Kolarin radalla, mutta muistaako joku, mikä se oli?

Mahdollisten malmijunien operointi ei taida pudota VR:lle kuin illallinen Manulle. Sitä varten tuskin VR:kään kannattaa vielä kalustoa hommata.

Ja toisaalta, jos VR:llä ei sopivaa kalustoa ole vaikka sellaista olisi hankittavissa, tippuu liikenne kuin Manulle illallinen rohkeimmalle kilpailijalle. Melkoisen mahdollista on kyllä sekin, että malmiyhtiöt ennemmin tai myöhemmin kiinnostuvat operoimaan junansa itse, kuten LKAB Ruotsissa tytäryhtiönsä MTAB:n kautta.

13 milj t/vuosi - hm, sehän tekee 10-11 "Kostamus-junallista" päivittäin edestakaisin.

Letkassa majailivat 20.9 seuraavat yksilöt:

2707, 2708, 2709, 2712, 2713, 2725, 2727, 2728, 2729, 2734

Liittyyköhän tähän 27-sarjalaisten "huoltoonmenoon" se että olin havaitsevinani 2632:n Lielahdessa Sp-vaunujen kanssa?
-eli tuleeko enemmän 26-sarjalaisia Tampereen kirjoille?

Kyllä se alkaa näyttämään siltä, että olisivat joukolla ihan kirjoille tulleet. Tätä tukevat omat havainnot vetureista 2626–2630, 2633 ja 2634 sekä Romanan Sepon havainto 2631:stä. Numeroiltaan yhdeksän perättäistä konetta tuskin voi olla sattumaa.