Resiina-keskustelu

Tavarajuna törmäsi toisen perään Oulussa, yksi henkilö on loukkaantunut lievästi http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/tavarajunat-tormasivat-rajusti-oulun-ratapihalla-kuin-ukkosmyrsky-olisi-iskenyt/735476/

Onkos kenelläkään tietoa vetureiden numeroista?

Iltalehden uutisen kuvasta päätellen etummaisen veturin numero näyttäisi olevan 3024.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016081322102967_uu.shtml

Ilta-Sanomien versiosta löytyy vähän tarkempaa kuvaa vaurioista. Ainakin koko ohjaamo menee uusiksi mikäli tuo laitetaan vielä kuntoon.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001239454.html
Taitaa olla kuitenkin ajot ajettu, koska kyseessä on poistuva veturisarja.

Nyt on kahdessa mediassa ristiriitaista tietoa:
Kaleva: Kemistä tullut tavarajuna törmäsi rajusti ratapihalla tyhjillään seisseisiin venäläisiin malmivaunuihin Oulun Nokelan ratapiha-alueella hieman ennen viittä lauantaina iltapäivällä. Törmäyksen seurauksena kolme junavaunua ja veturi suistuivat raiteilta.

Tavarajunan kuljettaja loukkaantui lievästi törmäyksessä, ja hänet kuljetettiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan jatkotutkimuksiin. Onnettomuudessa ei ollut osallisena muita henkilöitä.

Iltalehti: Päivystävän palomestarin mukaan törmänneen veturin kuljettaja loukkaantui tilanteessa lievästi, ja hänet kuljetettiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan jatkotutkimuksiin.

Molemmissa junissa oli sisällä vain veturin kuljettajat. Virkkalan mukaan molemmat tavarajunat kuljettivat puutavaraa.

Kovin aikaista tehdä jyrkkiä päätöksiä, kuten Väyrysen väitetään sanoneen opettajan kysyessä, paljonko on kaksi plus kaksi.

Pidän mahdollisena, että raakapuukuormassa oleva, 2 x Sr1-vedolla liikkunut tavarajuna törmäsi tyhjän venäläisroikan perään, jossa ei todellakaan ollut puutavarakuormaa eikä välttämättä veturiakaan, joskin sekin on mahdollista.

Onneksi vastassa oli edes venäläisiä vaunuja, eikä kotimaisia tyhjiä raakapuuvaunuja, koska Siuron junaonnettomuuden kokemusten perusteella Sr1:n keula ei kestä mitään. Nyt on ollut tuuria matkassa.

Tai sitten saapuva tavarajuna törmäsi lähtevän tyhjän rahdin keulaan, kummassakin Sr1.

Sr1 3024 ja Sr1 3061. Tietolähde sivustolla julkaistun kuvan kuvateksti.

Tyhjä rapujuna törmäsi tyhjän malmijunan perään. Viereisellä raiteella seisoi täysi rapujuna, jonka päälle yksi venäläisvaunuista kiipesi. Tämä ilmenee erittäin yksiselitteisesti onnettomuudesta otetuista ilmakuvista.

Tietääkös kukaan sanoa, onko Oulun ratapiha-alue (Nok ja Olt) yksi kokonainen oma sähkörata-alue. Elikkä onko koko alue pimeänä niin kauan että portaalit on taas pystyssä. Melkonen seisokki siis. Voisi luulla että sähkövetureiden saanti tallilta joihinkin matkustaja juniin voisi olla hankalampaa.

Ottamieni kuvien mukaan molemmat veturi olivat T5316:n;  Sr1 3024:n takimmainen virroitin on pitkin pituuttaan ohjaamon päällä eli ollut ylhäällä. Kalevan teksti on oikea.

Yleensä nämä saa erotettua, jollei raide kerrallaan, niin ainakin alueittain eli sähköttä on esim. jonkun ratapihan raiteet 101-107, ja muut raiteet saavat normaalisti sähköä. Tai jotain.

Jonkinlaista raivaushomman tynkää alkaa olla tekeillä. 2 Hongiston autonosturia tullut paikalle ja Tte:lla käyvät läpi ajojohtimia.

http://junailija.kuvat.fi/kuvat/Tekniikka/Junat/Nokelan+yhteenajo/

Vieläkö Nokelassa vaihteita käännetään mekaanisesti kampiasetinlaitteella, kuten Kuopiossa ja Joensuussa?

Oulun ratapihalla lauantaina tapahtuneen junaonnettomuuden raivaustyöt on aloitettu.

Onnettomuustutkintakeskus sai paikkatutkimuksensa päätökseen myöhään lauantai-iltana. Tutkimusta tehnyt asiantuntija Timo Kivelä kertoo, että tutkinta jatkuu kuulemisilla, eikä vielä voida ottaa kantaa onnettomuuteen johtaneisiin seikkoihin.

– Tosiasiahan on se, että paikalle tullut tavarajuna ohjautui raiteelle, jossa oli tyhjiä vaunuja. Syytä tähän selvitellään vielä, Kivelä sanoo.

Onnettomuuden raivaustöiden valmistelu aloitettiin yöllä ja niitä jatketaan parhaillaan.

– Menee useita päiviä, että paikat saadaan liikennöitävään kuntoon. Ajolangat ovat vaurioituneet pahoin ja sähköradan pylväiden perustuksia on mennyt rikki, kertoo Liikenneviraston kunnossapidon aluepäällikkö Teemu Poussu.

Poussun mukaan vaurioiden todellista määrää ei vielä tiedetä, sillä vaunut ovat yhä kasassa onnettomuuspaikalla, eikä niiden alla olevia vaurioita ole päästy kartoittamaan.

– Sähkörata on kuitenkin se määräävin tekijä. Kiskot ja raiteet saadaan suht koht nopeasti kuntoon.

Tavaraliikenne poikki

Henkilöliikenteeseen onnettomuudella ei ole vaikutusta, mutta tavaraliikenne Oulun ratapihalla on tällä hetkellä käytännössä kokonaan poikki. Poussun mukaan rataliikennekeskus ja VR:n operaatiokeskus suunnittelevat kuinka tavaraliikenteen kuljetuksen hoidetaan poikkeustilanteessa.

Poussu ei osaa arvioida kuinka monta tavarajunaa kulkee normaalisti ratapihan läpi vuorokaudessa.

– Oulu on kuitenkin yksi tavaraliikenteen solmukohtia, hän toteaa.

Onnettomuus sattui lauantaina alkuillasta, kun pohjoisen suunnasta tullut tavarajuna törmäsi rajusti tyhjillään seisseisiin malmivaunuihin Nokelan ratapihalla. Veturi sekä kolme vaunua suistuivat raiteilta. Kaksi vaunuista sinkoutui viereisellä raiteella olleen tavarajunan päälle.

Veturin kuljettaja loukkaantui lievästi ja hänet toimitettiin sairaalaan. Onnettomuudessa ei ollut osallisena muita henkilöitä.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/oulun-ratapihan-junaonnettomuuden-raivaustyot-aloitettu-tavaraliikenne-poikki/735524/

Käsittääkseni on, joten syyttävä sormi taitaa osoittaa vaihdemieheen tai vaihtotyönjohtajaan. Tietysti ratapihaohjaajallakin joku vastuu.

Vaihdemies kääntää vaihteet ja veturinkuljettaja ajaa opasteiden tai lupien mukaan. Siinä on mahdolliset virhekohdat, ellei onnettomuus johdu kampiasetinlaitteen (onko siellä todellakin kampiasetinlaitteella vaihteiden kääntö Nokelassa?) teknisestä viasta.

Onni onnettomuudessa oli ajankohta; hiljaisin aika tavaraliikenteessä on noin lauantaista klo 15 maanantaiaamuun klo 03:een. Tai muutama tunti sinne tänne.

Eiköhän Oulussa ole käsikääntöiset vaihteet ja Vaihtotyönjohtaja turvaa raiteen mihin juna otetaan. Vaikea sitten sanoa miksi on ottanut varatulle raiteelle.

Vaihtotyönjohtaja lienee henkilö, joka johtaa käytännön vaihtotyötä, eli veturilla tapahtuvaa vaunujen siirtelyä. Vaihdemies tai isommilla paikoilla asetinlaitemies tai liikenteenohjaaja kääntää vaihteet junaliikennettä tai vaihtotyötä varten.

Kyllä, mutta käsitykseni mukaan vaihdemiehistä on luovuttu jo Oulussakin ja vaihtotyönjohtaja hoitaa vaihteiden kääntöä ja "liikenteenohjausta" Oulun ratapihalla, koska siellä tosiaan on käsinkäännettävät vaihteet.
No eiköhän asiasta kuulla vielä lisää.

OK, ymmärrän asetelman. Arvelin vain Oulussa olevan niin paljon liikenettä, että tehtävä työllistää ihan varta vasten jonkun. Mutta jäädään tosiaan kuulolle.

Vähän meinaa mennä "puurot ja vellit" sekaisin. Oulussa on kaksi tavaraliikenteen ratapihaa Oulu Tavara ja Oulu Nokela. Kummassakaan ei ole sähköllä kääntyviä vaihteita, vaan vaihdemiehet kääntävät niitä. Tämä törmäys tapahtui Oulu Tavarassa, joka kuuluu Alustan vaihdepiiriin. Vaihtotyö ja junaliikenne ovat aivan eri asioita. Junaliikenteessä ei ole vaihtotyönjohtajaa. Junaliikenteessä Oulu Nokelassa ja Tavarassa vaihdemies/-miehet kääntää vaihteet ja ilmoittaa kulkutien turvaamisesta liikenteenohjaajalle, joka ohjaa junaliikennettä. Työvuoroihin en ota kantaa, voihan sama henkilö toimia välillä jonkun yksikön vaihtotyönjohtajana ja välillä kääntää vaihteita ns. liikenteenohjaajan "renkinä", mutta ei se silloin ole mikään vaihtotyönjohtaja.

No en osaa tarkemmin Oulun ratapihoihin tutustua, mutta vaihdemiehistä on luovuttu, kuten varmaan kaikkialla muuallakin Suomessa.
Kyseisiä töitä hoitaa vaihtotyönjohtan tittelillä oleva henkilö.
Aivan kuin pelkkiä junamiehiä tai jarrujentarkadtajia ei ole, vaan kaikkia näitä hoitaa vaihtotyönjohtaja.

Vastauksia heränneisiin kysymyksiin:

Oulun ratapihalla käytössä käsivaihteet – ”Järjestelmä on täysin manuaalinen”

Rataliikennekeskuksen liikennepäällikkö Rauno Helander Liikennevirastosta vahvistaa Kalevan tiedot, joiden mukaan Oulun ratapihan onnettomuuspaikalla on käytössä käsivaihteet. Ratapihalla sattui lauantaina tapaturma, jossa ilman lastia kulkenut tavarajuna törmäsi raiteilla seisseisiin tyhjiin malmivaunuihin.

– Tietääkseni ratapihalla käytetään ihan perinteistä linkkuvaihdetta maastosta käsin, Helander sanoo.

Hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa, onko junaonnettomuus sattunut inhimillisen virheen seurauksena.

Asianosaisia on jo päästy kuulemaan

Onnettomuustutkintakeskus päättää tutkinnan jatkumisesta maanantaina. Tuolloin muun muassa nimetään lopullinen tukintaryhmä. Asianosaisia on Mynttisen mukaan jo kuultu, ja tarvittaessa heitä kuullaan lisää.

Myöskään Mynttinen ei vielä tässä vaiheessa osaa sanoa, onko onnettomuuden taustalla ollut jokin inhimillinen virhe. Hän kuitenkin toteaa, että Oulun ratapiha on vanhanaikainen.

­– Siellä ei ole vaihteilla minkäänlaista sähköistä valvontaa, ei sähkökääntöä, sähköisiä turvalaitteita eikä eristeosuuksia, joista nähtäisiin suoraan näyttöpäätteen kautta, onko jokin raide vapaa vai varattu. Se on täysin manuaalinen järjestelmä, Mynttinen selittää.

Hänen mukaansa Oulun ratapihan kaltaisista manuaalisista vaihdejärjestelmistä ollaan pyritty pääsemään vähitellen Suomessa eroon.

– Ei näitä niinkään Etelä-Suomessa enää ole. Pohjois- ja Itä-Suomessa sen sijaan on, esimerkiksi koko Joensuun ratapiha on manuaalinen, Mynttinen sanoo.

Tavaraliikenne toimii sittenkin

Toisin kuin aikaisemmin on kerrottu, tavaraliikenne pystyy edelleen toimimaan Oulun ratapiha-alueella. Lauantaina sattunut tavarajunan ja tyhjien malmivaunujen yhteentörmäys tapahtui ratapihan pohjoispäässä niin sanotulla Oulun tavara –osiolla. Ratapihan eteläpää eli Oulu Nokela on kuitenkin edelleen tavaraliikenteen käytössä. Henkilöliikenteeseen onnettomuus ei ole vaikuttanut mitenkään.

– Tavaraliikenne etelä- ja itäsuunnasta pääsee Nokelan ratapihan alueelle täysin normaalisti. Pohjoiseenkin pääsee Nokelasta, mutta ei aivan normaalisti, eli tavaraliikenteen toiminnassa on siihen suuntaan joitain vaikeuksia, Liikenneviraston Rauno Helander kertoo.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/oulun-ratapihalla-kaytossa-kasivaihteet-jarjestelma-on-taysin-manuaalinen/735544/

Joensuussa on kolme vaihdemiestä,  jotka ovat ihan vaan vaihdemiehiä. Yöaikaan tai viikonloppuna sama kaveri saattaa myös tarkastaa jarruja.

Nokelan vaihdepiirissä vaihteet käännetään kampiasetinlaitteella Alustan vaihdepiirissä limpuilla Asemalla releasetinlaitteella valitettavasti Olt on jäänyt turvalaiteteknisesti kehityksestä jälkeen Euro ratkaisee turvalaite investoinneissa.

Vähän menee aiheesta sivuun, mutta vaihtotyönjohtaja on tehtävä. Ammattinimi on ratapihatyöntekijä, joka voi koulutuksesta riipuen toimia erillaisissa tehtävissä, mm. vaihtotyönjohtajana, ohjata veturia vaihtotyössä radio-ohjauksella, tarkastaa lähteviä junia, kääntää vaihteita, ym. Nykyään taidetaan kaikki uudet ratapihatyöntekijät kouluttaa myös vaihtotyönjohtajiksi.

Tutkija: Oulun ra­ta­pi­haon­net­to­muu­den kaltaisia vaa­ra­ti­lan­tei­ta ollut aiemminkin

Onnettomuustutkintakeskuksen erikoistutkija Reijo Mynttisen mukaan lauantaisen ratapihaonnettomuuden kaltaisia vaaratilanteita on ollut aiemminkin. Vaaratilanteita on ollut ratapihoilla, joissa on Oulun tapaan käytössä käsikääntöisiä vaihteita.

– Siinä mielessä tämä tapaus ei ole aivan poikkeuksellinen. Usein onnettomuudelta on vältytty veturinkuljettajan tarkkaavaisuuden vuoksi, kun hän on ehtinyt jarruttaa ajoissa ja estänyt törmäyksen. Tässä tapauksessa syystä tai toisesta törmäys on kuitenkin tapahtunut, Mynttinen sanoo.

– Tyhjä juna oli menossa Kemistä Kontiomäkeen Oulun ratapihan kautta. Junan piti mennä raiteistolle seisomaan kahden tunnin ajaksi, jolloin olisi tehty miehistönvaihto. Vaihtopaikalla oli kuitenkin tyhjiä venäläisiä vaunuja, ja vaihdemies ohjasi junan vaunuja päin. Syytä tähän ei vielä voida tässa vaiheessa sanoa, Mynttinen sanoo.

Onnettomuustutkintakeskus aikookin tehdä onnettomuudesta täysimittaisen tutkinnan.

Lähde: http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/tutkija-oulun-ratapihaonnettomuuden-kaltaisia-vaaratilanteita-ollut-aiemminkin/735600/

Vanhanaikaisuus on vähän liian helppo perustelu. Voihan se olla niinkin, että liian hyvään (automatiikkaan) tottuminen passivoi ja näivettää esimerkiksi ihmisen perusaistien käytön (etenkin matalilla nopeuksilla). Jos automatiikkaa ei ole, sitten mennään korostetummin omien näköhavaintojen yms. varassa eikä hötkyillä työn aikana muuta. Eri tasoisilla radoilla on pystyttävä toimimaan eikä se ole taloudellisesti edes järkevää, jotta joka paikassa olisi vimpan päälle automatiikkaa joka paikassa.

Eikös taannoin Saksassa rytissyt ihan vain sen vuoksi, että liikenteenohjaaja keskittyi työnsä aikana kännykällä pelaamiseen?! Sinänsä seuraava ei liity tähän topikkiin, mutta nykyisin ns. "ammattimiesten" taidot näyttävät vähän rapistuneen, kun esimerkiksi täydessä soralastissa vedetään rallia kaupunkialueella samalla, kun kuski höpöttää kännykkään. Myös bussikuskeissa näyttää olevan näitä, joiden mielestä matkustajien ja muiden tiellä liikkujien turvallisuudesta ei tarvitse välittää, vaan jutellaan matkan aikana niitä näitä kavereiden kanssa tai höpötetään kännykkään.

No, nähtäväksi jää mikä on lopputulema onnettomuuden syylle.

Voi olla hyvinkin samankaltainen syy kuin tässä kaksikymmentä vuotta sitten Kontiomäellä tapahtuneessa vastaavassa rytinässä: http://otkes.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raidelii...kontiomaenasemalla8.11.1996.html (http://otkes.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne1996/c191996rtavarajunantormaystoisentavarajunanperaankontiomaenasemalla8.11.1996.html)

//Linkki lyhennetty

Jep, mutta pidän automatiikkaa tässä mielessä kyllä hyvänä turvana. Nyt ollaan yhden ihmisen tarkkaavaisuuden varassa, jos vielä kuljettajan keskittyminen on herpaantunut niin nyt rytisi.
Tapauksessa käynyt todennäköisesti juuri niin kuin sanoin. Vaihtotyönjohtaja, joka on tehnyt vaihdemiehen työtä ja ottanut ehkä ratapihaohjaajan raiteelle, eikä ole tarkistanut, että siellä olikin jo vaunuja. Kuljettajan keskittyminen herpaantunut ja jarrutus myöhästynyt.

Totta kai veturinkuljettajan on oltava skarppina koko ajan, mutta hänen on voitava luottaa siihen, että kulkutie on turvattu aina ja poikkeuksetta tyhjälle raiteelle (ellei asiasta ole etukäteen sovittu; näitä tilanteita tulee joskus lähinnä matkustajaratapihoilla). Järjestelyratapihoilla raiteet ovat lähekkäin ja viereisillä raiteilla on usein vaunuja, kuten näkyy nyt Oulussakin olleen, ja näkyväisyys on usein hyvinkin rajoitettua. Raiteelle ei mennä 10 km/h kurkkien kaarteesta, että "onkohan siellä tällä kertaa vaunuja", vaan ehkä täydet 35 km/h ja mielessä suunnitelma, opastimien näyttämän mukaan, joko pysähtyä tämän raiteen päähän 900 metrin päähän, tai jatkaa siitä eteenpäin opasteiden niin salliessa; este kulkutiellä tulee aina suurena yllätyksenä, koska siellä ei koskaan saisi olla mitään. Kuljettaja on saattanut esim. puhua railipuhelimessa liikenteenohjauksen kanssa, ja hän voi näin tehdä, koska tietää, että juna menee tyhjää raidetta pitkin. Pimeällä ja sumussa hän luottaa siihen, että raide on vapaa seuraavalle opastimelle tai rajamerkkiin saakka.

Yllättävän esteen näkyessä tulee epäuskoinen hetki: eihän täällä voi olla estettä. Sitten reaktioaika ja hätäjarrutus ja nopeudesta 30 km/h pysähtymismatka on noin 100-200 metriä. Ellei tämä riitä, niin sitten rytisee.

Eli väite veturinkuljettajan tarkkaavaisuuden herpaantumisesta on asiaton.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/oulun-ratapihaonnettomuuden-korjausaikataulu-tasmentyi-tilanne-nayttaa-hyvalta/735691/

Tarkoitukseni ei ollut väittää mitään, vaan yleisesti todeta mahdolliseksi tämäkin vaihtoehto, koska jutussa oli, että usein tarkkaavaisuus on pelastanut törmäykseltä.
Syyllinen tässä tapauksessa lienee vaihtotyönjohtaja ja hänen esimiehensä ratapihaohjaaja mahdollisesti.
Vanhentunut tekniikka tottakai mahdollisti vielä tämän. Normaalistihan he olisivat viimeistään todenneet raiteen varatuksi.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/oulun-ratapihan-korjaustyot-etenevat-hyvassa-vauhdissa-viimeiseksi-laitetaan-kaikki-viivan-alle/736028/

Onkohan kellään havaintoa tai tietoa mihin onnettomuudessa vaurioituneet veturit ja vaunut on siirretty?

Idän Ihmeet ovat edelleen hallissa Ol Varikolla.

Öisessä T5010:ssa hinauksesa Sr1 3061.

Ja nyt tästä tapauksesta on valmistunut myös Onnettomuustutkintakeskuksen raportti: http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/2016/Woc90fSDn/R2016-06_Oulu_-_Tutkintaselostus.pdf

Kts. OTK:n raportti, kohta 4.2, viimeinen kappale

Täytyy kuitenkin muistaa, että junaa ajettiin tässä tapauksessa ratapihalla junana eikä vaihtotyönä. Jos olisi ollut kyse vaihtotyöstä, kuljettajan osavastuu olisi selviö, tässä tapauksessa ei. Nyt voidaan korkeintaan spekuloida kuljettajan tarkkaavaisuuden asteella ja tarkkaavaisuuden herpaantumisen vaikutuksilla. Junalle oli "varmistettu" kulkutie eikä kuljettaja voinut mitenkään olettaa, että siellä on jotain isompaa edessä. Vaihtotyössähän olisi pitänyt noudattaa poikkeuksellisen suurta varovaisuutta ja olisi pitänyt olla valmis pysäyttämään juna näkemän matkalla, kun ajetaan ns. kuljettajan vastuulla.