|
Otsikko: Junabongausta hel.fi ortokuvista Kirjoitti: Jouni Halinen - Elokuu 25, 2016, 23:21:23 Aloitin tästä oman keskustelun, ortokuvat kun ovat R mielessäkin varsinainen runsaudensarvi. Kalustoa on ilmakuvattu vuosina 1932,1943,1950,1964,1969,1976,1988, 1997,2001 ja tästä eteenpäin lähes vuosittain, joten katseltavaa riittää. Näet saman kuva-alan tilanteen eri vuosina vasemmasta valikosta (vuodet 1932-2015), voit katsoa kuvia myös päällekkäin, näet näin muutokset selkeästi. 1943 kuvat ovat mustavakoisista kaikkein terävämpiä. Huomio että 1932 ja 1943 kuvissa eivät näy (kaikilta osin) niin sanotut liitosalueet (liitettiin Helsinkiin 1946) näitä olivat alueet (karkeasti) Kulosaari ja siitä itään, Pakila ja siitä pohjoiseen, Huopalahti, Haaga, Munkkiniemi ja Lauttasaari. Aikansa (1943) "Google junabongausta” tämäkin http://kartta.hel.fi/link/2WLxp8 Juna Satamaradalla, Junasta oikealla on Lapinlahdenkatu, vasemmalla Leppäsuon alue, varjo peittää pahasti junan etupään. Olisko tuossa radan vasemmalla puolella vielä jämiä tästä kapearaiteisesta?. http://vaunut.org/kuva/77895?s=1 Tässä (1943) taas on tavaravaunuja Hakaniemen torilla, ja kun on sota-aika, niin on halkovarasto torilla. Jos vaikka tavaravaunut liittyvät halkokuljetuksiin? http://kartta.hel.fi/link/2WM48y Otsikko: Vs: Junabongausta hel.fi ortokuvista Kirjoitti: Harry Rajala - Elokuu 26, 2016, 10:49:17 Tuohon maailmanaikaan eri liikennevälineiden rooli yhteiskunnan kuljetustarpeissa oli siinä mallissa, että Hakaniemen torille tuotiin jopa joulukuusia myyntiin kiskoja myöten.
Otsikko: Vs: Junabongausta hel.fi ortokuvista Kirjoitti: Teemu Saukkonen - Elokuu 26, 2016, 13:19:44 1988 kartassa näkyy menevän päivystäjä Herttoniemeen. 1997 kaikki on poissa.
Otsikko: Vs: Junabongausta hel.fi ortokuvista Kirjoitti: Jouni Halinen - Elokuu 26, 2016, 18:20:37 Pasilan konepaja (1943) vaikka on sota, niin julmettu määrä on kalustoa kiskoilla. Hämmästyttävän laajaa tuotantoa (tai muutostöitä) on pystytty sotatilasta huolimatta ylläpitämään ja tuskin kalustoa on säilytetty Pasilassa naapurin invaasion pelossa pidempään kuin on tarpeen, joten vaihtuvuus on ollut varmaan suurta. http://kartta.hel.fi/link/2WVba8 Tässä taas on menossa juna alas Sörnäisten satamaan (1943) http://kartta.hel.fi/link/2X313D Pasilassakin oli runsaasti kalustoa (1943). Oikealla Pasilan vanha asema laiturikatoksineen. Vasemmalla vanha ns. puu-Pasila. http://kartta.hel.fi/link/2X3vM5 Kuten myös Steissillä (1943) http://kartta.hel.fi/link/2X3LU3 Vetureita noin äkkiseltään katsottuna näkyy vähän?, olisko ne em. invaasion pelossa pidetty ns.”piilossa”? Satamissa sen sijaan on rauhallisempaa, laivojakin vähemmän. Sörnäinen (1943) http://kartta.hel.fi/link/2X4xeW Skatta ja Eteläsatama (1943) http://kartta.hel.fi/link/2X4NmU Länsisatama (1943) http://kartta.hel.fi/link/2WZGNJ Vesilentokone lentoasema ”Airport Helsinki” sijaitsee kuvan yläreunassa, rampit ovat suojaisella pohjoisreunalla. ”Airport Helsinki” Lentoasema vuonna 1988 (kuvan keskellä) http://kartta.hel.fi/link/2X1YUZ Ennenhän se sijaitsi Skattalla (1932 tilanne) http://kartta.hel.fi/link/2X1dz8 Näkyy olevan vielä konekin ”laiturissa” onko JU-52, näkyykö 3 moottoria?. ”Finski” sai ensimmäisen koneensa heinäkuussa 1932, voihan olla vaikka Lufthansan kone? Konetyyppi oli erittäin lujarakenteinen (aaltopeltiä), kesti laskeutumisen mihin vaan pusikkoon ja mikä hämmästyttävää niin Sveitsin ilmavoimat (laskeutui lyhyelle kiitoradalle) käytti konetta vielä 1980 luvulla (Wikibedia). Suomessahan kone muistetaan parhaiten siitä kun "naapuri" tiputti Kaleva nimisen JU-52:sen alas Suomenlahdella välirauhan aikaan alas. Koneessa oli ulkomaalaisia ns. "kuuriireita" ja ns. "diplomaattipostia" (eli silkkaa vakoilua) Venäläinen sukellusvene oli "sattumalta" paikalla ja poimi lastin talteen. Animaatio pudotuksesta. http://www.hs.fi/kotimaa/a1436584347578 Sitten on vielä tuo hiilisatama Länsi-satamassa, näkyy olevan eri ”hiilet” (andrasiitti, koksi ym. laadut) omissa kaukaloissaan, ehkä on eri firmojenkin tavaraa, purkaus/edelleen lastaus käy siltanostureilla, rautatievaunuihin suoraan laivasta. Kuvassa 5 laivaa purkaa hiilituotteita, taisi olla Aatu "armollinen" Aika toimivan näköinen kokonaisuus kaikkinensa. Tässä vielä kuvakollaasi hiilisataman muutoksesta, vieläkin hämmästelen vuoden 1943 kuvien laatua myöhempiin kuviin verrattuna. 1932 http://kartta.hel.fi/link/2X7wdq 1943 http://kartta.hel.fi/link/2X6RcW 1950 http://kartta.hel.fi/link/2X65re 1964 http://kartta.hel.fi/link/2X5j6n 1969 http://kartta.hel.fi/link/2X7X5m 1976 http://kartta.hel.fi/link/2X94pH 1988 http://kartta.hel.fi/link/2X9ugF 1997 http://kartta.hel.fi/link/2Xa5Sz 2010 http://kartta.hel.fi/link/2XaAB1 2015 http://kartta.hel.fi/link/2Xb2sW Otsikko: Vs: Junabongausta hel.fi ortokuvista Kirjoitti: Jouni Halinen - Elokuu 26, 2016, 23:44:15 Vain ratapohjat ovat jääneet jäljelle Töölöön sokeritehtaan radasta (1969) http://kartta.hel.fi/link/2Xe5WW
Otsikko: Vs: Junabongausta hel.fi ortokuvista Kirjoitti: Reino Kalliomäki - Elokuu 27, 2016, 09:51:53 "vieläkin hämmästelen vuoden 1943 kuvien laatua...". Se johtuu puolustusvoimien mukanaolosta, useista ruuduista on säilynyt vielä hitusen tarkempi TIF-muoto.
Otsikko: Vs: Junabongausta hel.fi ortokuvista Kirjoitti: Jouni Halinen - Elokuu 27, 2016, 16:58:06 Juu, itsekin jossain muussa kuvassa pähkäilin, että 1943 kuvien laatuun voisi olla syynä ”ystävyys” Aatun kanssa. Pienimuotoisia ”ratapihoja”, vaunuja näkyy olevan säilytyksessä. Arabia, menivätkö kiskot jossain vaiheessa vankilaan tätä kautta, en löytänyt kuvaa siitä junatien kääntöpöydästä mistä ne aikaisemmin menivät. (1943) http://kartta.hel.fi/link/2XeFvE Teurastamoalue , kiskoja länsi ja itäreunalla, näille kiskoille käytiin vekslaamassa Arabian raiteilta. (1943) http://kartta.hel.fi/link/2Xf7nA Merikatu, kolina ja kirskunta häiritsi varmaan ”herrasväkeä” (1943) http://kartta.hel.fi/link/2XfC74 Hietalahti, huomaa myös vaunut kuvan yläreunassa, menikö kiskot myös Koffin panimolle?, altaassa ei ole yhtään venettä? (1943) http://kartta.hel.fi/link/2XgJoU Salmisaari, ylhäällä tuleva Salmisaaren voimalaitos, vasemmalla Alkon viinasekoittamo ja alhaalla Nokian kaapelitehdas (nimi jossain vaiheessa (1943) http://kartta.hel.fi/link/2XhafQ Hernesaari, vasemmalla viljasiilot ja oliko myös mylly?, keskellä Wärtsilän telakka (nimi jossain vaiheessa) ja alhaalla mainetta saanut tuleva Hernesaaren ranta (1943) http://kartta.hel.fi/link/2XgdGX Hernesaaren kärki. Fordin toimipiste, tännekin tuli kiskot. Meikäläisen isoisä aloitti työt Fordilla talvisodan jälkeen (ei joutunut vuonna 1902 syntyneenä jatkosotaan) paikka oli kyllä silloin eri?, koska tämä rakennus on rakennettu vasta sodan jälkeen. Työt alkoivat heti rivakasti, Jenkeistä pukkas 700 Fordin kuorma-autoa jatkosodan tarpeisiin puulaatikoihin pakattuna. Autot olivat enemmän ja vähemmän osina mm. lavat puuttuivat, ja taisi hytti ja runko olla eri laatikossa, eli kyse oli pienimuotoisesta ”autotehtaasta”. Jossain vaiheessa 50 lukua Gunnar siirtyi vartijan hommiin. Työ oli 3 vuotyötä. päivisin oltiin enemmän sisähommissa mm. kun työväki lähti kotiin, niin piti kiivetä rakennuksen 2 kerrokseen? jossa painettiin vuorollaan nappia, satunnaisesti syttyi joko punainen tai vihreä lamppu, ”punaiset” henkilöt Gunnar sitten kävi läpi (käsi) metallinpaljastimella. Näin jenkkifirmassa, varastelu oli kuitenkin suuri ongelma, ilta/yö vuorossa vartijat kiersivät aidattua aluetta ja alueella oli samaan aikaan 2 ”susikoiraa” vapaana. Käytiin faijan kanssa pikkupoikana aidan takana katsomassa. Jossain vaiheessa 50 lukua uusista autoista alkoi kadota startteja, latureita ym. muuta. Se oli todella harmillista, koska uusien osien saanti oli hidasta (laivarahtia). Asiasta aloitettiin tutkinta, ja lopulta selvisi, että luotettavana tunnettu työntekijä niitä työaikana irrotteli ja heitteli aidan ulkopuolelle, josta apurit niitä sitten haki talteen. Autot oli jo myyty pääsääntöisesti eteenpäin, koska ennen autoverolakia (1958) auton ostoon tarvittiin ostolisenssi, joita myönnettiin aika kitsaasti (esim. lääkärit ja keinosiementäjät niitä saivat). Sananlasku sanoo, että mikään ei ole niin pysyvää kuin väliaikainen. ”Autovero otettiin Suomessa käyttöön 1. tammikuuta 1958 voimaan tulleella lailla. Lakia säädettäessä eduskunta ilmoitti ”edellyttävänsä, että vero on vain tilapäinen ja valtion senhetkisestä poikkeuksellisen kireästä rahatilanteesta johtuva ja että verosta pyritään luopumaan etenkin halvemman hintaluokan ajoneuvojen osalta heti, kun valtiontalous antaa siihen mahdollisuuden”. (Wikibedia) Kaikki kuvassa olevat autot ovat uusia Fordeja (1964) http://kartta.hel.fi/link/2XmTeS Hernesaaren ja Merikadun välissä sijaitsi Helsingin katsastusasema (ilmakuva 1969), http://kartta.hel.fi/link/2XiNVY ennen kuin Hakuninmaan katsastusasema valmistui 70 luvun alkupuolella. Siihen asti katsastukset hoidettiin koko maassa pääsääntöisesti ulkona. Pätkä elävästä arkistosta (1974) http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/17/autokatsastus Kyltti katsastusaseman pihassa. ”sääolosuhteiden vuoksi tänään ei suoriteta uusintakatsastuksia” Taisin kuitenkin erehtyä katsastusaseman paikasta?, oliko se kuitenkin edellisestä paikasta hiukan vasemmalle http://kartta.hel.fi/link/2XmnA8 (1969) Joku vanha jermu varmaan tietää/muistaa? |