Resiina-keskustelu

Poistettu

HLV taitaa olla lähiliikenteen kalustosiirto, ellen nyt aivan väärässä ole. Myös täällä vaunut.orgissa on tuollainen "Pieniä kysymyksiä ja pieniä vastauksia"-osio, jossa voit kysyä näitä, ettei aina tarvitse aloittaa uutta aihetta. :)

Itse asiassa HLV on veturivetoinen HL-juna, pääasiassa D-junia pääradalla.

Minä vierastan termiä "tyhmä kysymys". Ei se ole tyhmää, jos haluaa tietää enemmän. Ei kukaan ole syntynyt kaikki tieto päässään. Täällä on monen ikäistä vastaajaa ja monen eri alan tietojen hallitsijaa. Aina jollain on aikaa vastata.

Mahdollinen vastaaja voi aina halutessaan sisäistää ongelman ja antaa linkin laajempaan tiedostoon tai itse kertoa vähän laajemmin kuin kysytään, mikäli kysymys sattuu tilanteeseen, jossa on aikaa vastata laajasti.

Jos mennään vanhoihin aikoihin, niin ei täällä enää ole montaa meitä, jotka voimme vastata omakohtaisesti 1950-60-lukujen liikenteestä. Ei mikään vanhaa koskeva kysymys ainakaan voi olla "tyhmä". Niitä vuosikymmeniä useimmat eivät ole eläneet. Ei meillä senaikaisilla varmaan ole enää paljoa aikaa jäljellä. Siksi on kiva vastata tuon ajan kysymyksiin vielä kun on joku tolkku omassa päänupissa.

Niinpä tietysti, menin ihan sekaisin kun vaunut.orgin kulkutiedoissa D-junat ovat D-tunnuksella, mutta Juliassa ne ovatkin HLV-tunnuksella.

Noita ei taida olla missään virallisessa ja julkisessa lähteessä, en ainakaan muista nähneeni. Mutta kerätään tähän:

AE - Allegro
H - Taajamajuna
HDM - Taajamajuna Dm-kalustolla
HL - Lähiliikenne
HLV - Lähiliikenne, veturivetoinen
HSM - Taajamjuna Sm-kalustolla
HV - Lähiliikenne, tyhjävaunujuna
IC - IC-juna
IC2 - IC2-juna (ei käytössä enää)
LIV - Liikenneviraston juna
MUS - Museojuna
MUV - Museojuna vaihtotyönä
MV - Tyhjävaunujuna, kaukoliikenne
P - Pikajuna
PAI - Päivystäjä
PVS - Pikajuna, Venäjän liikenne, suomalainen vaunusto
PVV - Pikajuna, Venäjän liikenne, venäläinen vaunusto
PYO - Yöpikajuna
S - Pendolino
SAA - Saatto
T - Tavarajuna
TYO - Työjuna
V - Virkatarvejuna
VET - Veturijuna
VLI - Vaihtoliike(?)

(Päivitetty ja täydennetty ketjun viestien avulla)

MUV taitaa olla yhtä kuin museovaihtotyö. Ainakin kaikki MUV-tyypin junat ovat tähän asti liikkuneet vaihtotyönumerolla ja "vaihtotyörataosuuksilla" (Hki-Psl, Tl-Vi, Lh-Muk ym).

Pikajuna Haaparannasta (S = Sverige)?  :D


Yksi veikkaus olisi, että tuo olisi jokin (venäläinen?) veturisiirto. Liikenneviraston listaus (http://rata.digitraffic.fi/api/v1/metadata/train-types) ilmaisee sen ylätyypiksi/junalajiksi "Locomotive".

Puolustusvoimat?

Eikö tost puutu myös ICYO? Vai mikä se ny oli, kuitenki uuden juna-ajan edellä joku ennakkoaikataulu tunti sillasen.

Olisikohan tuo ollut joskus ICN, ei jaksa muistaa. Lista ei varmaankaan ole kattava, menneitä tunnuksia puuttunee paljonkin. Esimerkiksi JK (=jakelu- ja keräilyjuna) tai TK (=kiitotavarajuna). Tuossa on ne tunnukset, jotka avoin data tällä hetkellä listaa. Sisäisessä käytössä on myös tavaraliikenteestä tarkempaa jaottelua kuten TA, TL ja TR.

Noi HLV:t on jänniä, koska ne hoidetaan kaukoliikennehenkilökunnan voimin (ainakin hoidettiin pari vuotta sitten).

Lähiksen konnareilla ei ole (voimassaolevaa) koulutusta Eileihin.

PVS = Pikajuna, Venäjän liikenne, suomalainen vaunusto
PVV = Pikajuna, Venäjän liikenne, venäläinen vaunusto

Nythän nuokin lyhenteet ovat ihan loogiset, kiitos!

Voisiko ylläpito otsikoida ketjun paremmin, niin tämän voisi löytää tulevaisuudessakin.

Osittain totta, mutta se ei ole syy. Eilit ajetaan kaukoliikenteenä sillä lähiliikenneyksikkö hoitaa vain Sm-liikennettä. Ja siihen osittain liittyy konnarien pätevyydet.

Mahtavatkohan nämäkin joskus löytyä avoimesta datasta?

LOL uupuu listauksesta, ilmeisesti liittynee Helsinki-Vantaan liikennöintiin. Mahtaisivatko tietävimmät kertoa nuo kolme lyhennyksen lähtökohtana olevaa sanaa?

Luultavasti Lähiliikenne - ostoliikenne. Ainakin siihen sopivissa yhteyksissä tuo on aiemmin esiintynyt.

Mitä nämä TA, TR ja TL muuten tarkoittavat?

TA = Asiakasjuna

TR = Raakapuu

TL = Lähiverkkojuna (entinen JK-juna, jakelu- ja keräily)


Nämä junatyypit ovat liikesalaisuuden piirissä, eivätkä näin ollen julkista tietoa. Tästä syystä avoimessa datassa näkyy näistä vain alku "T". Tosin toisinaan niitä on vahingossa lipsahtanut vakinaisten junien luetteloihin... liekö siitä joutunut joku "puhutteluun" joskus, mene ja tiedä?

Jatketaanpa: miten Dv12-veturin voimansiirto on toteutettu? "Vauhdissa" ei ilmeisesti voi vaihtaa M- ja T-alueiden välillä? Riittääkö vaihtamiseen pysähtyminen ja yhden vivun kääntö, vai pitääkö tehdä muutakin? (Vrt. http://vaunut.org/kuva/84863?s=1 -> jos vaihtaminen M/T olisi mahdollista linjanopeuksissa, niin tällaista keskustelua ei tarvittaisi?).

Kysymyksesi keskittyy vain aluevaihteeseen, kysy tarkennusta muusta voimansiirrosta, jos todella tarkoitit asiaa laajemmassa merkityksessä.

Moottoristahan menee akseli vaihteistoon, ja ensimmäisenä ovat vaihteet 1-3 ja sitten tämä kokonaisvälityssuhdetta muuttava aluevaihde, sen jälkeen suunnanvaihdon hammaspyörästöt ja sieltä lähtee akseli ulos teleille (toivottavasti järjestys oli oikea, ei ole nyt räjäytyskuvaa vieressä).

Aluevaihteessa on tosiaankin kaksi asentoa ja niitä vastaavaa välitystä. Vivussa on varmistintappi. Kääntö tapahtuu vetämällä varmistintappi ulos ja vääntämällä vivusta toiseen asentoon, johon vipu asettuu ja samalla voidaan varmistintappi päästää lukitsemaan liike. Kääntäminen edellyttää, että vaihde ei ole päällä. Päämoottori saa olla käynnissä.

Verrattuna Dr13:een tämä on helppoa ja melkeinpä hauskaa. Dr13:ssa nimittäin pitää avata ratamoottorin kotelo, etsiä kammella varustettu erikoisavain ja avata sillä aluevaihteen lukitus, olikohan 21 kierrosta...Sitten paineilmaventtiiliä käyttämällä klonksautetaan aluevaihde toiseen ääriasentoon ja ruuvataan lukitus takaisin kiinni. Jos kääntö ei mennyt perille asti, ei lukitus mene paikoilleen, vaan on yritettävä uudelleen. Jos kääntö ei onnistu paineilmalla, mukana oli pari liki metrin mittaista kankea, jotka sovitettiin mekanismiin ja niillä väännettiin aluevaihde toiseen asentoon. Ja lukitus kiinni.

Ja sitten sama toiselle telille.

Tästäpä tuleekin mieleen kysymys: kuinka yleisesti T-aluevaihdetta on käytetty eri veturisarjoissa (Dv12, Dr13, Dr14)? Kimmon kertoman perusteella voisin kuvitella, että tuskin kovin usein ainakaan Dr13:ssa...

Kyllä niin Dv12 kuin Dr13:kin ovat pehmeitä tavarajunan vetäjiä M-aluevaihteella. Jos junaa on ehkä 30% sallitusta niin M-alueella ehkä pärjää, mutta täysillä tonneilla, joka tietysti on varsin tavanomainen käytäntö, on aluevaihde syytä kääntää T:lle myös Dr13:ssa, Dv12:ssahan se nyt on minuutin homma per veturipari.

Dr13 junapainot olivat 12 promillen nousuissa T-aluevaihteella 1500 tonnia, M-aluevaihteella 1000 tonnia. Dv12:sella T-alueella 800 tonnia,,, M-aluetta en tiedä tarkkaan, mutta varmaan jossain 550 tonnin kantturoissa. Joskus painavan pikajunan kanssa Dr13 pysyi paremmin aikatauluassa T-asennolla, parempi kiihtyvyys ja parempi mäennousukyky korvasi hieman puuttuvasta huippunopeudesta. Monestihan ennen  saattoi pitkissä pikajunissa olla puurakenteisia vaunujakin jollon sn oli 110. Pitkissä nousuissa esim. Kuopiosta Kurkimäelle oli muutama lisätonni vetovoimassa valttia. Sn 140 junissa oli tietysti aina M-asento käytössä.

Koska tuolla toisaalla ( http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,9754.msg76515/topicseen.html#msg76515 ) on höyryasiantuntijoita. Kuinkahan pitkälti riitti käytännössä (ilman riskirajaa) esim. Hr1:n 27m³ vesivaranto - ainakin Hesasta Kouvolaan/Tampereelle n. 200km?