Resiina-keskustelu

Voisin toimittaa kaikki muistikirjani nettiin, jos joku (Resiina tai joku yksityinen) antaa tilaa. Ehdot ovat vain, että muistiinpanot ovat kaikkien luettavissa ilman sisäänkirjautumista. Kommentointi saa olla kirjautumisen takana. Tietoja minun pitäisi pystyä lisäämään mielivaltaisessa järjestyksessä ja ne saisivat olla vuosittain jaoteltuina.

Tiedot ovat vapaasti käytettävissä. En halua mitään tekijänoikeussuojaa.

Tässä muutama esimerkki: Martinlaakson juhlajunien päivä ja toinen, joka sivuaa Reino Kalliomäen kuvahavaintoja http://vaunut.org/sarja/3799 . Kiinnostaisiko vai onko liian vanhaa tietoa?

Edit: pitää jakaa kahtia kun yhteiskoko oli yli 1024kt

Tässä toinen erä.

Mikä tapahtuma on ollut meneillään, kun Helsingin ja Suolahden välillä on liikkunut tyhjävaunujunia?

Kappas vaan, se on ongelmallista kun osa paikoista on lyhenteitä ja osa ei ;)  Ilmalan varikkoa kai kutsuttiin ehkä epävirallisesti nimellä "Suo" tai sitten en näitä kirjoittaessani 1975 tiennyt sille mitään lyhennettä. En muista enää.

Tämä viimeistään todistanee kuvan http://www.vaunut.org/kuva/72458 yhteydessä käsitellyn asian, että saattoliikenne Helsingin ja Ilmalan välillä oli toiminnassa kesäkuussa 1975.

Minäkin olen kuullut Ilmalan varikosta käytettävän nimeä "Suo".

Olikohan ylimääräinen Helsinki-Martinlaakso-juna 26.5.1975 ainoa ko. viikolla ajettu henkilöjuna Martinlaakson radalla ennen juhlajunaa? Martinlaakson radalla ehdittiin joku vuoro ajaa junana sillä tavoin, ettei Myyrmäen asetinlaite ollut vielä valmiina vaan suoritus oli Martinlaaksossa ja rataosasto käänsi Martinlaakson vaihteet manuaalisesti. Ilmeisesti oli tuo vuoro sitten, jos muita henkilöjunia ei ollut.

OK, taas oppi jotain uutta. Ei ollutkaan suuren urheilujuhlan tms. humua Suolahdessa. ;D

Minusta on erittäin kannatettava idea, että nämä tiedot saataisiin tallennettua myöhempää käyttöä varten.

Oletko Eljas suunnitellut, että haluaisitko kirjoittaa muistiinpanot puhtaaksi tekstimuotoon vai julkaista ne kuvina? Tällä on jonkin verran vaikutusta siihen, millainen alusta tässä pitäisi olla käytettävissä. Ensimmäisessä tapauksessa jokin blogin tapainen ympäristö voisi tulla kyseeseen, jälkimmäisessä taas kuvagalleria sopivassa paikassa. Nämä siis sillä oletuksella, ettei tätä varten kehitetä mitään uutta palvelua, vaan käytetään jo valmiina olevia juttuja.

Myös SKS vahvisti "Suo"-sanan käytön. Petrin kysymykseen Martinlaakson ensimmäisistä junista en osaa vastata, tämä taitaa olla ainoa merkintä mitä minulla on sellaisesta eikä mitään selittävää tekstiä. (Sitä aina luulee muistavansa melkein kaiken)

Kysymykseen muistiinpanojen muodosta: Minulla on koneella kirjoitettuna kolme kansiollista (samanlaisia kuin mallisivut) eli n. 20cm paksu nippu havaintosivuja. Sen lisäksi on kolmisenkymmentä muistivihkoa, joille en ole tehnyt mitään. Niitä on eri kokoisia ja vain harvat ovat loppuun asti täytettyjä.

Aineiston määrästä johtuen en ole ajatellut kirjoittaa niitä tekstimuotoon enkä edes luettaa konekirjoitettuja sivuja tekstinlukijalla, koska ne pitäisi tarkastaa huolellisesti lukivikojen takia. Skannaus tai digikuvaus kuviksi on realistisin vaihtoehto.

Jonkun pienen määrän kohdalla saattaa olla edullisinta naputella kaikki uusiksi, joten siihenkin voisi varautua.

Tämän ohella voisi ehkä samaan syssyyn laittaa vetureiden kuukausittaiset sijoituslistat (tai ainakin pari joka vuodelta). Vakinaisten tavarajunien listojakin on joitakin ja ne helpottaisivat tavarajunien numeroiden tulkintaa.

Voisikohan tällöin esimerkiksi Flickr-albumi tulla kyseeseen? Sinne saisi tehtyä kansioita aiheen perusteella ja vielä tägättyä kuvia. Suurin hankaluus kuvamuotoisessa aineistossa liittyy löydettävyyteen, kun ei voi etsiä sanahaulla, jolloin kuvat olisi syytä saada järjesteltyä mielekkäästi.

Onko kenelläkään kokemusta Flickr-palvelun käytöstä, voisikohan se soveltua tällaiseen vai olisiko parempia vaihtoehtoja?

Flickr:n käyttöehdot eivät salli tätä - palvelu on yksiselitteisesti valokuville.

Tein aikoinaan aikatauluarkiston, jossa oli tekstihaku. Aikataulusivut tallennettiin kuvina, ja sivuilla esiintyvät asemat & junat voitiin kirjoittaa omiin tietokenttiin hakuja varten. Nämä tiedot on minulla jossain edelleen arkistoituna.

Minulla on myös palvelintilaa ja nettiosoite jo varattuna tällaiseen yleiseen arkistointitarkoitukseen, mutta en ole sen enempää vielä tehnyt. Enkä todennäköisesti ehdi ainakaan ennen talven tuloa.

Myöhemmin Ilmalan ratapihaksi nimetty varikkoalue oli alkujaan pitkässä muodossa Pasilan Suo ja lyhyesti Psl Suo. Erkanemisvaihde Rantaradalta oli nimeltään Ketunpesä, ja siinä vieressä oli Suokadun ylikulkusilta. Silta oli kevyenoloinen rautasilta 1900-luvun alusta ja raskaammat kuorma-autot joutuivat käyttämään lännempänä ollutta puomillasuljettua tasoristeystä, jonka Ketunpesän vaihdemies tarvittaessa avasi silloin kun oli valvomassa.

Juhani Pirttilahti antoi minulle ystävällisesti tilaa ja nettiosoitteen, johon voin tallentaa muistikirjojani. Laitoin sinne aluksi kolmisenkymmentä dokumenttia ja jatkan sitten kun joku kertoo näkyvätkö ne tällä tavoin laitettuna. osoite on  http://rautatiearkisto.info/epolho/

Hienoa että laitat mahtavaa tietoarkistoasi harrastajien käyttöön, että ei aikanaan "häviä juhannuskokossa taivaan tuuliin" kuten taannoin arvelit.

Lisäsin tänään pari pidempää kiertomatkaa Keski- ja Itä-Suomeen 1968 sekä yhden Hr1 pikajunamittauksen. Päivitykset löytyvät dokumentista "-1c Uutta lisätty 2016-09-17.rtf"  Tämän jälkeen en enää muistuta päivityksistä ja jokainen saa itse huomata niitä tapahtuneen tämän "-1c" dokumentin päiväyksestä (säilytän uusimmassa edelliset päivitykset ainakin kuukauden, joten kerran kuussa katsoen näkee helpolla kaikki uudet dokumentit). http://rautatiearkisto.info/epolho/

Mielenkiintoinen tuo vuoden 1970 syksyn Leningradin juhlajuna. Vetureina TEP10:t. Niitä oli vielä muutamia ajossa Muromin varikolla ainakin kymmenkunta vuotta sitten. TEP60-vetureita tuli sitten rajaliikenteeseen vasta myöhemmin?

Hienoa, että näille löytyi paikka.

Kulkiko Leningradin tilausjunan vaunut jossain muissa junissa omana ryhmänään tuolloin kun kävit matkalla?

Riihimäen-Leningradin radan 100v-juhlajuna oli täysin erillinen juna. En tiedä miten vaunut tuotiin Riihimäelle ja vietiin pois, mutta veikkaisin tyhjävaunujunia. Vaunusto oli siis yksinomaan venäläisiä vaunuja. Kunhan jostain tupsahtaa tekemäni kulkuaikamittaus, niin siitä näen junan koon. Muistin varaisesti se ei ollut ihan lyhyt.

Onhan jo nyt julkaistuissa listoissa maininta P101 Hr13 2340 (+ 12 OK).

Tein kokeeksi yhden pitemmän matkan 11-sivuisena pdf:tiedostona (1968 elokuu). Ajattelin, että voi olla helpompi seurata pitkiä matkoja näin kuin laittamalla joka sivu erikseen. Onko mielipiteitä? Minun itseni on hieman nopeampi tehdä pdf.

Onko 17.7.1959 ollut poikkeava päivä vai esiintyykö Hr1-veturia enemmänkin MK50:ssä aikataulukaudella 1959-1960? MK50 ajoi tuon kauden käytännössä samalla aikataululla, kuin P42 kesästä 1960 lähtien läpi koko vuosikymmenen ja sehän oli sunnuntai-illan paluuruuhkassa ehkä 60-luvun tärkein pikajunayhteys Tampereelta Helsinkiin. 17.7.1959 näyttäisi tosin olleen perjantai mutta siltikään ei yllättäisi, jos Dm4-kiitojunan kapasiteetti osoittautui tähän vuoroon liian pieneksi.

MK50 havaintoja on niin vähän noilta ajoilta (ja tämä oli ainoa kesäperjantai 1959), että on vaikea sanoa mitään varmaa. Tämä on kuitenkin ainoa Hr1-havainto lähivuosilta. Vähän enemmän on juhlapyhien läheltä Hr11-havaintoja. Tämä oli 28-akselia, mikä on enemmän kuin Hr11+tuplarunko (24 aks), mutta vähemmän kuin 2xDm4+tuplarunko (32 aks). Kesäisin ei välttämättä edes ollut vararunkoa ylimääräisenä, joten lisävaunut voivat kaikki olla puuvaunuja. Jos jollain on MMM 1959, niin siitä voisi katsoa onko 17.7 ollut Tampereella tai Porissa jotain erityistä tai viikonloppuna Helsingissä, urheilukisaa tai messutapahtumaa tai suurempaa järjestökokousta.

MMM 1960 (joka käsittelee kesän 1959 tapahtumat) ei kerron mitään erityistä tapahtuneen kotimaassa tuolloin tai ei ainakaan osunut silmiin.

Mutta onko MK50-havaintoja muilta viikonpäiviltä riittävästi sen toteamiseen, että vakituinen vetovoima oli kesällä 1959 normaali Dm4 eikä jotain järeämpää (2xDm4, Hr11, Hr1)? Aikataulukaudella 1959-1960 oli ilmeinen puute alkuillan junatarjonnassa Tampereelta Helsinkiin, koska klo. 14:05 Tampereelta lähteneen P92:n ja klo. 19:20 lähteneen P42:n välissä oli maanantaista lauantaihin peräti 5 h 15 min niin, ettei mennyt mitään muuta junaa, kuin klo. 17:25 lähtenyt MK50. Sunnuntaisin oli sentään klo. 18:00 lähtenyt P42A lisänä.

On aika yllättävää, jos yhden Dm4-kiitojunan runko riitti jopa kesäaikana tuohon ilman ongelmia. Kesäaikataulukauden 1960 myötä P42 ja MK50 vaihtoivatkin kulkujärjestystä keskenään ja se pysyi sen jälkeen koko 60-luvun ajan. Myöhemmin illalla tilanne oli helpompi, koska klo. 20:35 lähti Tampereelta P68.

Olihan tosin aikaisemmin 50-luvullakin sama ongelma alkuillan junatarjonnan osalta Tampereelta Helsinkiin mutta silloin oli kulussa iltaisin myös H40, jonka 5 tunnin pinnassa oleva matka-aika Tampereelta Helsinkiin saattoi olla vielä 50-luvun puolivälin mittapuun mukaan jotenkin hyväksyttävissä oleva kaukoliikenteen matkustajillekin.

Tapani Kilpisellä oli vain muutama MK50 ja P42 havainto koko kesältä ja ne ovat kaikki muut Dm4 ja vast. Hr11. Kunhan saan Jukka Nurmisen arkiston paremmin järjestettyä, niin sieltä ehkä selviää lisää. Yhteenvedossa 1959 Jukka on merkinnyt P42 Hr11-junaksi ja MK50 Dm4-junaksi ilman sivuhuomautuksia, vaikka se oli Jukka, joka matkusti MK50:ssä Hr1-vetoisena ja teki kulkuaikamittauksen. Kysymyksessä saattoi olla onnekas sattuma tai sitten oli tieto säännöllisestä poikkeamasta, mutta ainakaan nyt en osaa sanoa kumpi. P42A oli kummallakin Hr1-juna. P92 on kummallakin Hr12-juna heinäkuusta 1959 lähtien.

Tällä tai edesmenneellä Rautatiemuseon foorumilla on ollut havainto, jonka mukaan P91:ssä oli 17.7.1959 Hr1 1005 + 28 akselia. Onko ollut normaali vai poikkeava kokoonpano? Jos oli poikkeava niin ehkä joku delegaatio on ollut käymässä Tampereella ja tiedettiin palaavan MK50:llä.

Mielenkiintoinen teoria. P91 oli pääsääntöisesti Hr11-juna, mutta seuraava käsillä oleva akselimäärämerkintä on vasta 2.5.1960, jolloin junaa veti Hr1 1001 ja silloin siinä oli 24 akselia. Jos juna MK50 olisi ollut säännöllisesti jonain päivävä veturijuna, niin se pitäisi näkyä MK49:ssä ja tai jollakin junalla MK50:n Dm4 olisi saatava Helsinkiin. MK49 on hieman enemmän merkintöjä, mutta joulua luunottamatta aina 1xDm4 (pyhäinpäivä ja pääsiäinen ei tiedossa). Kesähavaintoja on neljä: ke, 2xto ja pe (kaikki 1xDm4).

Aikataulussa Dm4 oli merkitty yhdeksi vaihtoehdoksi kaikkiin iltajuniin (P42, P68 ja P98). P68 tuskin on kuitenkaan voinut olla Dm4-juna ainakaan kesäaikana, kun siinä olivat Oulun vaunut mukana ja P98 kulki vain sunnuntaisin, joten ainoa todellinen MK50:n vaihtoehto lienee P42. Vuoden 1959 turistissa se oli merkitty jopa MP-tunnuksella, kuten tosin myös P91.

Jossain englantilaisessa* lehdessä oli pitkä Suomiraportti noin 1958-60 ja siinä kirjoittajan porukka ihmetteli, kun junan P68 eteen Tampereella ajoi "aivan tavallisen näköinen moottorivaunu". En muista ulkoa tarkempaa vuotta tai vuodenaikaa, mutta eiköhän sekin lehti löydy jostakin laatikosta. *Tuollaisia matkakertomusraportteja julkaistiin siihen aikaan lehdissä "European Railways", "The Railway Magazine" ja "Railway World".

Kaipailisin Eljas arkistoosi lisää materiaalia. Eli matkakertomuksia, sijoituslistoja, kalusto/rakennuspiirustuksia jne. Ja erityisesti jos löytyy Karjalan radasta mitään tietoja niin kiinnostaisi.
Toki kelpaisi muiltakin henkilöiltä jos jollain on.

Lisäsin havaintoja vuosilta 1967 ja 1968 (ks viimeisimmät päivitykset). Sk-Vs-ym matkalla on junien vaunustoja ja kattilamerkintöjä. Valitettavasti ikä alkaa painaa eli kunto ja jaksaminen ei ole enää hääppöinen. Toisin sanoen päivitykset eivät palaudu säännöllisiksi.  https://rautatiearkisto.info/epolho/

Lisäsin vielä sivuja useampaankin kansioon. Kulkuaikamittauksissa Hv3:n 30 min aikataulun kiinniotto Pännäisten ja Seinäjoen välillä sopii liitteeksi Iiro Hirvensalon kirjoitukseen Hv:n suorituskyvystä (Resiina 2-2018).

Lisäsin kuukausittaiset vaunukohtaiset luettelot vuodelta 1960. Toisessa kansiossa ovat uudet vaunut ja toisessa muutetut sekä hylätyt vaunut.  https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/

Käväisin Suomessa helmikuussa ja kuvasin reilut 600 veturi- ja vaunudokumenttia. Laitan niistä ainakin kiinnostavimmilta tuntuvat arkistoon, kun saan ne organisoitua. Nyt lisäsin

a) muutaman Dm3-Dm4 muutostyön dokumentin. Näitä tulee vielä lisää samoin kuin uutta tietoa Hr11 moottoreiden ja moottoritelien vaihdosta.

b) Vuonna 1956 käyttöön tulleet uudet vaunut (numerokohtaiset kuukaisittaiset listat)
c) Ei-sarjan vaunujen uudet ja vanhat numerot 1931 (olen julkaissut jossain muualla jo aiemmin, mutta puuttui täältä)

https://rautatiearkisto.info/epolho/
https://rautatiearkisto.info/epolho/Moottorivaunut/
https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/

Tein vuoden 2021 ensimmäiset lisäykset arkistoon ja samalla avasin uuden kansion "Veturisarjat" johon laitoin vähän pohjaa. Siirrän myöhemmin "Yhteenvedoista" veturisarjat tänne. Aloitin uuden "viimeisimmät päivitykset"-sivun ja keräsin vanhemmat omaan kansioonsa.
Tämänkertaiset lisäykset ovat:

2020.01.17 kansioihin
Yhteenvetoja
1921.01-12 SVR vetokaluston muutokset
Vetureiden sijoituslistat
1921.01 SVR sijoituslista
Veturisarjat (uusi kansio sarjakohtaisia tietoja varten)
- Alakansio F2
- kattilatiedot Joensuun veturitallin lämmityskattilana
- Alakansio H7-Hv4
- - Tapani Kilpisen junahavaintokirjan 131 liitteitä (jos ostit sen kopion, niin nämä ovat myös siinä muiden vastaavien mukana):
- - Hv4 742 Pasilassa
- - Hv4 742-745 käyttö aikataulukausi 131:  6.1964-11.1964

Vaihdoin luettelon vuoden 1921 muutoksista täydellisempään (eri tietokoneilla oli eri versiot). Valitan kömmähdystä.
Yhteenvetoja
1921.01-12 SVR vetokaluston muutokset

https://rautatiearkisto.info/epolho/

Kun naputtelin helmikuun 1921 sijoittelulistan (ei vielä arkistossa), niin huomasin seuraavilla riveillä painovirheitä:
Eivät ole olemassa:
A3 = 11-20, 44, 46, 47
C2 = 33, 49
(nämä siis korjatut rivit; vaihdoin listan; rtf-muotoisena sen voinee korjata vanhaankin)

On kyllä hieno lista! Kiitos siitä!

Lisäsin "Vetureiden sijoituslistat"-kansioon sivustolla  https://rautatiearkisto.info/epolho 
- sijoituslista 1871 (sisältää tiedot silloisista veturitalleista)
- sijoituslista 1881 (sisältää vetureiden aiemmat ja myöhemmät numerot, jotta ne ehkä tunnistaa helpommin; lisätietona eniten kulkeneet veturit)
Näihin kumpaankin on merkitty vetureiden sarjatunnukset, vaikka ne otettiin käyttöön vasta 1885.

- sijoituslista helmikuu 1921 (lisätietona merkitty muutokset tammikuun listaan, jotta ne erottaa helpommin tammi- ja helmikuun listojen samankaitaisuudesta huolimatta)

Haluaako joku kommentoida mikä tiedostomuoto on mieluisin? Olen käyttänyt .rtf (helppo tehdä muutoksia, jopa vahingossa), pdf (yhdelle dokumentille kaikki sivut) tai png (toimii kuin valokuva); doc en ole käyttänyt, koska ne avautuvat/joudun tekemään pages-ohjelman kautta enkä täten näe lopullista tulosta sellaisenaan.

Jos havaitsette tai epäilette painovirhettä, niin huomauttakaa. Oman tekstin oikoluku ei huomaa kaikkia mokia.

Lisäsin arkistoon alla luetellut sivut. Vorgin kuvissa on useita otoksia SRHS:n konepajavierailulta, jonka matkakertomus on nyt luettavissa.  https://rautatiearkisto.info/epolho 

2020.01.24 kansioon
Junahavainnot vuosittain - - 1969
1969.0504 Hyvinkään konepaja (SRHS:n konepajavierailu)

Kuvat
- 635 Tv2, Kemi 1960 (Kokoelma EPö, nettiostos)

Veturisarjat
- Alakansio F1
- - F1 kilometrit 1934-35 ja vetureiden sijoitus
- Alakansio K4-Tv2
- - K4 kilometrit ja sijoitus 1919-11 ja 1919-12

Käytettiinkö Tv2-vetureita pikajunissa Seinäjoen ja Kemin välillä, jos junapainot olivat liian korkeita Hv-höyryvetureille? Vai lieneekö kysymys esim. sotilasjunasta, kun taustalla näyttäisi olevan tavarajuna (?), jossa on keulassa yksi matkustajavaunu? Kuvausaika lienee myyjän ilmoittama ja on oikeasti muutamaa vuotta vanhempi kuin 1960 otettu, koska veturi on vielä aika vanhassa ulkoasussa kaasuvaloilla ja alkuperäisellä soittokellolla varustettuna?

Kuvausaika on myyjän ilmoittama. 635 siirrettiin 1954 Seinäjoelta Ouluun, joten se lienee aikaisin vaihtoehto kuvalle. Samasta junasta oli tarjolla myös toinen m/v kuva sekä dia, joiden tarjouskilpailua en voittanut. Jommasta kummasta näkyi, että todennäköisesti kyse oli sotilasjunasta (sotilaita näkyvillä, esim. vaunun portailla). Painavissa pikajunissa on esiintynyt Hv1 parivedossa, mutta en ole koskaan nähnyt kuvaa tai merkintää Tv2 käytöstä niissä.

Lisäsin arkistoon seuraaviin kansioihin:

VR rata-autot ja työkoneet
- Lokomo 6-1935 (2 s PDF) =Lokomon tarjouskirje Rautatierakennusosastolle koskien kapearaiteista moottoriveturia (toimitettu n:o 6, syyskuussa 1935)

- Sisun rata-autotyypit (oma lista)

Sisun rakenneselostukset vaihtotyöratakuorma-autoista (kukin 5-6 s PDF)
- JA-7SP
- JA-7BP
- JA-7BP/II
- JA-7BP/III
- JA-7BP/IV

Vaihtovetureiden sijainti
- Tka-Lko uusien (15 kpl) sijoitus 1970. Sijoitussuunnitelma.

Vetureiden sijoituslistat
- 1975-1977 Höyryveturit varastointi (4 s PDF). = Oma kirjanpito varastoiduista höyryvetureista 1975-1977. Asuin silloin Ruotsissa, joten pysyin tilanteen tasalla tällaisen apulistan kanssa. Tästä puuttuu Rulla-Ristot ja Hr1. Muutan dokumenttia, jos joskus löydän puuttuvan sivun.

Veturikierrot ja vakinaiset junat
- Sorajunat Hpj 1961. Kuonan ja Pitkäkankaan sorakuopan välinen liikenne.

https://rautatiearkisto.info/epolho/ 

PS: Muutoin olen sitä mieltä, että arkistosivulla on sen verran asiaa, että se ansaitsisi olla mukana Resiinan linkkiluettelossa.

Lisäsin arkistoon dokumentteja seuraaviin kansioihin:

Vaunuluettelot ja vaunukierrot
- 1956 vaunuihin liittyvää = 10 sivua, aiheet koskevat sarjoja BGo, CEm, Geoab, Ggb, Go, KDik, KEi, Po, Sri, taaramerkintä, vaunujen numeromerkintä (2 sivua)
- 1956 vaunujen hylkäys ja muutokset kuukausittain (27 sivua). Osa on vähän himmeitä (kopio on ollut aika mones päältä lukien koneella näpytellessä ja voi vaatia vähän tutkiskelua; ei ollut parempaakaan tarjolla)

Yhteenvetoja
- vaunujen maalausohjeet 1936-1938 (15 sivua, ohjeet vaunulajeittain). Ohjeet on osittain yleisiä, osittain vaunulajeihin jaettu (kuten postivaunut, säiliövaunut ym). En tiedä kuinka kauan nämä olivat voimassa. Kirjelmä on kirjoitettu 1936 ja kynällä muutettu 1938, en tiedä viipyikö päätös vai mikä on syy.

https://rautatiearkisto.info/epolho/ 

Minulta kysyttiin vuosia sitten temääni VR:n nosturilistaa, jonka saatavuuslinkki ei enää toimi. Tein B-versioon muutaman pikakorjauksen, eli nyt on menossa versio C. Jos sinulla on alkuperäinen tai B-versio, niin korvaa ne tällä C-versiolla, koska siinä on pari puutetta ja virhettä vähemmän. Edelleen lista kaipaa Rauma-Repolan/Parkanon nostureiden valmistenumeroita ja pitäisi ehtiä tarkastamaan ristiin kattilarekisterien kanssa.

VR nosturit ja kaivinkoneet C on kansiossa "VR rata-autot ja työkoneet".
https://rautatiearkisto.info/epolho/

https://rautatiearkisto.info/epolho/ 
Lisäsin arkistooni Helsingin-Hämeenlinnan rautatien 1862 välinekirjasta kopioimani sivut, lähinnä liikkuvan kaluston määrät (mutta myös suomalaisia aina innostavat ämpärit). Inventaarisivut ovat kaikki kohdassa "Vaunut ja vaunukierrot" ja siellä kansiossa 1862 välinekirja.

Samassa kirjassa oli kaikkien vetureiden kuukausittaiset ajovirstat, joista ilmenee myös Woiman ja Pohjan käyttöönottokuukaudet. Vetureiden nimien kirjoitusasusta voi keskustella. Minusta Lämminkainen vaikuttaa ruotsinkielisen kirjurin väärältä tulkinnalta, mutta Woima kirjoitetaan niinkuin se minusta pitäisi. Tätä versiota en muista ennen nähneeni, joten en uskaltanut laittaa sitä Höyryveturit Valtionrautateillä kirjaan. Nämä sivut ovat pääkohdassa Veturisarjat ja siellä alakansiossa A1.