Resiina-keskustelu

Kapearaiteisten ratojen dieselöiminen aloitettiin toden teolla 1950-luvun loppupuolella. Ensimmäinen kohde oli Eestin kapearaideverkosto. Kalugan tehdas tuotti TU-2 vetureita 1956 alkaen, mutta lastentautien takia höyryveturit pääasiassa syrjäytyivät vasta 1964.
Eestissä kapearaiteiset linjat olivat ”pääratojakin”.  Meille ajatus kapeasta raiteesta tuo mieleen tehtaan ”pässin”, ei 10 teräsvaunun matkustajajunaa tai  miltei näkymättömiin ulottuvaa tavarajunaa. Kun 1960-luvun lopulla päätettiin osin leventää, ja sulkea kapearaiteiset radat Eestissä, siirrettiin TU-2 veturit Liettuaan ja Ukrainaan. Liettuan TU-3 veturit taas huonommiksi koettuna siirrettiin teollisuuteen ja metsäradoille. Joitakin Gr-tyypin 0-8-0 höyryvetureita oli hoitamassa Eestissä viimeisiä, vain tavaraliikennekäytössä olevia sivuratoja liikenteen loppumiseen asti v. 1975.
Robertin Latviasta sivuille lisäämistä kuvista näkyy veturien nykyään riemukas kirjo . SNTL:n aikaan vallitsi tiukka järjestys. Liiankin tiukka. Varaosia tehtiin suunnitelman, ei tarpeen mukaan.  Kannibalisoimalla osia toisista vetureista saatiin (pienempi) osa niistä toimimaan. En tiedä, mitä kirjaimet TU merkitsevät, mutta pääasiallinen kapearaideveturituotanto oli numeroitu TU-sarjaksi.  Liitteissä niiden teknisiä arvoja, jotka olen saanut kirjeenvaihdossa 70- , ja 80-luvuilla. Tarkoitukseni on rakentaa helppoa  kokonaisnäkymää, nykyään varmaan on tietoa saatavissa . Kuvia . Kuvat ovat monelle tuttuja Lavassaareen tehdyltä retkeltä. Osa on peräisin muilta retkiltä. Syventävää lisätietoa saa esim. kirjasta : ”Narrow–gauge Supply Railways in Estonia 1895 -1975”  (ISBN  978-9949-21-061-9 , 2010 Mehis Helme). ”Supply” on käännös alkuperäisestä Tsaarin hallinnon pyrkimyksestä rakentaa kapearaiteisista radoista täydentävä verkosto varsinaisille radoille.

TU1-001   oli koekappale. Se on ollut sittemmin Kiovan pioneeriradalla.
TU2-001 – 275          Kalugan tehdas rakensi  ne  1956 – 59
TU2m-001 - ??          Kambarka      1958 – 61
TU2mk-001 - ??        Kambarka       1961 – 64
TU3- 001 – 047         CKD  (Sokolovo) , Praha  1957 – 58
TU4-001 –n. 3000    Kambarka  1962 – 74
TU5-001 - ??              Kambarka   1964 – 72
TU6-001 -   ehkä 300     Kambarka  1968 – 72
TU6A-001 – jopa   4000     Kambarka      ,     tuotanto alkoi  1973
TU6-001 –  noin 500                 Kambarka       ,      tuotanto alkoi  1976
TU7-001 -    ?                          Kambarka        ,      tuotanto alkoi   1971 , tehty yli 2500
TU7A-001 -  noin  1000        Kambarka         ,       tuotantoon 1987  ,    modernisoitu versio 
TU7R    Lumilinko, TU7:n pohjalla. Ei liiku itse.  Tehty noin sata kpl.   Leveys 3600 mm levityssiivillä.
TU8G-001 -  noin 30              Kambarka

Muitakin vetureita oli. Vanhoja yksittäisiä vetureita, sekä sotasaalista. Mutta ne eivät kuulu tähän .  Hyvin lukuisa on  Istinskij-tehtaan MD54 – tyyppi  versioineen, muistan jossain nähneeni   valmistusnumeron,  joka oli  yli 11000!  Toinen juttu on, mitä se sisältää. Petroskoin Onega-tehtaan MUZ on samantapainen, ja myös lukuisa. Gubinon tehtaan tuote on ESu – veturi.  Gubinon veturit ovat diesel-sähköisiä, ja  ne tunnistaa helposti konepeiton edessä olevasta generaattorista.  ESu2a  kuuluu erikoisjunakokoonpanoon ”PPR2M”, joka soveltuu raiteen tekemiseen ja purkamiseen. Tavallisesti  veturin toinen pää on vain lyhyt lava. Tämä juna  tuo mieleen  sotakorvauksina tuotetun ”metsänkorjuujunan”, jossa ensin oli veturi, sitten generaattorivaunu,  josta molemmille puolille oli sähkökaapelit moottorisahoille. Vintturivaunu, korjausvaunu ja henkilökunnan asuntovaunu taisivat kulua mukaan.
TU6D on TU6A:n versio nosturilla. Joillakin radoilla liikenne on niin raskasta, että TU7 veturit on kytketty puoli-pysyvästi  yhteen pariksi. TU7 oli SNTL:n kapearaiteisten ratojen selkäranka.  Viimeiset tiedot ovat peräisin vuodelta 1988.  Arvelen TU2m – veturien menneen teollisuuden käyttöön, heikon moottoritehon takia. Valmistusmäärästä en ole nähnyt arviota. Teollisuusratoja oli SNTL:ssä noin 40 000 km ( 1970 luvulla ) ja määrä lienee aikaisemmin ollut suurempi. Turha on kuitenkin otaksua, että vanhoja vetureita olisi säilynyt, romutus oli tehokasta. Eri asia on, mitä on yhä käytössä.
Liitteet: 2-osainen teknisten tietojen lista, TU1 – TU7
Kuva:  TU2-234  mahd. Ukrainassa
Kuva : TU4-1417 mahd. Ukrainassa        kuvien takana ei ole merkintöjä, mutta kuvaaja lienee P. Klaus

Sattaa olla ett TU tulee sanoista тепловоз  узкоколей eli Dieselveturi kapearaiteinen.

Lokotrans lehdessä on vuosien mittaan ollut useiden mallien valmistuslistoja. Hyvä yhteenveto on myös kirjoissa "Russian Narrow-Gauge Diesel and Electric Locomotives, Vol 1. ja Vol 2. ( P. Kashin, V. Bochenkov, V. Balabin, L. Moskalev; kumpikin ilm. 2003 (ISBN 5935740079 ja 5935740141).
TU-1 = 1 kpl 1955 (sähköinen voimansiirto)
TU-1 = 1 kpl 1956 (hydraulinen)
TU-2 = 281 kpl 1956-1959
TU-2m, TU2mk = n. 310 kpl 1959-1962
TU-3 = 45 kpl 1957-1958
TUe-4 = 2 kpl 1955, 1959
TUm-4 = 1 kpl 1957
TUg-4 = 2 kpl 1958
TUgm-4 = 2 kpl 1960
TGU-0 = 1 kpl 1960
TDU-1 = 1 kpl 1962
TU-4 = n.3210 kpl 1961-1972
TU-5, TU5e = 30 tai 100 kpl 1964-1972 (venäjän ja englanninkielinen teksti eroavat)
TU-6, TU-6m = 4+100 kpl, n.300 kpl 1964,1967+1967-1971, 1972-?
TU-6A = 3915 kpl 1972-1986
TU-6V = 1 kpl 1972
TU-7, TU-7e = n. 2500 kpl 1970-1986
TU-7A, TU-7Ae = n. 800 kpl 1985-1994
TU-8, TU-8e = 540 kpl 1982-1993 + 4kpl 1m raideleveys
TU-9 = 4 kpl 1993
Lisäksi oli tietysti paljon muita sekä isompia että pienempiä malleja.

Kiitos nopeista vastauksista! Esittämieni lukujen  lähteet ovat monet, ja nämä uudemmat ovat varmasti tarkempia. Niiden aiheuttama kokonaiskuva on kuitenkin hämmentävä. Kaipaisin enemmänkin arkipäivän kapearaidejunailusta kertovia kuvauksia.

Lavassaari - Tootsi turveradan veturit v. 1986. Tätä kalustoa ilmeisesti Vapo sai ostaessaan turvetehtaat. Sopinee esimerkkitapaukseksi. Luettelosta puuttuvat Tootsin tehtaan järjestely-sähköveturit :   http://vaunut.org/kuva/100489?tag0=2%7CUlkomaat%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen
Lista on peräisin Eestin Museorautatieltä/P.Klaus . Samoin esnimmäinen kuva ESu2a-856(?)-veturista junineen, ja vielä lumiauraksi muutetusta TU6D-0004:sta v. 1989.