Resiina-keskustelu

Heitetääs pieni tekninen kysymys: Voiko Dr13 veturin käynnistää hinaamalla?

Veikkaisin että ei voi. Dieselmoottoreiden käynnistäminen tapahtuu päägeneraattorilla, joka toimii käynnistysmoottorina. Päägeneraattori saa virran paristosta. (Dieselveturit ja Moottorivaunut II, s. 522).

Toisaalta, tasavirta-ajo/ratamoottorit toimivat hinatessa generaattorina, jos ne vain jostain saavat magnetointisähköä. Mutta oliko Dr13:n päägeneraattori mallia DC vai AC? Jos oli AC, niin sitten voi olla vähän vaikeampi, koska tasasuuntaussillan läpi ei ajomoottorista virtaava tasasähkö muutu vaihtosähköksi, joka voisi taas pyörittää päägeneraattoria moottorina, ja joka taas voisi pyörittää dieselmoottoria käynnistymään.

Jos taas DC-DC, niin sillä periaatteellahan voimansiirto voisi toimia "takaperin", olettaen että ajomoottori saa jostain magnetointisähkönsä, kun AC/DC muunnosta ei välissä ole, ainoastaan tehonsäätö. Mutta tehonsäädönkin pitäisi toimia siten että se mahdollistaisi virran kulun "väärään suuntaan". Kenties jollakin asettelulla on mahdollista saada aikaan tämä tilanne.

Niin, kun on tekniikasta kyse kaikki voi olla mahdollista... olettaisin (tuon kysymyksen olen kuullut aiemminkin).

Aikoinaan Hyvinkään konepajalta tuotiin Dv12-sarjan veturi Riihimäelle, jatkona piti olla jossain vaiheessa hinaus kotivarikolle. Vastaanottanut hk valitti, ettei saanut keskitettyä nopeusaluevaihdinta - muutoin hinauskunnossa. Oli viikonvaihde, mielestäni veturi oli asemoitu hieman hankalasti tulevia lähtöjä ennakoiden, joten päätin ryhtyä siirtotoimenpiteeseen. Kyllähän Dv12:a voi siirtää vaivatta ilman keskitystä lyhyen matkan. Ontuen siirto edistyi, savukiehkuroita tuprahteli siirrettävän veturin pakoputkesta, joten toimenpide jäi minulta kesken. Soitto Ilmalaan raivausauton porukalle: Riihimäellä olisi Dv-sarjan veturi, josta täytyisi irrottaa kardaanit, jotta saataisi siirrettyä se pois lähtevien tieltä. Raivausporukka saapui "suntiksissa" tutkailemaan tilannetta - tosiaan urakkaan tarvittaisiinkin sittenkin oikeat työasut/-kalut... minä lähdin nukkumaan ja kaverit noutamaan oikeita varusteita Ilmalasta.  Myöhemmin kuulin, oliko jäätynyt vesi (kova pakkanen), vaiko joku muu oli vaurioittanut hamasrattaistoja ja estänyt toimenpiteen toteuttamisen - kuviakin sain vaurioista, mutta avaruuteen ovat kadonneet. 

Oskari on oikeilla jäljillä. Voimansiirto on DC-DC joten ajomoottori voi toimia myös generaattorina. Ajosuunta täytyy olla valittuna oikein kulkusuuntaan nähden, yksi ajoporras riittää sulkemaan ajomoottorin ja päägeneraattorin välisen yhteyden. Veturin liikkuessa tuupataan ajomoottorin magnetointirele kiinni vaikka harjanvarrella niin MGO hyrskähtää oitis käyntiin. Nopeudeksi riittää kävelyvauhti. Joskus jos akkujen varaustila oli huono, joutui käyttäämään konsteja kun keinot ei toimineet.

Onkos tätä epävirallisesti "koitettu"..? Tosipaikassa, miten saisi koneen edes kävelyvauhtiin ratapihat pääsääntöisesti ovat tasaisehkoja.. Toki jos sattuisi "black out" linjalla ja akut sipissä, sopivaan alamäkeen ja harjanvarrella tökäten jos saa jarrut löysättyä.. Jos paineilmatkin vähissä, toki voi lypsää.. mutta sitten mennäänkin hyvässä lykyssä pitkällekin.

Lätän osaltahan tämä onnistuu jos on yksikin toinen toimiva vaunu kaverina.. Teoriassa riittäisi hinausapu, paineilma+vähän sähköä, oikein karvalakkina pelkkää paineilmaa..

Päivän naurut...

Tuota konstia joutui joskus käyttämään ihan virallisesti. Koneet olivat elikaarensa loppupäässä joskus aikamoisia remuja eikä vaihtoehtoja ollut tarjolla. Kyllähän ne toimi kun sai käyntiin, täytyi vain toivoa hartaasti ettei läpilyönti sammuta moottoreita. Toisesta veturista ladattiin paineilmajärjestelmä täyteen ja tuupattiin hieman käynnistettävää konetta. Kyllä akuissa senverran henkeä oli että riitti ajomoottorin magnetointiin. Tuo konsti meille opetettiin Dr13 tyyppikoulutuksessa. Minun oppilaskoulussa Dr13 oli päätyyppi ja sama tilanne oli kuljettajakurssin jälkeenkin. Dr13:sen sielunelämään perehdyttiin aika syvällisesti. Voi tuolle nauraa yöllä tai päivällä, välillä ei kaluston kunto juurikaan naurattanut.

Kyllähän tämä hymyn nostaa suupieliin ihan kunnioituksesta, että kaikkea sitä onkin keksitty. Antin kertoma tapa edellyttää koneen aika tarkkaa tuntemusta; Alstomissa kun ei ollut kaksi isoa kontaktoria konehuoneessa, vaan joskus laskin sähkökaaviosta 87 (!!!) välirelettä ja kontaktoria sähköpuolelta, tämän lisäksi mm. ns. valssit eli pyörähtävät sähkölaitteet. Ja saman verran tietysti toisesta koneistosta...87:ään saattoi olla mukana jo koneiston tasapainorelekin, joita oli koko veturissa vain yksi, joka tarkkaili koneistojen keskinäistä jännite-eroa. Mutta kuitenkin.

Ja kun pelit tuntee tarkkaan niin voi tuollaistakin koittaa siinä vielä onnistuen. En ole moisesta kuullut enkä olisi itse lyönyt paljoakaan vetoa "mäkilähdön" onnistumisen puolesta. Hieno juttu!

Porkkanahan oli mahdollista käynnistää hinaamalla, mutta hinausnopeus piti olla todella korkea, siis jotain yli 110 km/h, jolloin vaihteisto pyrki hakemaan suoran vaihteen päälle; toisen moottorin tai yksikön vetäessä ja kun nopeus oli riittävä, ohitettiin käsin releestä painamalla joku relekytkentä ja suora vaihde meni päälle ja Bredahan pyöri ja toivottavasti käynnistyi. Tuntuu tietysti hurjalta käynnistää kone suoraan jollekin 1200 rpm kierrosluvulle, joten on kuviteltavissa, että tämä olisi ollut jotenkin tehtävissä pienemmälläkin nopeudella, jolloin suoran vaihteen kytkin eri olisi rasittunut ihan noin paljon.

Ja tästä Jormalle; osaatko veikata, miten tyhjä Voith pyöritti MGO:ta vai oliko kyse juuri veden pääsemisestä vaihteistoon ja jäätymisestä?

Kimmo, aikaa on tapahtuneesta, mutta Dv12 tuli ajamalla Hyknp:lta Riihimäelle, jäi odottelemaan asemalle ruuhkan purkautumista tallilla. Aamuvuoron hk yritti laittaa asemalla sen hinauskuntoon, muttei onnistunut (jarrut sai suljettua), sai siirrettyä sen ongelmitta talli-alueelle ja jätti "seniorin" huoleksi. Talvi oli ja pakkastakin jonkin verran - tosiaan aluevaihde ei kääntynyt voimakeinollakaan ++. Siirron yrityshän tuossa tuli jo kerrottua. Tpe huollon EP lähetti myöhemmin postia, että Hyknp:n tutkimuksissa vaihteistosta (aluevaihde - suuntalaatikko - vaihteisto) olisi mahdollisesti löytynyt vettä ja "rautaromua".