Koska painettujen lähteiden käyttö on aiheuttanut epäselvyyttä Tampereen vanhimmasta veturista, niin ajattelin katsoa mitä rautatierakennuksen johtokunnan pöytäkirjat kertovat asiasta.

Aluksi selvennykseksi, että nämä on hämäävästi nimetty Kansallisarkistossa (eivät saa muuttaa nimeä) "Rautatiejohtokunnan puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat". Myöhemmät on oikein nimetty ao. rautatierakennukselle. Siis:
Rautatiehallituksen I arkiston kansiot:
Caa:1 - 5 ovat Pietarin radan rakennustyön johtokunnan pöytäkirjat
Caa:6 - 8 ovat Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatien rakennustyön johtokunnan pöytäkirjat
sarjat:
Cab on Vaasan rata, kuten nimetty
Cac on Oulun rata, kuten nimetty

Sidotut pöytäkirjat (ks. kuva)
Caa:6 käsittää vuoden 1874 (567 numeroitua lehteä = 1134 sivua)
Caa:7 käsittää vuoden 1875 (tuplasti edellisen kokoinen, jotain 2000 sivua)
Caa:8 käsittää vuodet 1876 ja 1877 (sen saan vasta ensi viikolla)

Pöytäkirjat on kirjoitettu käsin vanhahtavalla ruotsilla ja ovat hitaita lukea, mutta ajattelin lukea kaikki, kun nyt kerran tilasin kirjat nähtäväkseni. Niissä (1875 kesäkuu menossa) käsitellään pääasiassa palkka-asioita ja hankintoja. Rakennustöitä käsitellään vain siltä osin kuin rakennusjaksojen päälliköt ovat kyselleet. Hankinnat ovat enimmäkseen kiskotarpeita ja siltojen osia, sekä jossain määrin tiiliä yms. sekä vuokrasopimuksia sairaala- ja asuntotarkoituksiin. Kalustohankinnoista käsitellään vetureiden ja vaunujen tilaukset, rakenne, tuonti, purkaus ja maksaminen.

Tampereelle siirrettävää veturia käsitellään ensimmäisen kerran 7.10.1874 ja päätetään pyytää yhtä tavarajunaveturia lainaksi Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatieltä. 13.10.1874 todetaan, että "Chefen för Statsjernvägarna, Statsrådet G. Strömberg" on hyväksynyt, että rautatierakennus saa yhden tavarajunaveturin ja se päätetään ottaa vastaan välittömästi ja määrätään 2. jakson insinööri Tallqvist järjestämään kuljetuksen Tampereelle. Itse kuljetuksesta ei ole mitään. Sama koskee mitä tahansa varsinaiseen rakennustyöhön liittyvää, eli ne asiat on etsittäjän jaksojen rakennuspääliköiden raporteista.

Keväällä 1875 todetaan, että rautatierakennuksella on yksi veturi, mutta sitä ei voi käyttää soranajoon Hämeenlinnasta käsin, joten anotaan Pietarin radalta, että se hoitaisisi sorajunien vetämisen niitä tarvittaessa siihen saakka kunnes rautatierakennuksen omat veturit saapuvat. Tähän myönnytään.

Missän ei mainita Tampereelle siirretyn veturin numeroa, mutta siitä puhutaan aina tavarajunaveturina ja tilastojen mukaan ainoastaan 24 (myöh. C1) oli koko vuoden rautatierakennuksen käytössä.

Muista vetureista voisi todeta, henkilö- ja tavaraliikennevetureita tarjosi 19 tehdasta (Carels yllättäen yksi näistä) ja tarjousten yhteenveto tarjoushintoineen löytyy pöytäkirjasta 23.9.1874 (lehdet 319 ja 320).

Carelsin valmistamista kahdesta vaihtoveturista ("työveturista") voi mainita, että aluksi niitä kysyttiin Beyer Peacockilta, sen jälkeen lähetettiin tiedustelu 20 muulle tehtaalle ja laitettiin ilmoitus kansainväliseen alan lehteen. Haluttu toimitusaika oli lyhyt, mikä varmaan rajoitti tarjousten saamista. Eräs lähinnä vaunukalustoa välittävä  välitysliike ilmoitti, että heiltä saisi kaksi veturia lyhyellä toimitusajalla. Johtokunta laittoi pitkän kyselyn veturien rakenteesta, painosta, vesi- ja polttoainetilasta ym. Vastaus (ei näy mitä vastattiin) oli tyydyttävä ja kaupat tehtiin. Välittäjän kanssa sovittiin kuljetusmaksu ja sovittiin, että voi lähettää yhdessä Belgiasta tulevien kiskojen tai vaunujen kanssa, toinen Turkuun ja toinen Helsinkiin. Rautatieyhtiön johtokunta ei näytä koskaan asioineen suoraan tehtaan (Carels) kanssa, vaan ainoastaan välitysliikkeen kanssa. Siten on hieman harhaanjohtavaa sanoa, että veturit tilattiin Carelsilta. Tämä oli minullekin uusi havainto.

Hieno video! Juna ajettiin Haapamäeltä alkaen https://vaunut.org/kuva/106833 . Vaasan ratahan tarkoittaa rataosia Tampere-Haapamäki-Vaasa. Videon alkupään otokset ovat Haapamäen ja Seinäjoen väliltä, nopealla tunnistamisella ainakin Töysästä ja  Alavudelta.

Vaasan radan 100-vuotis juhlia vietettiin lauantaina 1.10.1983. Tapahtumaa juhlistettiin Risto Tr1 1082 vetämällä juhlajunalla. Juna kulki Seinäjoki - Vaasa välillä.

Videon kuvasi John Lindroth. Kuvausavustajina olivat Mikko Alameri & Tapio Keränen. Editointi Jukka Ahtiainen. Kuvattu Canosound XL Super 8 kameralla.

https://youtu.be/jIyimRw4Y3w

 
Nurminen Logistics ja Tarros avaavat uuden intermodaalisen kuljetuskäytävän Pohjoismaiden ja Välimeren alueen välille

29.9.2026

"Uusi palvelu yhdistää yhdistää Nurminen Logisticsin Ruotsin ja Italian välisen rautatieyhteyden sekä ovelta ovelle -kuljetukset Pohjoismaissa Tarros Groupin sisämaankuljetus-, terminaali- ja merikuljetusverkostoon. Yhdessä ne muodostavat yhtenäisen logistiikkaketjun Pohjoismaiden ja Välimeren keskeisten markkinoiden välille.

Nurminen Logistics ja Tarros Group ovat solmineet kaupallisen ja operatiivisen yhteistyösopimuksen sekä aloittaneet uuden intermodaalisen yhteyden Pohjoismaiden ja Välimeren markkinoiden välille. Palvelu toimii molempiin suuntiin, ja kuljetukset ovat jo varattavissa.

Asiakkaat voivat varata koko kuljetusketjun joko Nurminen Logisticsin tai Tarros Groupin kautta. Ovelta ovelle -palvelu kattaa rautatie-, maa- ja merikuljetukset, terminaalikäsittelyn, huolintapalvelut sekä tullauksen ja niihin liittyvän dokumentaation, joten asiakkaan ei tarvitse koordinoida kuljetusketjun yksittäisiä vaiheita erikseen.

"Todellinen arvo asiakkaalle syntyy kilpailukykyisestä kuljetusajasta ja palvelun helppoudesta. Koordinoimme kuljetuksen jokaisen vaiheeen ja teemme monimutkaisesta kansainvälisestä kuljetusketjusta helpon ja selkeän", sanoo Nurminen Logisticsin kansainvälisen rautatieliiketoiminnan ja myynnin johtaja Marjut Linnajärvi.
Yhteys Ruotsin ja Välimeren markkinoiden välille

Kuljetuskäytävä yhdistää Nurminen Logisticsin Ruotsin Örebron ja Italian Parman välisen rautatiepalvelun Tarros Groupin merikuljetusverkostoon La Speziassa sijaitsevan Terminal del Golfon (TDG) kautta. Vain 109 kilometrin päässä La Speziasta sijaitseva Parma toimii rautatieliikenteen solmukohtana, josta rahti siirretään maanteitse TDG-terminaaliin jatkamaan matkaansa meriteitse.

Nurminen liikennöi Örebron ja Parman välillä omalla kokojunayhteydellään, jolla on kaksi lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan. Rautatieosuuden kuljetusaika on noin 2,5–3 vuorokautta. Palvelu soveltuu niin yksittäisille kuormalavoille ja muille osakonttikuormille (LCL) kuin täysille konteille ja kokonaisille junakuormille.

La Speziasta Tarros Groupin merikuljetusverkosto yhdistää kuljetuskäytävän Pohjois-Afrikan, itäisen Välimeren ja Maltan keskeisiiin markkinoihin. Tarros Group ja Carbox tarjoavat tällä reittiosuudella tarvittavat maakuljetukset, terminaalikäsittelyn ja merikuljetukset.

Yhdistämällä rautatie- ja merikuljetukset palvelu tarjoaa vähäpäästöisemmän vaihtoehdon pitkän matkan maantiekuljetuksille.

Kokonaiskuljetusaika riippuu lähetyksen lähtö- ja määräpaikasta sekä La Speziasta lähtevistä laivavuoroista.
Sama kontti ja paikallinen tuki koko kuljetusketjun ajan

Konttikuljetuksissa tavara pysyy samassa kontissa koko intermodaalisen kuljetusketjun matkan. Kontti siirtyy sujuvasti rautatie-, maantie- ja merikuljetusten välillä ilman, että kuormaa tarvitsee purkaa tai lastata uudelleen. Tämä vähentää käsittelyvaiheita sekä pienentää vaurioiden, virheiden ja viivästysten riskiä.

Tarros Groupin agentuuriverkosto tarjoaa paikallista tukea kaikissa kuljetuskäytävän kattamissa maissa. Paikalliset asiantuntijatiimit koordinoivat satamatoiminnot, tullimuodollisuudet ja maantiekuljetukset sekä tarjoavat paikallista osaamista ja tukea jokaisella markkina-alueella.

”Olemme erittäin iloisia siitä, että voimme laajentaa kuljetuspalveluitamme Skandinavian niemimaalle ja Suomeen yhteistyössä Nurminen Logisticsin kanssa. Uskomme, että yhteistyö tarjoaa asiakkaillemme innovatiivisen ja ympäristön kannalta kestävän ratkaisun, joka tarjoaa myös kilpailukykyiset kuljetusajat sekä helpon ja luotettavan palvelun. Koko ovelta ovelle –kuljetusketjun koordinoi yksi yhteyshenkilö, mikä heijastaa sekä
Tarros Groupin että Nurminen Logisticsin pitkäjänteistä, asiakaslähtöistä toimintatapaa”, sanoo Tarros Groupin toimitusjohtaja Danilo Ricci."

https://www.nurminenlogistics.com/fi/newsroom/nurminen-logistics-ja-tarros-avaavat-uuden-intermodaalisen-kuljetuskaytavan-pohjoismaiden

 
Digirata-hanke – ohjelma turvalaitteiden elinkaarenhallintaan

1.10.2026

"Parissa edellisessä Rautatietekniikka-lehdessä ja julkisuudessa yleisemminkin on esitetty voimakasta kritiikkiä Digirata-hanketta kohtaan ja siihen liittyvien teknologiavalintoihin liittyen. Tässä kirjoituksessa pyritään vastaamaan esitettyihin väitteisiin hankkeen näkökohdista.

Digirata on ohjelmallinen, koko Suomen rataverkon kulunvalvonta- ja turvalaitekannan uusimiseen tähtäävä hanke. Heti aluksi täytyy erityisesti korostaa sanaa ohjelmallinen: hankkeessa uusitaan koko rataverkon turvalaitteet ja kulunvalvonta siten, että hanke etenee käyttöönottoalueittain jatkuvana prosessina, yhtenäisinä, suurina hankintoina ja toteuttaa saman tyyppisen teknologian ja arkkitehtuurin kaikkialle. Kyseessä ei siis ole yksittäisistä projekteista ja niiden hankinnoista rakentuva kokonaisuus vaan Digiradassa tähdätään jatkuvaan etenemiseen, toisteisuuteen, tehdasmaiseen toimintatapaan ja suurten kokonaisuuksien hankkimiseen kerralla. Tavoitteena on kerätä oppeja koko pitkän hankkeen ajan ja soveltaa niitä aina seuraavassa vaiheessa. Hankkeen kanssa samaan aikaan uudistetaan myös liikenteenohjauksen ja -hallinnan työkalut Fintraffic Raide Oy:n omana projektina.

Teknologiavalinnoista

Julkisessa keskustelussa on kyseenalaistettu valittu teknologia (ETCS L2). Teknologiavalinta perustuu hyöty-kustannusanalyysiin, jossa on otettu huomioon järjestelmien elinkaarikustannukset vuoteen 2065 saakka. Investointikustannukset ovat samaa luokkaa L1 vs. L2 (tuolloin oli vielä tiekartalla myös L3), mutta ratalaitteiden vähenemisen takia elinkaarikustannukset ovat L2-tasolle huomattavasti pienemmät. Samalla L2 mahdollistaa modernit teknologiat (HTD, ATO), joilla saavutetaan elinkaaren jatkamisen ohella muita hyötyjä. [1]"

https://digirata.fi/digirata-hanke-ohjelma-turvalaitteiden-elinkaarenhallintaan/

T 54237 jäi mäkeen Syrjässä, apuveturi tuli Joensuusta.

Turun hallinto-oikeus on kumonnut kaksi Länsiradan eli entisen Tunnin junan rakentamiseen liittyvää päätöstä.

Hallinto-oikeus kumosi Salon kaupunginvaltuuston joulukuussa 2025 tekemän päätöksen, ettei Länsirata-hankkeesta järjestetä aloitteen mukaista kunnallista kansanäänestystä.

Samalla hallinto-oikeus kumosi huhtikuussa tehdyn valtuuston päätöksen, jossa se hyväksyi Länsirataa koskevan päivitetyn osakassopimuksen.

Osakassopimus on valtion ja hankkeeseen osallistuvien kuntien välinen sopimus siitä, millä ehdoilla ne omistavat ja rahoittavat Länsirata Oy:tä ja miten radan rakentamisvaihe toteutetaan.

Hallinto-oikeuden päätösten perustelujen mukaan valtuusto oli molemmissa asioissa jäävännyt perusteetta valtuutettuja asian käsittelystä, ja valtuuston päätökset olivat tämän vuoksi lainvastaisia.

Valtuusto oli alun perin katsonut, että asiat koskivat valtuutettuja henkilökohtaisesti sillä perusteella, että nämä omistavat tai hallinnoivat kiinteistöjä suunnitellun ratalinjauksen varrella. Hallinto-oikeus oli eri linjoilla.

Kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä koskevasta päätöksestä valitti osakaskunta, ja asiasta päädyttiin äänestämään. Vähemmistöön jäänyt hallinto-oikeuden jäsen katsoi, ettei osakaskunnalla ollut asiassa valitusoikeutta ja olisi jättänyt valituksen tutkimatta. Toisessa asiassa valittajana oli yksityishenkilö.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen Turun kaupunginhallituksen huhtikuussa tehdystä päätöksestä, jolla kaupunginhallitus oli muun ohella hyväksynyt Länsirataa koskevan päivitetyn osakassopimuksen.

Hallinto-oikeus joutui ratkaisemaan, oliko Turun kaupunginhallituksella ollut toimivalta hyväksyä päivitetty osakassopimus. Hallinto-oikeuden mukaan kaupunginhallitus ei ollut ylittänyt toimivaltaansa.

Hallinto-oikeuden päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos se myöntää valitusluvan.

Asiasta kertoi aiemmin Turun Sanomat.




Lähde: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012307270.html

"Statue Of A Fool" David Ruffin 1975 Motown/UMG Rec. säv.Jan Cruthfield/David Ruffin/prod.arr. Van McCoy.

"Share My Love" Magnum Force 1982 Demon Music.säv. Magnum Force.

"I'm Gonna Make You Love Me" The Chi-Lites 1969 Brunswick Rec.säv. K.Gamble/J.Ross/J.Williams.