Tuoreimmat viestit  | 
Sivuja: [1] 2 3 ... 10
 1 
 : Tänään kello 22:11:56 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
" Five Minutes"The Differences  1971 Mon'ca Records säv. Clifton Dyson.

 2 
 : Tänään kello 21:17:23 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Thank You Baby" The Stylistics 1975 AVCO Rec.säv. Weiss/Hugo&Luigi.

 3 
 : Tänään kello 20:36:46 
Aloittaja Arto Papunen - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen
Jos kuitenkin varsinaiseen asiaan palataan takaisin, niin tässä taloustilanteessa tuo Pri-Pko-Hpk radan uudelleenrakentaminen miljardibudjetilla lienee täyttä ja tarpeetonta utopiaa. Paljon tärkeämpiä kohteita on runsaasti Suomen rataverkolla ja sen ylläpidossa.

BTW: - Mitä mahtaa kuulua Pohjois-Suomen 1435 mm:n rinnakkaisrataverkon toteuttamiselle? En ole onnistunut löytämään mitään tietoa noiden suunnitelmien nykytilasta, sekä mahdollisesta toteutusaikataulusta.

Hieman skeptinen olen. Katsotaan nyt, milloin nuo suunnitelmat konkretisoituvat oikeaksi rakentamiseksi, ja millä aikataululla nuo mahdollisesti toteutetaan, jos edes toteutetaan? "On Suomi köyhä - ja siksi se jää"...

Näin on, ja siksi vähiä rahoja ei pähkähulluihin rautatieprojekteihin pidäkään laittaa.

 4 
 : Tänään kello 20:35:14 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen
Kuten esimerkiksi Simo on selvittänyt, on EU-irtoperävaunu hyvin monessa suhteessa ylivoimainen vaihtoehto muille ratkaisuille. Noin 90% eurooppalaisesta rahdista kulkee niillä.
Kilpailukykyä selittää mm.:
- Itse puoliperävaunu on ylivoimaisen halvaksi kilpailutettu suursarjatuote, jolle on tarjolla monipuolisesti kaikkia tarvittavia kuormatiloja ja kuormaustapoja.
- Puoliperävaunun vetoauto on ainoa autotehtaan valmiiksi tekemä kuorma-autotyyppi ja sen hinta on äärettömän kilpailukykyiseksi kilpailutettu.
- Kuormauksessa ja ehkä perillä tarvitaan useimmiten haarukkatrukki. Mitään muita laitteita ei tarvita. Laivakuljetuksessa irtoperävaunu siiretään sataman vetomestareilla laivaan ja sieltä pois. Vetoautotoja tarvitaan vain maantieosuuksilla.
Toki irtoperävaunut ovat kuljetettavissa junissa, jos terminaalit ovat kuomaukseen ja purkamiseen soveliaita. Kun Tallinnan tunneli luultavasti toteutetaan vain rautatietunnelina, tulee sen terminaaleihin varmasti viivytyksetön kuormaus- ja purkaus irtoperävaunuille.
Lyhempi maantievaihe on irtoperävaunuille normaalisti väistämätön.

Nyt kun akuilla kuljettavissa oleva matka on rajallinen, saadaan pidennystä irtoperävaunun sähköistyksestä - sekin edullisemmin kuin vetoauton lisäakuilla:
https://evtrailer.de/wp-content/uploads/2020/03/Infoflyer_IAA_2018_v1.pdf
https://www.dsv.com/fi-fi/palvelumme/kuljetusmuodot/maantiekuljetukset/trailertyypit/eurotraileri .

Kotimainen teollisuus valmistaa monipuolisesti irtoperävaunuja, mutta vakiomallit ostetaan ehkä pääasiassa saksalaivalmistajilta.
Valitettava oheisseuraus puoliperävaunukuljetuksista on EU -halpamaiden kuljetusyritysten ja -kuljettajien suuri osuus ja väärinkäytöksiäkin on seurauksena.

Toki näin tuo pääpiirteissään on, mutta: - Kyllä vetoautot tulevat suurimmassa osassa lauttakuljetuksissa, esim Viro - Suomi yli, sillä Puolalainen/Romanialainen/Unkarilainen/Baltialainen, jne... rekkakuski vetoautoineen, on kustannuksiltaan erittäin paljon halvempi, kuin Helsingistä muualle Suomeen ajettuna Suomalaisella kuljettajalla/vetoautolla.

Aika hyvän käsityksen edellä mainitsemastani saa, kun jaloittelee oman auton laivaan ajoa odotellessa jommassakummassa (Helsinki/Tallinna) satamassa, ja jaloitellessaan havainnoi laivausta odottavien puoliperäyhdistelmien rekisterikilpien maatunnuksia. Suomi-veturi noissa jonoissa on lähes sukupuuttoon kuollut, ja suurin osa laivattavista puoliperistä sisältää myös vetoauton, joka ei ole Suomen rekisterissä.

Via Balticaa (Viro-Latvia-Liettua-Puola) ajettaessa sama näkymä toistuu lähes poikkeuksetta. Ne aniharvat Suomi-kilvissä olevat hyötyajoneuvot, joita vastaan tulee siellä, ovat pääsääntöisesti yksityisiä joko paketti-/kevytkuorma-autoja, tai harvoin jopa joitakin erikoisautoja, mutta Suomalainen rekanveturi/ajoneuvoyhdistelmä on melkein mahdottomuus.

Tasapainon vuoksi kannattaa mennä katsomaan ruotsinlaivoille samaa ja siellä taasen ehdoton enemmmistö on suomalaisia autoja ja kuskeja. Ei siellä tosin europuolikkaita kuljekaan vaan paljon suurempia yhdistelmiä.

 5 
 : Tänään kello 20:24:43 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"If I Am Lucky" Barbara McNair 1967 Motown Rec. säv. Henry Cosby /Sylvia Moy/Angelica Moy.

 6 
 : Tänään kello 20:21:09 
Aloittaja Arto Papunen - Uusimman viestin kirjoitti Juha Toivonen
Jos kuitenkin varsinaiseen asiaan palataan takaisin, niin tässä taloustilanteessa tuo Pri-Pko-Hpk radan uudelleenrakentaminen miljardibudjetilla lienee täyttä ja tarpeetonta utopiaa. Paljon tärkeämpiä kohteita on runsaasti Suomen rataverkolla ja sen ylläpidossa.

BTW: - Mitä mahtaa kuulua Pohjois-Suomen 1435 mm:n rinnakkaisrataverkon toteuttamiselle? En ole onnistunut löytämään mitään tietoa noiden suunnitelmien nykytilasta, sekä mahdollisesta toteutusaikataulusta.

Hieman skeptinen olen. Katsotaan nyt, milloin nuo suunnitelmat konkretisoituvat oikeaksi rakentamiseksi, ja millä aikataululla nuo mahdollisesti toteutetaan, jos edes toteutetaan? "On Suomi köyhä - ja siksi se jää"...

 7 
 : Tänään kello 19:25:51 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"The Miracle" The Stylistics 1974 AVCO Records säv. G.Weiss/Hugo & Luigi.

 8 
 : Tänään kello 18:16:24 
Aloittaja Jouni Halinen - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
Kreikka kieltää älypuhelinet alle 15-vuotiailta!

 9 
 : Tänään kello 18:16:19 
Aloittaja Eljas Pölhö - Uusimman viestin kirjoitti Eljas Pölhö
Vuoden 1910 jälkeen Venäjän armeija painosti kovasti Suomen rautateitä (ml. yksityiset rautatiet) päivittämään radat venäläisille sotilasjunille sopiviksi. Vaatimuksia olivat mm. seuraavat:

1a) ratojen päällysrakennusten ja siltalaitosten tulee olla vuoden 1910 kuormitusjärjestelmän mukaisia

1b) on voitava liikennöidä junilla, joita vetää kaksi keisarikunnan veturia, joilla on 0-4-0 akselia, 51,5 tonnin työpaino, 1200 m/m pyöränhalkaisija, 500/730 m/m sylinterin halkaisija, 650 m/m iskunpituus, 12 atmosfäärin höyrypaine, kaksinkertainen höyrynpaisunta, 139 m2 sisäpuolinen tulipinta, 1.85 m2 arinan pinta-ala ja tenderin työpaino 35 tonninen. [HUOM: veturit ovat siis venäläisiä O-sarjojen vetureita]

2a) Vedensaanti on laskettava 19 sotilasjunaparia ja yhtä matkustajajunaparia varten, joka vastaa 21 sotilasjunaparia, siten, että tarvittava vesimäärä voidaan saada, vaikkakin joka toisen aseman pumput eivät toimisikaan….

3) Asemaraiteiden hyödyllinen pituus on oleva 502 m sekä pysäkki- ja vaihde raiteiden pituus 402 m, jotta niiden liikennöiminen olisi mahdollista sotilasjunalla, sisältävä 38 Keisarikunnan tyyppistä sotilasvaunua, upseerinvaunun ja matkatavaravaunun sekä kaksi veturia, jonka junan pituus lasketaan 381 metriksi.

4) Vetovoima on laskettava 40 vaunua käsittäviä junia varten ja on junan paino arvioitavaksi 525 tonniksi.

5) Kuletuskyky on laskettava 19 sotilasjunaparia varten, jonka ohessa junien maksiminopeutta laskettaessa on noudatettava nopeustaulukkoa, jonka insinöörineuvosto on ehdottanut käytettäväksi sellaisia junia varten, joitten vetovoima, samoin kuin Keisarikunnan normaaliveturienkin, on 8300 kg ja jotka käsittävät 40 vaunua. Tämän johdosta on tarpeen mukaan rakennettava erinäisiä ohikulkuraiteita, joita ei luovuteta kauppaliikenteelle, vaan joitten vaihteet puretaan pois paikoiltaan ja säilytetään lähimmäisellä asemalla, voidakseen jälleen tulla asetetuiksi paikoilleen liikekannallepanosta tieto annettaessa.

6) Radan kaltevuus ei saa olla 0.012 suurempi. ….

7)-10) (erilaisia vastaavia teknisiä määräyksiä).

Kirjoitusasu yllä ei ole nykyaikainen, vaan suoraan dokumenteista koostettu silloisin ilmaisuin. 1910-luvun kansiot ovat täynnä muutettuja asemien raidekaavaehdotuksia, joista ei suoraan selviä mitä toteutettiin ja mitä ei. Se vaatii vertailun 1920-luvun piirustuksiin.

 10 
 : Tänään kello 18:14:51 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"The Way I Love You" The Continental Four 1970 Jay-Walking Rec.säv. Roosevelt Jones.

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2026 Resiina