|
1
: Tänään kello 19:59:59
|
||
| Aloittaja Henri Hovi - Uusimman viestin kirjoitti Antti Tapani Häkkinen | ||
|
Käydäänkö Porvoossa vaihtotyönä? MUS 1916 saapuu Olliin 10.41, MUS 1914 lähtee Ollista 14.58. Nyt kun Olli-Porvoo -väli on (taas) vuokralla Porvoon Museorautatiellä, eikä siis varsinaisesti valtion rataverkkoa, niin sen liikenne ei ihan siitä johtuen enää näkyne Juliassa. |
||
|
2
: Tänään kello 19:25:11
|
||
| Aloittaja Henri Hovi - Uusimman viestin kirjoitti Jimi Lappalainen | ||
|
Käydäänkö Porvoossa vaihtotyönä? MUS 1916 saapuu Olliin 10.41, MUS 1914 lähtee Ollista 14.58.
|
||
|
3
: Tänään kello 19:02:17
|
||
| Aloittaja Henri Hovi - Uusimman viestin kirjoitti Henri Hovi | ||
|
Junan kulku on nyt varmistunut ja se löytyy Juliadatasta näinä junina:
- https://juliadata.fi/timetables?s=1913&d=1.5.2026 - https://juliadata.fi/timetables?s=1916&d=1.5.2026 - https://juliadata.fi/timetables?s=1914&d=1.5.2026 Tervetuloa museojunamatkalle! |
||
|
4
: Tänään kello 15:41:21
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa | ||
|
Malmiradan rautatien uudet investoinnit kansallisessa suunnitelmassa 28.4.2026 "Hallitus on päättänyt uudesta Ruotsin liikenneinfrastruktuurisuunnitelmasta. Historialliseen investointiin osoitetaan yhteensä 1 171 miljardia Ruotsin kruunua. Norrbottenin läänissä hallitus priorisoi useita Malmiradan toimenpiteitä. Sen lisäksi, että hallitus on aiemmin priorisoinut Malmiradan toimenpiteitä, se sisällyttää suunnitelmaan myös uusia hankkeita, kuten Kalixforsin ratapihan laajentamisen ja kolmiraiteisen aseman rakentamisen Kaisepakteen. Toimenpiteiden tavoitteena on lisätä kapasiteettia ja vähentää haavoittuvuutta reitin erityisen kuormittuneilla osuuksilla. Laajentamalla Kalixforsin ratapihaa ja rakentamalla kolmiraiteisen aseman Kaisepakteen luodaan tilaa useammille ja pidemmille junille, vähemmille pysähdyksille ja sujuvammalle sujuvuudelle. – Malmiradalla on suuri merkitys sekä Norrbottenin että koko Ruotsin kilpailukyvylle. Näillä päätöksillä vahvistamme rautatieosuutta, jolla on suuri merkitys Ruotsin teollisuudelle ja viennille, sanoo infrastruktuuri- ja asuntoministeri Andreas Carlson. Hallitus priorisoi uudessa kansallisessa suunnitelmassa Malmiradan toimenpiteitä korkeammalle kuin mitä Ruotsin liikennehallinnon suunnitelmaehdotuksessa ehdotettiin. Suunniteltujen toimenpiteiden tarkoituksena on parantaa rautatiejärjestelmän luotettavuutta. Investoinnit ovat osa laajempaa Malmiradan vahvistamista. Valtuutuskauden aikana hallitus on myös päättänyt aloittaa Nattavaaran ratapihan laajennuksen rakentamisen, mikä on toinen kapasiteettia lisäävä toimenpide, joka voidaan nyt toteuttaa. Kaiken kaikkiaan näiden toimenpiteiden arvioidaan lisäävän kapasiteettia noin 30 prosenttia Bodenin ja Jällivaaran välillä ja hieman yli 10 prosenttia Jällivaaran ja Kiirunan välillä." https://www.jarnvagsnyheter.se/20260428/18584/nya-satsningar-pa-malmbanan-i-nationella-planen |
||
|
5
: Tänään kello 15:19:02
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa | ||
|
VR:n uudenlainen Kohtaamispiste avataan Helsingin päärautatieasemalla – tavoitteena on vahvistaa junamatkustamisen vetovoimaa "VR:n uudenlaisen palvelukonseptin mukainen asiakaspalvelupiste avautuu Helsingin päärautatieasemalle keskiviikkona 29.4.2026. Tila on nimeltään Kohtaamispiste ja siellä tarjotaan junalippujen ohella matkustukseen liittyvää neuvontaa ja inspiraatiota. Kohtaamispisteen tavoitteena on tehdä junamatkustamisesta houkuttelevaa ja palvella matkalle lähtijää. Kohtaamispiste on luotu asiakkaiden toiveita kuunnellen. Sieltä saa henkilökohtaista neuvontaa sekä matkustusinspiraatiota, kuten kohde- ja reittivinkkejä. ”VR on koko kansan yhtiö. Kohtaamispisteellä tavoitteenamme on vahvistaa tunnesidettä VR:ään. Kohtaamispiste mahdollistaa aktiivisemman vuorovaikutuksen matkustajien ja junamatkustamisesta kiinnostuneiden kanssa ja henkilökuntamme voi auttaa entistä kokonaisvaltaisemmin matkan suunnittelussa”, kertoo Marika Schugk, VR:n kaukoliikenteen asiakaskokemuksesta ja palvelukehityksestä vastaava johtaja. VR:n brändi näkyy Kohtaamispisteellä vahvasti. Tila on saanut inspiraationsa matkustamisen liikkuvasta maailmasta; sisustuksessa ja äänimaisemassa korostuvat ohi kiitävät maisemat, Suomen luonto ja vaihtuvat vuodenajat sekä vapauden tunne, jonka matkaa tehdessä voi saavuttaa. Kohtaamispisteellä ei palvella perinteisesti tiskin takaa, vaan henkilökunta liikkuu tilassa kohdaten asiakkaat kasvokkain." https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/vrn-uudenlainen-kohtaamispiste-avataan-helsingin-paarautatieasemalla-tavoitteena-on-vahvistaa-junamatkustamisen-vetovoimaa/ |
||
|
6
: Tänään kello 15:12:05
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa | ||
|
Käytännössä jotta Lappiin syntyisi uusia matkustajajunia, pitäisi valtiolla olla tahtotila rahoittaa niitä ja se on sitten vielä oma poliittinen tappelunsa, että sellaiselle rahoitusta saataisiin, vaikka rata olisi olemassa. Mitä tavaraliikenteeseen tulee, niin Rovaniemen suunnalta on tosiaan vaikea kuvitella tulevan juuri kuljetettavaa, Kemin tehtaat imaisevat raakapuun aika tehokkaasti, en sitten tiedä voisiko Kemijärven liimapuuta kulkea jatkossa Keski-Eurooppaan asti junalla, jos tuo normaalilevyinen rata toteutuu? Mutta eipä yhden tehtaan yksi tuotejuna aina silloin tällöin vielä mitään huikeita tonnimääriä tuo. Savonlinnan radasta sen verran, että siinä tehtiin se virhe, että ei sähköistetty saman tien ja VR sitten totesi, että on halvempaa ajaa sähköistettyä rataa, vaikka tulisi pidempikin lenkki. Nyt Fenniarail saattaisi ajaa jotain tavarajunia siitä lävitse, mutta tuskin sekään hirveitä määriä. Nyt toki Savonlinna-Pieksämäki -matkustajajunayhteyden palauttaminen on noussut keskusteluun ja mielenkiinnolla odotan, että josko sekin nyt sitten oikeasti tapahtuisi. Samoin puheet Savonlinna-Parikkala -osuuden kunnostamisesta, uuden sillanr rakentamisesta Laitaasalmelle ja koko rataosan sähköistämisestä, samoin kuin Savon radan kapasiteettipulasta ovat herättäneet toivon siitä, että Savonlinnan rata saattaa vielä tulevaisuudessa olla tavaraliikenteen läpikulkuväylä. Lappiin voisi syntyä kaupallisia junia koska Ruotsissa on ollut ongelmana yöjunat pohjoiseen mutta jos ne ohjattaisiin Rovaniemelle niin talouden lait muuttuisivat. Siksi Tukholma-Rovaniemi ja Berliini-Oulu. Näin EK viime vuonna "Yhtenäisellä raideleveydellä Suomi pääsee osalliseksi läntisen Euroopan rautatiemarkkinoista ja Suomen voitaisiin pitkällä aikavälillä saada myös uusia rautatieoperaattoreita." "Ministeriön hankkeelle löytyy vahvoja perusteita myös elinkeinoelämän helmikuussa julkistetusta visioraportista(https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/suomen-varauduttava-jattiurakkaan-itameren-turvallisuusuhat-edellyttavat-uusia-liikenneyhteyksia-lanteen-ja-maailmalle/). Esitimme EU-raideleveyden ulottamista ensi vaiheessa Ouluun, Raaheen ja Rovaniemelle. Seuraavissa vaiheissa tulisi tarkastella eurooppalaisen raideleveyden laajentamista muulle rataverkolle, kuten pääradalle." https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/tiina-haapasalo-eurooppalaisen-raideleveyden-rail-nordica-hanke-aloittaa-uuden-aikakauden/ |
||
|
7
: Tänään kello 14:18:32
|
||
| Aloittaja Eljas Pölhö - Uusimman viestin kirjoitti Eljas Pölhö | ||
|
Osakartta Turun satamasta vuodelta 1966. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/180286 kysytty raide lienee johtanut Maamiesten Kauppa Oy:n pihalle.
|
||
|
8
: Tänään kello 13:20:10
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Antti Tapani Häkkinen | ||
|
En usko minäkään että esim Rovaniemi -Haaparanta välillä kulkisi mitään kaupallisen liikenteen junia rauhan aikana. Mutta Oulussa, Kemissä ja Raahessa ja Torniossa on raskasta teollisuutta joka hyötyisi rautatiestä länteen. Ja Narvik ei olisi junien ainoa määränpää kun Skandinaviassa on muitakin satamia Atlantilla jonne rautatie vie, unohtamatta että junat voisivat kulkea Keski- Eurooppaan asti. Välillä Rovaniemi-Narvik ja Oulu-Tukholma kulkisi junia. No mutta tietysti. Luonnollisesti, jos johonkin tulee rata, niin siihenhän ilmestyy junia kulkemaan. Miten en ole osannut oivaltaa, että se on näin suoraviivaista? Radallahan junat kulkevat, eikä sen vieressä niityllä. Ei se luonnonlailta vaikuta kun katsoo meidän rataverkkoa ja missä junia kulkee. Savonlinnasta länteen rakennettiin rata kokonaan uusiksi, mutta ainoa operaattori ilmoitti, ettei junat kulje - eikä kulkeneet. Käytännössä jotta Lappiin syntyisi uusia matkustajajunia, pitäisi valtiolla olla tahtotila rahoittaa niitä ja se on sitten vielä oma poliittinen tappelunsa, että sellaiselle rahoitusta saataisiin, vaikka rata olisi olemassa. Mitä tavaraliikenteeseen tulee, niin Rovaniemen suunnalta on tosiaan vaikea kuvitella tulevan juuri kuljetettavaa, Kemin tehtaat imaisevat raakapuun aika tehokkaasti, en sitten tiedä voisiko Kemijärven liimapuuta kulkea jatkossa Keski-Eurooppaan asti junalla, jos tuo normaalilevyinen rata toteutuu? Mutta eipä yhden tehtaan yksi tuotejuna aina silloin tällöin vielä mitään huikeita tonnimääriä tuo. Savonlinnan radasta sen verran, että siinä tehtiin se virhe, että ei sähköistetty saman tien ja VR sitten totesi, että on halvempaa ajaa sähköistettyä rataa, vaikka tulisi pidempikin lenkki. Nyt Fenniarail saattaisi ajaa jotain tavarajunia siitä lävitse, mutta tuskin sekään hirveitä määriä. Nyt toki Savonlinna-Pieksämäki -matkustajajunayhteyden palauttaminen on noussut keskusteluun ja mielenkiinnolla odotan, että josko sekin nyt sitten oikeasti tapahtuisi. Samoin puheet Savonlinna-Parikkala -osuuden kunnostamisesta, uuden sillanr rakentamisesta Laitaasalmelle ja koko rataosan sähköistämisestä, samoin kuin Savon radan kapasiteettipulasta ovat herättäneet toivon siitä, että Savonlinnan rata saattaa vielä tulevaisuudessa olla tavaraliikenteen läpikulkuväylä. |
||
|
9
: Tänään kello 11:51:23
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen | ||
|
En usko minäkään että esim Rovaniemi -Haaparanta välillä kulkisi mitään kaupallisen liikenteen junia rauhan aikana. Mutta Oulussa, Kemissä ja Raahessa ja Torniossa on raskasta teollisuutta joka hyötyisi rautatiestä länteen. Ja Narvik ei olisi junien ainoa määränpää kun Skandinaviassa on muitakin satamia Atlantilla jonne rautatie vie, unohtamatta että junat voisivat kulkea Keski- Eurooppaan asti. Välillä Rovaniemi-Narvik ja Oulu-Tukholma kulkisi junia. No mutta tietysti. Luonnollisesti, jos johonkin tulee rata, niin siihenhän ilmestyy junia kulkemaan. Miten en ole osannut oivaltaa, että se on näin suoraviivaista? Radallahan junat kulkevat, eikä sen vieressä niityllä. Ei se luonnonlailta vaikuta kun katsoo meidän rataverkkoa ja missä junia kulkee. Savonlinnasta länteen rakennettiin rata kokonaan uusiksi, mutta ainoa operaattori ilmoitti, ettei junat kulje - eikä kulkeneet. |
||
|
10
: Tänään kello 11:28:43
|
||
| Aloittaja Petri Sallinen - Uusimman viestin kirjoitti Juha Kutvonen | ||
|
Esslingenin vaunujen kulmien pyöristyssäde oli 300mm, mutta se aiheutti vaunuja likaavaa pyörteilyä ja Pasilan vaunuissa päätykulmien pyöristyssäde oli 100 mm. Esslingenin vaunuihin verrattuna ensimmäisessä kotimaisessa teräsvaunujen vaunutilauksessa oli kymmenkunta selvää eroa, mutta en ulkoa muista mitä kaikkia, ainakikin päätyjen ovet olivat erilaiset.Erot ja niiden perustelut on kyllä esitelty useammassakin koneosaston kirjelmässä vuosina 1961 ja 1962. Muita ulkoisia eroja olivat ainakin suuremmat WC:n ikkunat, kiinteät loppuopastimet (alunperin) ja harmaan sävy, joka oli enemmän hopeaan vivahtava: https://vaunut.org/kuva/52976 |
||
