"It's Just Like Magic" The Gaslight 1965 Polydor Rec. s. Eastmon/Cheatham/McGregor.

 
Ministeri Marttinen: Pori–Parkano–Haapamäki-rata pitäisi rakentaa muuttuneen turvallisuustilanteen takia

4.5.2026

"Rata maksaisi miljardin, mutta työministeri ei halua luopua ratahankkeesta. Toiveena on selvitystyön jatkuminen.

Työministeri Matias Marttinen ei halua vielä luopua Pori–Parkano–Haapamäki-ratahankkeen suunnitelmasta.

Marttisen mielestä muuttunut turvallisuustilanne olisi peruste hankkeen toteuttamiselle.

Hän haluaa vielä perehtyä selvityksiin huolella. Ministerin mukaan on myös tärkeää, että selvitystyötä jatketaan edelleen."

ja eurooppalaisella leveydellä kun on sotilasrata

https://yle.fi/a/74-20223991

 
Turun suurin valtuustoryhmä SDP asettui raitiotien kannalle tiukan äänestyksen jälkeen

4.5.2026

"Myönteinen ryhmäpäätös syntyi äänin 9–7. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Maaskola pitää SDP:n kantaa merkittävänä Turun raitiotien toteutumisen kannalta.

Turun kaupunginvaltuuston suurin ryhmä SDP on asettunut Turkuun rakennettavan raitiotien kannalle. Myönteinen ryhmäpäätös tehtiin sunnuntaina äänestyksen jälkeen äänin 9–7.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Maaskola toivoi selkeämpää äänestystulosta raitiotien puolesta.

– Se kuitenkin kuuluu demokratiaan, että asioista ollaan eri mieltä ja sitten niistä äänestetään.

Sunnuntaina tehty ryhmäpäätös ei kuitenkaan varmista sitä, että jokainen valtuustoryhmän jäsen äänestäisi lopulta raitiotien puolesta. Esimerkiksi Ville Lintunen ja Henry Toivari ovat aiemmin kertoneet äänestävänsä raitiotietä vastaan ryhmäpäätöksesta huolimatta."

https://yle.fi/a/74-20223934

E-sarja oli eritelty kahteen numeroavaruuteen (601-1100 ja 1801-2000) vuoteen 1930 saakka. Tämän jälkeen oli käytössä vain 601-1100.

Hyvinkään kaupungin teollisuusraiteet Sahanmäkeen avattiin 1.10.1966 ja samalla kertaa avattiin myös siitä erkaneva Vesionninen Oy:n raide (r 3 suuntainen sen rinnalla kulkenut pistoraide).

Kuvahaussa hakusanalla "Sahanmäen" löytyy yli 30 kuvaa sekä 1966 että sen jälkeen avatuilta haaroilta.

Ohessa raiteistokaavio 1966 ja toisessa kuvassa erkanemisvaihde konepajan raiteesta. Kaavioissa näkyy raiteiden kaltevuusmerkintöjä (1965 VR lausunnossaan vähän nikotteli raiteen alun 17,5 promillen kaltevuudesta).

1800- ja 1900-sarjat olivat, jolleivat kokonaan niin ainakin suurelta osin Puolustuslaitokselle siirrettyja jä myytyjä vaunuja. Tätä siirtotoimintaa tapahtui viimeistään 1900-luvun alkupuolelta, iso määrä Suomen itsenäistyttyä ja uusi suurempi vaihtuvuus 1940-luvulla (mm. sotasaalisvaunuja).

Ohessa on pari sivua, jotka ehkä valaisevat toimintaa.

Vaunujen ja vetureiden historiatiedot on usein niputettu niiden hylkäyspäätöksiin ja nämäkin sivut ovat vuosien 1950-1954 hylkäyskansiosta.

Rautatiehallituksen III arkisto: Rh III Fb 386 1950-1954, XXXV-4 myynti ja poisto. Kansiosta olen kuvannut 567 sivua, joista toistaiseksi olen merkinnyt puolustuslaitosta koskevan 63 sivua (yli puolet kuvista vielä merkitsemättä mitä sisältävät, pääasiassa kuitenkin vetureita ja VR:n omia vaunuja).

Mustan kirjan piirros on sama — se ei tarjoa lisää yksityiskohtia.

Kun Pass.vagnar-luetteloa aikoinaan laadittiin, niin osa E-sarjasta näyttää olleen numeroavaruudessa 1801-2000. Luettelon kansilehden perusteella nämä olivat kolmiakselisia E-vaunuja. Ehkä kaksi- ja kolmiakseliset haluttiin erotella eri numeroavaruuteen. Luettelon ylälaidassa on painettu vuosiluku 1896. Tiedot vaunuista on ehkä kopioitu jostain vanhemmasta luettelosta. Pass.vagnar-kirjasta ne on kuitenkin yliviivattu (en tiedä milloin) ja osa niistä on korvattu 600- ja 700-sarjan numeroilla. Muutos saattaa johtua siitä, että vaunusta on poistettu kolmas akseli.

Vielä vuoden 26/27 Mustassa kirjassa osa E-sarjan vaunuista oli 1800-sarjassa — siis melko pitkään. Niistäkin numero on jossain vaiheessa vedetty ylitse ja korvattu 600- tai 700-sarjalla. Veikkaan, että tiedot numeromuutoksista löytyvät vielä jostain dokumentista.

Käytin tekoälykuvieni pohjana vuoden 1911 kuvaston kuvaa 195. Onko vuoden 1926/27 kuvaston kuva erilainen? Esim. yksityiskohtaisempi?


Vaunut E 611-615 ovat Pass. vagnar -kirjassa 600-sarjassa. Tuo E-vaunujen 1800-sarjan numerointi on minulle toistaiseksi arvoitus.

Snälltåget haluaa ajaa enemmän junia Osloon

4.5.2026 Google konekäännös

"Liikenne kaksinkertaistuu Malmön ja Oslon välillä, laajennetaan yöjunayhteyttä Berliiniin, kesäjunia Strömstadiin ja talvijunia Moran kautta. Pikajuna laajentaa liikennettä vuonna 2027 ja keskittyy odottamattomiin kohteisiin ja reitteihin, kun ratatyöt pysäyttävät tavallisen liikenteen. Mutta ensin on päiväjuna Hampuriin.

Tänään maanantaina kello 10.43 Snälltågetin päiväjuna Tukholman ja Hampurin välillä Malmön ja Kööpenhaminan kautta saa ensi-iltansa.

"Olemme vakuuttuneita siitä, että Saksaan suuntautuville päiväjunille on markkinat", sanoo Snälltågetin kaupallinen johtaja Marco Andersson.

"Monet ruotsalaiset haluavat matkustaa Eurooppaan junalla, ja Saksassa on suurta kiinnostusta junamatkoihin Ruotsiin.""

https://jarnvagar.nu/snalltaget-vill-kora-fler-tag-till-oslo/

Joukkoliikenne ei ole nollasummapeli

3.5.2025 (Lukijoilta)

"Lähijunalla ja raitiovaunulla on omat roolinsa. Lähijuna palvelee seudullista liikkumista: se tuo matkustajat laajalta alueelta kaupunkiseudun solmukohtiin.

Raitioliikenne puolestaan toimii kaupunkirakenteen sisällä, jakaen matkustajia tehokkaasti eri kaupunginosiin. Ilman toimivaa syöttöliikennettä – kuten lähijunia – myös raitioliikenteen potentiaali jää vajaaksi. Sama toimii myös toiseen suuntaan.

Kokemus Euroopan kaupungeista osoittaa, että joukkoliikenteen kehittäminen kasvattaa joukkoliikenteen kokonaiskysyntää. Olennaista on toimiva kokonaisuus, ei se, millä välineellä palvelu toimii.

Tässä kokonaisuudessa raideliikenteellä on keskeinen rooli sen energiatehokkuuden, kapasiteetin ja täsmällisyyden vuoksi.

Esteettömyys on osa tätä perusajattelua. Nykyaikaisessa liikennejärjestelmässä kaluston tulee palvella kaikkia käyttäjiä ilman erillisiä järjestelyjä. Tämä ei ole lisäominaisuus, vaan lähtökohta.

Yhtä keskeistä on matkaketjujen sujuvuus. Matkustajan näkökulmasta järjestelmä toimii vain, jos vaihdot kulkumuodosta toiseen ovat yksinkertaisia ja sama lippu kelpaa kaikille matkoille.

Yksi matka, yksi lippu on periaate, josta on pidettävä kiinni myös palvelun kehittyessä ja laajentuessa.

Joukkoliikenne ei ole nollasummapeli. Se on verkosto, jossa eri osat tukevat toisiaan.

Kun kokonaisuus toimii, hyötyvät sekä matkustajat että kaupungit."

https://www.ts.fi/a/6969732