Ruotsilla on ollut 20 vuotta kiinteä rautatie- ja maantieyhteys Eurooppaan, ja ennen sitä oli tietenkin tiheitä auto- ja junalauttayhteyksiä, mutta ne ovat vähentyneet tuntuvasti. Kuljettajaako Ruotsi kaikki vientituotteensa irtoperällä lautalla Travemünden satamaan josta puolalaiset nupit vetävät ne Saksaan tai kauemmas keski-Eurooppaan, vai meneekö jotain peräti junalla?
Kyllähän Ruotsista lähtee tavarajunia Tanskan läpi suoraan Saksaan ja päinvastoin. Tarkoista volyymeistä en tiedä. Kuvittelisi, että tällaista liikennettä olisi myös Etelä-Norjasta.|
1
: Tänään kello 15:41:38
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jouni Hytönen | ||
|
|
||
|
2
: Tänään kello 15:38:22
|
||
| Aloittaja Arto Papunen - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa | ||
|
Uskon että Haapamäki - Pori on paremmassa kunnossa vielä kun toi Albaniassa  Minä en usko 40 vuotta liikenteeltä suljettujen osuuksien olevan paremmassa kunnossa. Siis Ruosniemi-Kankaanpää, käytännössä Niinisaloon saakka ja Aitoneva-Haapamäki. Jo Haapamäki-Virrat-museoliikenteen lopulla (1990-1995) ainakin Kotalan tienoilla oli painuvia vesistöpenkereitä ja nyt kun 30 vuoteen ei ole tapahtunut muuta kuin ehkä vesakoiden raivausta, ei kunto ole ainakaan parantunut. Ratalinja on lisäksi fyysisesti poikki jo varmaan kymmenestä kohdasta eli resiinallakaan ei pääse ilman kantamista läpi. Mutta miksi eduskunta tälläisiä selvityksiä pyytää ? ja jotenkin muistuttaa Puolustusvoimien esitystä julkishallinnon raideleveysseminaarissa jossa esitettiin ulkomaisten joukkojen projisointi suuntia. |
||
|
3
: Tänään kello 15:31:45
|
||
| Aloittaja Juha-Pekka Marttila - Uusimman viestin kirjoitti Jouni Hytönen | ||
|
Voisiko olla olemassa sellainen autoilijakunta, joka jonon kasaantuessa ajaa edellä olijan perään, vaikka joituisikin pysähtymään keskelle tasoristeystä? Kyllä tätä on vuosien varrella tapahtunut ja ehkä tapahtuu edelleen jossakin.Esim. https://vaunut.org/kuva/1602 |
||
|
4
: Tänään kello 15:15:13
|
||
| Aloittaja Lauri Rantala - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa | ||
|
Ylöjärvellä ratikkakävely 1.4. "Tampereen kaupunki, Ylöjärven kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy järjestävät kaikille avoimet ohjatun kävelykierroksen Ylöjärven Soppeenmäessä 1.4.2026. Kävelyllä tutustutaan raitiotiesuunnitelmiin paikan päällä asiantuntijoiden kanssa. Saatua palautetta hyödynnetään suunnitelmien jatkokehittämisessä. Kävelylle kannattaa pukeutua sään mukaisin varustein. Kävelyille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen" Linkissä kerrotaan lisää ja ohjeita https://www.tampereenratikka.fi/suunnittelu-ajankohtaista/ylojarvi/tutustu-lielahti-ylojarvi-raitiotien-suunnitelmiin-maastokavelyilla-huhtikuussa/ |
||
|
5
: Tänään kello 15:13:30
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa | ||
|
Rail Baltica jakaa hallintotapaoppeja TEN-T-käytävän maiden kanssa 18.3.2026 Google konekäännös "Rail Baltican edustajat osallistuivat 17. maaliskuuta keskusteluun Itämeren, Mustanmeren ja Egeanmeren käytävän TEN-T-käytävän maiden kanssa esitelläkseen edistymistä ja jakaakseen hankkeen toteutuksesta saatuja kokemuksia. Keskustelussa korostettiin, että hallinto on edelleen keskeinen tekijä rajat ylittävän infrastruktuurin toteuttamisessa. Keskustelua johti Mario Mauro, Itämeren, Mustanmeren ja Egeanmeren käytävän eurooppalainen koordinaattori, joka yhdistää Pohjois-Euroopan Mustanmeren ja Egeanmeren alueisiin. Mario Mauro, Itämeren, Mustanmeren ja Egeanmeren käytävän eurooppalainen koordinaattori, sanoi: "Itämeren, Mustanmeren ja Egeanmeren eurooppalainen liikennekäytävä osoittaa, että käytävälähestymistavassa ei ole kyse pelkästään kansakuntien, ihmisten ja paikkojen yhdistämisestä infrastruktuuria yhdistämällä, vaan myös sen toteuttamisen parantamisesta. Yhdistämällä maita eri puolilta Eurooppaa se antaa niille mahdollisuuden oppia toistensa kokemuksista suunnittelussa, hallinnossa ja toteutuksessa. Se, mikä toimii käytävän toisella puolella, voi auttaa ratkaisemaan haasteita toisella puolella. Olemme tyytyväisiä Rail Baltican jakamaan arvokkaaseen kokemukseen, joka edistää hankkeiden vahvempaa ja tehokkaampaa toteutusta koko käytävällä."" https://www.railbaltica.org/news/rail-baltica-shares-governance-lessons-with-ten-t-corridor-countries/ |
||
|
6
: Tänään kello 15:01:00
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Rainer Silfverberg | ||
|
Paljonko Keski-Euroopan rahdista kulkee konteissa? Käsittääkseni hyvin pieni määrä, koska kontit ovat lyhyillä mantereen sisäisillä reiteillä kankea ja kallis järjestelmä verrattuna vaikkapa irtoperävaunuun verrattuna. Kuka on sanonut että reittien pitää olla lyhyitä? Onko Italiaan tai Ranskaan esim lyhyt matka Itämeren satamista, että rekka on aina halvempi kuin juna lastattuna konteilla? Vai ollaanko luovutettu kilpailu Ruotsin kanssa noiden maiden markkinoista koska Suomesta ei ole junayhteyttä? |
||
|
7
: Tänään kello 14:54:16
|
||
| Aloittaja Juha-Pekka Marttila - Uusimman viestin kirjoitti Marko Vornanen | ||
|
Lienee T 5601, ja veturina Dr19 2835? Nopeus oli tuolloin 28 Km/h, mutta silti autolle kävi huonosti... Veturi oli Dr19 2838. |
||
|
8
: Tänään kello 14:48:02
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen | ||
|
Sen verran kyllä silti ihmettelen tuota Rainerin logiikkaa että miksi ihmeessä kontteja pitäisi kuljettaa junalautoilla telinvaihtoineen kun nykyään satamalogistiikkaa on kehitetty niin että junat voivat kuljettaa kontit satamaan, satamasta laivalla toiseen satamaan ja sieltä taas junalla eteenpäin. Raideleveyskin voi vaihtua tuossa ihan huomaamatta. Paljonko Keski-Euroopan rahdista kulkee konteissa? Käsittääkseni hyvin pieni määrä, koska kontit ovat lyhyillä mantereen sisäisillä reiteillä kankea ja kallis järjestelmä verrattuna vaikkapa irtoperävaunuun verrattuna. |
||
|
9
: Tänään kello 14:35:36
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Rainer Silfverberg | ||
|
Sen verran kyllä silti ihmettelen tuota Rainerin logiikkaa että miksi ihmeessä kontteja pitäisi kuljettaa junalautoilla telinvaihtoineen kun nykyään satamalogistiikkaa on kehitetty niin että junat voivat kuljettaa kontit satamaan, satamasta laivalla toiseen satamaan ja sieltä taas junalla eteenpäin. Raideleveyskin voi vaihtua tuossa ihan huomaamatta. Suomesta lähtevät konttilaivat kulkevat vain pitkiä matkoja Atlantin satamiin eikä niistä ole hyötyä keski-Eurooppaan suuntautuville kuljetuksille. Junalautta tai autolautta joka pystyy ottamaan irtokontteja Helsingistä Tallinnaan olisi siksi tarpeen kun RailBaltica valmistuu. |
||
|
10
: Tänään kello 13:22:03
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen | ||
|
Jotain tarttisi tehdä siihen että rautatieliikenteestä saataisiin taas kannattavaa. Luulisi että sähköllä vedetyt rekkajunat kannattaisivat nykyisillä polttoaineen hinnoilla ja luulisi myös että konttien kuljettaminen junalla olisi kannattavampaa pitkiä matkoja. Konttiliikenteen virrat ovat niin ohuita, että varmaan siinä syy. Kulkee meillä konttijunia esimerkiksi Rautaruukilta Vuosaareen kun vedetään kokojunana. Toinen hyvä esimerkki on Suolahdesta lähtevät Valtrat tai Iisalamesta lähtevät Ponsset. Saadaan riittävä määrä tavaraa kyytiin ja määränpää on Vuosaaren satama niin kannattaa kuljettaa junalla. Yksi esimerkki vielä polttonesteiden kuljetukset Varkauteen. Erikoista että raakapuu kulkee vielä junalla, luulisi senkin olevan yhtä halpaa kuljettaa rekalla kuin muutkin tavarat. Kokojunat ja suuret voluumit lienee syynä raakapuun kuljetuksissa. Monessa paikassa myös kuormaus tapahtuu autojen nostureilla siis kuskien toimesta. Isommissa terminaaleissa sitten erillisiä koneita kuormaamassa. Konttiliikenteessä ei olisi tällaista. Konttia ei junasta saa alas konttiauton omin voimin vaan vaatisi infraa. Jos taas keskitettäisiin suuremmille asemille niin kasvaa kumipyörillä ajomatka. Muutoinkin sisämaassa volyymit on konttikuljetuksissa pienet ja valtaosa ajetaan satamista etelän logistiikkakeskuksiin Keravalle, Mäntsälään, Hyvinkäälle jne. Matkat on siis vain kymmeniä kilometretjä satamassta. |
||