On ollut puhetta että 1435 mm rata tulisi vain Ouluun, jonne EU-rahoitustakin saataisiin, mutta  järkevintä olisi jatkaa Raahen terästehtaalle, niin että jatko-osan maksaa teräsyhtiö tai kaivosyhtiö, tai jos Suomen valtio maksaa, niin perisi ratamaksua.

En tiedä maksaako malmilaivat nyt missä suhteessa väylämaksuja Perämeren jäänmurron todellisiin kustannuksiin verrattuna mutta kuvittelisin että malmin kuljettaminen junalla suoraan kaivoksesta tehtaalle olisi edullisempaa kaikille osapuolille kun siirtokuormaus junasta laivaan jää pois ja juna ei todellakaan tarvitse jäänmurtajaa avaamaan väylää.

Pitkän odotuksen jälkeen – junaliikenne avautuu rajan yli

11.3.2026 Google konekäännös

"Ruotsin ja Suomen välinen rajat ylittävä matkustajajunaliikenne jatkuu tänä kesänä. Haaparannan ja Oulun välisen liikenteen odotetaan alkavan kesäkuussa, kuten Haparandabladetin artikkelissa kerrotaan, jossa puolestaan ​​viitataan Kauppalehteen. Ilmoitus on otettu myönteisesti vastaan ​​rajakaupungeissa Haaparannassa ja Torniossa.

Tietojen mukaan liikenteen alkaminen tarkoittaa, että rajan yli kulkeva rautatieyhteys otetaan jälleen käyttöön matkustajaliikenteessä. Haparandabladet kertoo tästä Kauppalehteen viitaten. Yhteys yhdistää Ruotsin ja Suomen rautatieverkot ja luo samalla yhteyden Suomen rautateiden ja muun eurooppalaisen rautatiejärjestelmän välille.

Haaparannan ja Tornion kaksoiskaupungeille investoinnilla katsotaan olevan selkeä merkitys. Haparandabladetin artikkelissa, jossa viitataan Kauppalehteen, todetaan, että kunnanvaltuutettu Janne Lind uskoo liikenteen yksinkertaistavan työmatkoja rajan yli. Hän korostaa myös, että toimiva junayhteys voi olla tärkeä alueen matkailuelinkeinolle, sillä junamatkailu on yleinen kulkutapa suuressa osassa Eurooppaa."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20260311/18433/efter-lang-vantan-tagtrafik-oppnar-over-gransen

 

Euroopparatojen rahoitus on tulossa EU tukien ja Nato Infra rahoituksesta eikä kenenkään yksityisen tarvitse maksaa vaan valtion kuluja.

Tähän kuvioon kuuluu Rail Nordican lisäksi Länsirata ja Aaltorata sekä tietysti Itärata ja Lentorata

Milloin tuo seisakkeiden nimilyhenteiden poisto tapahtui? Voin kyllä siis kahlata sitä vuosien 1965–1974 Käskylehdistä ja Virallisista Tiedotteista, mutta siihen voi mennä paljon aikaa.

Tällä tiedolla saataisiin selville myös siis se, kuinka kauan Vuohimäen Vhi oli käytössä.
Vielä ei kuitenkaan saatu vastausta, mistä Vhm-lyhenne on peräisin.

Eduskunnan liikenne - ja viestintä valiokunta käsitteli valtioneuvoston U-kirjelmää 1/2026 jonka aiheena on sotilaallinen liikkuminen EU:ssa

12.2.2026

"Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission sotilaallisen liikkuvuuden tiedonannosta sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sotilasalan tarvikkeiden, tavaroiden ja henkilöstön kuljetuksia unionissa helpottavan toimenpidekehyksen perustamisesta

Kolmas luku käsittelee liikenneinfrastruktuurin resilienssiä. 32 artiklassa ehdotetaan, että jäsenvaltiot kehittäisivät sotilaallisen liikkuvuuden käytäviä priorisoimalla erityisesti hankkeita, jotka edistävät pullonkaulojen poistamista, yhteentoimivuutta, kuten siirtymää eurooppalaiseen raideleveyteen, erityiskuljetuksia, tunneleiden parantamista, liikenteen solmupisteiden saavutettavuutta sekä viestintä-, liikenteen hallinta-, navigointi-, valvonta-, ja energiatuotantoon liittyvää infrastruktuuria."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Sivut/U_1+2026.aspx

Tämä on hyvin havaittavissa seuraamalla vaatimuksia ratojen teknisista vaatimuksista ja 1910-luvulla kiireellisistä ratahankkeista, joista osa oli puhtaasti Pietarin intressejä palvelevia, kuten Pietari-Raasuli-Hiitola tai Terijoki-Koivisto. Osa tuli myös suureksi hyödyksi itsenäiselle Suomelle, kuten Elisenvaara-Jyväskylä-Nikolainkaupunki (Vaasa) ja Seinäjoki-Tornio-(Ruotsi) rakennus ja kunnostus sotilasliikenteen vaatimalle tasolle.

Tämä ei koskenut yksistään SVR:n ratoja, vaan tilanne näkyy ehkä parhaiten yksityisten rautateiden kohdalla. Porvoon rautatielle asetettiin 1910 tienoilla vaatimus selvittää mitä on tehtävä, jotta venäläisiä trukkivaunuja voi siellä liikennöitävä. Asiasta tehtiin kustannuslaskelmat ja toimenpide-ehdotukset sisältäen mm. laiturikiveysten siirtoja (venäläinen kaluston ulottuma oli hieman toinen kuin Suomessa). Pari vuotta myöhemmin tuli vaatimus selvittää mitä on tehtävä normaalien sotilasjunien liikennöintiä ajatellen, ratapihat, vedenottolaitokset, sillat jne. Ja taas tehtiin sivutolkulla selvityksiä Porvoon radan heikoista kohdista ja laskelmia mitä maksaa...

Venäläisen perusmallinen sotilasjuna, jonka liikennöintiä vaadittiin, oli 4-akselinen veturi (venäläinen O-sarja)+40 vaunua junapainon ollessa 515 tonnia (vai oliko se 525 t). Näistä teknisistä minimivaatimuksista oli parisivuinen luettelo, julkaistu muistaakseni 1912 tai 1913 ja patistelukirjelmä jotain 1915 tienoilta.

 
Niittyrataa, mehiläispesiä ja monilajista puustoa – näin Ratikkatyömaalla edistetään luonnon monimuotoisuutta

11.3.2026

"Pirkkala–Linnainmaa-raitiotiehankkeella on ensi kertaa mitattu uudenlaista biodiversiteetti-indeksiä, joka auttaa todentamaan kestävien suunnitteluratkaisuiden merkitystä rakennetun ympäristön monimuotoisuuden kehittämisessä.

Tampereen Ratikan laajenemisen myötä suunnitellaan ja rakennetaan paljon muutakin kuin pelkkää raitiotietä. Raitiotien rakentaminen on kaupunkikehityshanke, jonka myötä koko katualuetta uudistetaan kaikkien kaupunkitilaa käyttävien tarpeisiin.

Rakennetun ympäristön biodiversiteetti-indeksin vuosittainen mittaaminen on ensimmäinen laatuaan vastaavissa infrahankkeissa. Hankkeen ensimmäinen välilaskenta saatiin valmiiksi vuoden 2025 lopussa. Biodiversiteetillä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta, joka pitää sisällään ekosysteemien, lajien ja geneettisen monimuotoisuuden."

https://pirkkalalinnainmaa.fi/niittyrataa-mehilaispesia-ja-monilajista-puustoa-nain-ratikkatyomaalla-edistetaan-luonnon-monimuotoisuutta/

Pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia julkaistu – tiiviimpää yhteistyötä kriittisten yhteyksien vahvistamisessa

11.3.2026

"Varautumisstrategia vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä

Strategia ohjaa kohti liikennejärjestelmää, jossa rajat ylittävät yhteydet, tiet, raiteet ja sillat toimivat ja kestävät kaikissa olosuhteissa. Tavoitteena on vahvistaa varautumista parantamalla rajat ylittäviä yhteyksiä, edistämällä sotilaallista liikkuvuutta sekä tukemalla turvallisia ja kriisinkestäviä kuljetusketjuja.

Strategiassa tunnistetaan neljä tärkeintä liikennekäytävää, joiden tulisi palvella sekä siviili- että sotilaallista liikennettä:

Varautumisen kannalta kriittiset merireitit, erityisesti Ruotsin rannikon läheisyydessä.

Reitti Norjasta Ruotsin kautta Suomeen väleillä Øresund-Trelleborg-Göteborg/Gävle-Tukholma/Hanko-Turku-Naantali. Reitti haarautuu Osloon asti.

Reitti Ruotsista Suomeen väleillä Göteborg/Hallsberg/Haaparanta–Tornio/Oulu/Rovaniemi. Reitti haarautuu Ruotsin Bodenista Norjan Ofoteniin ja Narvikiin asti.

Reitti Norjasta Ruotsin kautta Suomeen väleillä Trondheiminvuono/Sundsvall/Rauma-Pori."

https://lvm.fi/-/pohjoismainen-varautumisen-liikennejarjestelmastrategia-julkaistu-tiiviimpaa-yhteystyota-kriittisten-yhteyksien-vahvistamisessa

Poikittaisiakin on suunnitteluputkessa näiden jälkeen, esitellyt ovat vain ne, joista on ainakin yleissuunnitelma hyväksytty. Poikittainen Raide-Jokerihan valmistui juuri ja Vantaan ratikka on rakenteilla. Sitten ViiMassa on soviteltu kääntöraidetta Vallilanlaaksoon Pasilaan menevää linjaa varten sekä projektin Malmin aseman ja Malminkentän välinen osuus on muutenkin poikittaismatkoja.

Eli edellämainittuun vedoten DNR päätösten alaiset eivät saa normaaliväestöstä poiketen saman laatuista hoitoa`!Eli onkohan tuon käsitteen soveltamisen spektri laajempi kuin sitä laadittaessa oli edes ajateltu? Ja kuinka laajalle sitä voi tulevaisuudessa venyttää ja soveltaa?