"Stay Away" The Turn Arounds 1966 Deep Soul Rec.säv.Terry Evans/James Russell.

Ei kai se operaattorin tehtävä ole tehdä päätöksiä kalustoyhtiön kalustoon investoimisesta, tai etenkään maksaa niitä.

Kysehän ei ole pelkästään jääräpäisyydestä tai uuden teknologian vastustamisesta. Olen itsekin käyttänyt lähemmäs kymmenen vuotta Android-puhelinta päivittäin, mutta en pidä alkuunkaan hyvänä kehityksenä, että koko elämä pakotetaan yhden "kortin" (tässä tapauksessa puhelimen) varaan samalla kun kaikki vaihtoehtoiset menetelmät ajetaan alas. HSL-alueen sisälläkin käytän paljon mieluummin perinteistä matkakorttia ihan jo pelkästään siksi, ettei tarvitse ainakaan stressata puhelimen akun riittävyyttä. Edes yhden maksukorteilla toimivan lippuautomaatin lisääminen jokaiseen Sm4- ja Sm7-yksikköön ei pitäisi olla kohtuuttoman iso ja vaativa muutos. Pohjimmiltaanhan tässä kehityksessä on kyse vain siitä, että firmat haluaa siirtää omia kustannuksiaan ja velvoitteitaan asiakkailleen. Vertailun vuoksi esim. Virossa lipun voi ostaa etukäteen netistä, pankki-/matkakortilla junassa olevasta kortinlukijasta ja jopa junahenkilökunnalta.

Muutama näkökulma tähän puoliväkisin pakotettavaan mobiiliäppiyhteiskuntaan liittyen:

*Taloudellinen puoli: Onko kohtuullista odottaa, että voidakseen ostaa muutaman euron hintaisen lähijunalipun, pitäisi ensin kansalaisvelvollisuutena hankkia kolmenumeroisen summan maksava älypuhelin verkkoyhteydellä varustettuna?

*Puhelimen akun riittävyys: Jos on aikeissa matkustaa vähänkin kauemmas, joutuu käytännössä kantamaan mukanaan varavirtalähdettä tai vähintäänkin latausjohtoa kaikkialle, jotta akku varmasti kestää reissun loppuun asti.

*Verkkoyhteyksien toimivuus: Syrjäisimmillä seisakkeilla ei välttämättä normaalitilanteessakaan sujuvaa yhteyttä. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa myöskään yhteyksien tahallinen häirintä ei ole täysin poissuljettua. Mahdollisissa häiriötilanteissa tässäkin on helppo vierittää syy asiakkaan vastuulle kuten liittymän ja verkkoyhteyden kustannuksetkin.

*Puhelimen katoaminen/hajoaminen/varastaminen: Jos koko elämä on pelkästään yhden kosketusnäytön varassa maksukorteista junalippuihin ja kaikessa muussakin siltä väliltä, tulee elämästä ainakin hetkellisesti jokseenkin hankalaa kun kaikki menee kerralla eikä ole mitään korvaavaa vaihtoehtoa tilalle. Et pysty katsomaan aikatauluja, et pysty ostamaan junalippua, et pysty soittamaan kenellekään, et pysty edes tilaamaan ja maksamaan taksia.

*Satunnainen matkustus: Jos itse lähtisin turistina matkustamaan vieraaseen maahan/kaupunkiin, en koe kovin sujuvana alkaa latailemaan taas uutta äppiä ja rekisteröitymään maksukortti- ja henkilötietoineni palveluun, jota tarvitsen vain kerran elämässäni. En ainakaan, jos toinen vaihtoehto on muovikortin vilautus ilman mitään rekisteröitymisiä.

Toinen hyvä esimerkki nykyajan palvelumuotoilusta on Metsähallituksen hiljattain tekemä päätös muuttaa muutaman kansallispuiston pysäköintialueet ainakin kokeiluluonteisesti maksullisiksi. Luonnollisesti pysäköinnin voi maksaa - yllätys, yllätys - vain mobiilisovelluksen kautta. Myös sähköautojen latauspisteverkostoa rakennettiin useampi vuosi pelkkien mobiiliäppien varaan, kunnes EU-tasolta tuli määräys, että maksun on onnistuttava myös fyysisellä kortilla. Toivoa sopii, että vastaava vaatimus saataisiin vielä joskus joukkoliikenteeseenkin.

Varsinkin silloin kun sähkö ei maksa juuri mitään, olisi kätevää kilauttaa muutama euro lippaaseen kuin kaivaa silmälasit esiin voidakseen näpytellä sitä ns. puhelinta.

Sähköautojen latauspaikoille on nopeaan tulleet korttipäätteet. Kiitos EU:n on maksamisen onnistuttava muullakin kuin kännykän äpillä.

Saksalaisille varmaankin tulee myös kolikkoautomaatit.

 
Pääjohtaja Wihlman: Pitkäjänteisiä valintoja muuttuvassa toimintaympäristössä

"Suomen väyläverkkoa kehitetään muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa tarpeita on enemmän kuin käytettävissä olevaa rahoitusta. Siksi tarvitaan pitkäjänteisiä valintoja: harkittuja ja tietoon perustuvia investointeja tulevaisuuteen ja samalla huolenpitoa nykyisen väyläverkon kunnosta.

Väyläviraston investointiohjelma sekä sitä täydentävät suunnitteluohjelma ja perusväylänpidon suunnitelma muodostavat kokonaisuuden, joka antaa ajantasaisen kuvan liikenneinframme nykytilasta ja tulevista tarpeista. Samalla ne konkretisoivat väyläpolitiikan keskeisen realiteetin: tarpeita on enemmän kuin käytettävissä olevaa rahoitusta, ja siksi jokainen päätös edellyttää huolellista priorisointia. Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä korostuvatkin tällä hetkellä entisestään pitkäjänteisyys ja tietoon perustuvien, harkittujen valintojen merkitys.

nvestointiohjelmassa on noin 1,6 miljardin euron edestä uusia hankkeita. Painopiste on pääväylissä, TEN-T-verkossa ja rataverkon välityskyvyn parantamisessa. Taustalla ovat Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteet: toimiva, turvallinen ja kestävä liikennejärjestelmä. Muuttunut turvallisuusympäristö korostaa entistä vahvemmin huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä.

Muuttunut turvallisuusympäristö näkyy konkreettisesti myös liikenneinfrastruktuurin suunnittelussa. Pohjois-Suomen rajat ylittävien maayhteyksien parantaminen ja erikoiskuljetusreittien kehittäminen ovat keskeisiä toimia sotilaallisen liikkuvuuden pullonkaulojen ratkaisemiseksi.

Rail Nordican suunnittelu laajenee

Rail Nordica -hankkeen tavoitteena on kytkeä Suomen rataverkko tiiviimmin Ruotsin ja Norjan ratainfraan ja varmistaa tehokkaat rajat ylittävät kuljetusketjut. Samalla vahvistetaan sotilaallista liikkuvuutta, vastataan Naton tarpeisiin sekä parannetaan Suomen huoltovarmuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Hankkeessa suunnitellaan eurooppalaisen raideleveyden ulottamista Ruotsista Suomeen. Tornion ja Kemin alueella suunnitteluun kuuluvat muun muassa yhteydet Haaparannasta Kemin satamaan ja Tornio–Röyttä-välille, siirtokuormauspaikka Tornion alueelle sekä Tornionjoen ratasilta. Hallitus on lisäksi esittänyt suunnittelun laajentamista Kemi–Oulu- ja Laurila–Rovaniemi–Misi-yhteysväleille."

https://vayla.fi/-/paajohtaja-wihlman-pitkajanteisia-valintoja-muuttuvassa-toimintaymparistossa

Todella harmi sitten. Kuvauksesta nousee mieleeni yksi toimija, mutta en kerro, mitä arvaan.

Uskon kyllä että ymmärrät tuon inflaation vaikutuksen kuten pääasiassa kaikki muutkin, Mutta moni suurimman osan elämäänsä markka-aikaa eläneistä käyttää surutta edelleen sitä kuutosta. Joidenkin päivittäistavaroiden osalta  tulee joskus melko hassuja tuloksia kun hintojen perusteet muuttuvat. Melko hyviä esimerkkejä tästä ovat esim. kahvilan kahvikupin ja olutpullon hinnat.

Minulla on sellainen vaikutelma itselläni, että mikä veturi olisi saanut tuon uuden omistajan, olisi se ollut Hr11 tulevaisuuden kannalta sille ylivoimaisesti paras mahdollinen kohtalo mitä Suomessa voi kuvitella. Tietoa, taitoa, ja kunnianhimoa olisi riittänyt.

Toki inflaatiota tapahtuu. Mutta jos pitää hahmottaa esim. miten kallis on F35-hankinta niin ainakin itse mielellään vertailen sitä johonkin. Koska tämmöisiä kauppoja ei jatkuvasti tehdä niin looginen vertailukohta on helposti vuoden 1992 F18-hankinta ja silloin elettiin markka-aikaa, joten valuuttakonversio on välttämätön. Mutta tietenkään kenenkään ei ole pakko hahmottaa asioita tällä tavalla. Tämä on vain se, miten itse tapaan suurien lukujen kohdalla tehdä.