Tuoreimmat viestit  | 
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 10
 41 
 : Eilen kello 19:04:56 
Aloittaja Sampo Castrén - Uusimman viestin kirjoitti Sampo Castrén
Hevosomnibusseista metroon- vuosisata Helsingin joukkoliikennettä. 357 sivua ,julkaisija HKL 1990.
Paljon kiinnostavaa tietoa Helsingin raitiovaunu ja bussiliikenteestä, mutta paikoitellen Mielestäni hieman kuivaa tekstiä mm. HKL:n organisaation kehityksestä.
Hinta 12e, toimituskulut lisätään. Voi noutaa Olarista tai voin toimittaa esim. työmatkojeni varrelle Pyörittää silmiään

 42 
 : Eilen kello 18:55:32 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Come Go With Me" Gloria Jones 1966 Uptown Rec. C.E.Quick.

 43 
 : Eilen kello 18:44:41 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
Kapsuelämys Ruotsista Youtube:  Ytfärd Stockholms Östra-Lindholmen ,med SRJ 28 ,"Stortysken",den 5:e oktober 1990.

 44 
 : Eilen kello 17:30:29 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
Hormuzin salmen laivaliikenne on pysähtynyt Iranin sodan vuoksi.

 45 
 : Eilen kello 17:18:21 
Aloittaja Elias Murto - Uusimman viestin kirjoitti Kevin Glynn
Rx-vaunussa on erilainen kuulutusääni, sellainen plimplom.

 46 
 : Eilen kello 14:30:10 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa
Tulkitsenko tuota väyläviraston kuvaa oikein, että uusi silta ei ole tulossa nykyisen viereen vaan jonkin verran pohjoisemmaksi? Merkitty alue näyttäisi yltävän Suensaaren pohjoispuolelta jonnekkin Nivavaaran paikkeille, noin kilometrille 918 jos OpenRailwaymapin lukemat ovat kohdillaan. Ilmeisesti tarkoitus olisi hyödyntää Ruotsin puolella vanhaa Haaparannan rataa/ratapohjaa? Sehän seuraa Tornionjokea tuonne samoille korkeuksille asti. Karungista pohjoiseen Övertorneå:n mennyt rata on ainakin purettu.

Tältä pohjalta en pitäisi tarkoituksenmukaisena purkaa nykyistä 1435mm rataa vanhalta sillalta, vaikka normaalileveyksinen liikenne pääosin kulkisikin uuden sillan kautta. Kun koko homman taustalla on sotilasjoukkojen liikuttelu ja huoltovarmuus, niin varayhteys on aina hyvä pitää olemassa.

tuo on vasta suunnittelualue, jolle silta voidaan sijoittaa kun suunnittelu alkaa. suunnittelualue ulottuu Karunkiin saakka. Kyllä sen uuden sillan yhteydet Ruotsissa ja Suomessa täytyy kohdata nykyinen 1435 rataverkko ja hoitaa Röytän ja Haaparannan liikenteen jotenkin.



 47 
 : Eilen kello 12:02:10 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Rainer Silfverberg
Tältä pohjalta en pitäisi tarkoituksenmukaisena purkaa nykyistä 1435mm rataa vanhalta sillalta, vaikka normaalileveyksinen liikenne pääosin kulkisikin uuden sillan kautta. Kun koko homman taustalla on sotilasjoukkojen liikuttelu ja huoltovarmuus, niin varayhteys on aina hyvä pitää olemassa.

Niin ajattelen minäkin.

 48 
 : Eilen kello 11:40:39 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jukka-Pekka Manninen
Tulkitsenko tuota väyläviraston kuvaa oikein, että uusi silta ei ole tulossa nykyisen viereen vaan jonkin verran pohjoisemmaksi? Merkitty alue näyttäisi yltävän Suensaaren pohjoispuolelta jonnekkin Nivavaaran paikkeille, noin kilometrille 918 jos OpenRailwaymapin lukemat ovat kohdillaan. Ilmeisesti tarkoitus olisi hyödyntää Ruotsin puolella vanhaa Haaparannan rataa/ratapohjaa? Sehän seuraa Tornionjokea tuonne samoille korkeuksille asti. Karungista pohjoiseen Övertorneå:n mennyt rata on ainakin purettu.

Tältä pohjalta en pitäisi tarkoituksenmukaisena purkaa nykyistä 1435mm rataa vanhalta sillalta, vaikka normaalileveyksinen liikenne pääosin kulkisikin uuden sillan kautta. Kun koko homman taustalla on sotilasjoukkojen liikuttelu ja huoltovarmuus, niin varayhteys on aina hyvä pitää olemassa.

 49 
 : Eilen kello 08:24:43 
Aloittaja Lauri Rantala - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa

Turun kaupunki: Valtuustoryhmille lisätietoa raitiotiestä – vastaukset yli 200 kysymykseen

"Eri puolueiden valtuustoryhmät lähettivät kysymyksiä yhteensä yli 200 kappaletta. Kysymyksiin vastasivat Turun kaupungin ja Turun Raitiotieallianssin asiantuntijat. Vastaukset on koottu yhteen tiedostoon, joka on nyt toimitettu valtuustolle ja julkaistu Turun kaupungin ja Turun Raitiotie Oy:n sivuilla. 

Kysymykset ja vastaukset käsittelevät muun muassa kaupungin kehitystä, kasvua ja taloutta, Turun liikennejärjestelmää, raitiotien ilmasto- ja ympäristövaikutuksia ja muita vaikutusarviointeja, raitiotien kustannusarviota, rakentamista ja reittiä, superbussiselvitystä sekä viestintää ja päätöksentekoa. Vastauksia kysymyksiin käsiteltiin maanantaina 2.3. järjestetyssä kaupunginvaltuuston infotilaisuudessa.

Turun kaupunginvaltuuston on määrä päättää viimeistään kesäkuussa 2026, rakennetaanko Turkuun raitiotie vai ei. Päätöksentekomateriaalit sisältävät raitiotien toteutussuunnitelman ja kustannusarvion sekä kattavat vaikutusarvioinnit ja erillisselvityksiä. Kaikki suunnitelmat ja selvitykset on koottu raitiotien verkkosivuille turunraitiotie.fi  "

https://turunraitiotie.fi/turun-kaupunki-valtuustoryhmille-lisatietoa-raitiotiesta-vastaukset-yli-200-kysymykseen/

 50 
 : Eilen kello 08:10:04 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa

Alstomin akkujuna Coradia on nyt säännöllisessä liikenteessä Sachsenin osavaltioss

2.3.2026 Google konekäännös

"Akkukäyttöiset sähköjunat on nyt otettu ensimmäistä kertaa säännölliseen henkilöliikenteeseen Sachsenissa. Säännöllinen liikenne alkoi Alstomin akkukäyttöisellä Coradia Continentalilla 2. helmikuuta 2026 81 kilometrin pituisella reitillä Chemnitzin ja Leipzigin välillä.

Junat liikennöivät linjalla RE 6 ja merkitsevät teknologista muutosta linjalla, jota on tähän asti liikennöity dieselkäyttöisillä kaksikerroksisilla junilla 1990-luvulta lähtien.

Käyttöönotto on kuitenkin viivästynyt pahasti. Liikennöinnin oli alun perin tarkoitus alkaa joulukuussa 2023, mutta toimitusongelmat lykkäsivät projektia yli kahdella vuodella. Suunnitelman mukaan kaikkien yhdentoista tilatun akkukäyttöisen junan pitäisi olla täydessä toiminnassa viimeistään kesäkuun puolivälissä 2026, korvaten kokonaan vanhemmat dieseljunat.

Jopa 120 km ilman ilmajohtoja

Uudet junat ovat kolmivaunuisia Coradia Continental -yksiköitä, jotka on varustettu katolle asennetuilla 840 kWh:n akuilla. Ne voivat matkustaa jopa 120 kilometriä ilman ulkoista virransyöttöä ja ladata akkujaan virroittimilla Chemnitzin ja Leipzigin pääasemilla olemassa olevan ajojohdon alla.

Säännöllisessä liikenteessä junat kulkevat yleensä kaksoiskytkennällä, mikä tarjoaa noin 300 istumapaikkaa lähtöä kohden."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20260302/18397/alstoms-batteritag-coradia-nu-i-reguljar-trafik-i-delstaten-sachsen

Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 10
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2026 Resiina