Junaliikenteen täsmällisyys parani helmikuussa merkittävästi

[Marko Vornanen]

Junat kulkivat helmikuussa selvästi viime talvea täsmällisemmin. Kaukojunista 86,8 prosenttia saapui määräasemalleen viiden minuutin tarkkuudella helmikuussa. Täsmällisyys oli yli 13 prosenttiyksikköä parempi kuin viime vuoden helmikuussa. Yli 15 minuuttia myöhästyi 3,4 prosenttia junista.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä täsmällisyys oli 95,6 prosenttia eli noin 9 prosenttiyksikköä parempi kuin viime helmikuussa. Lähiliikenteen mittarina on junien täsmällisyys lähtö- ja määräasemalla kolmen minuutin tarkkuudella. Vain 0,9 prosenttia lähijunista oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu, joten vyöhykealueen hyvityskäytännön mukainen korvausraja ei ylity.

Kaukojunia myöhästyttivät helmikuussa muun muassa hiihtolomakauden suuret matkustajaruuhkat ja kalustoviat. Lähiliikenteen myöhästymissyynä olivat erilaiset kalustoviat.

Täsmällisyysprosentteja laskettaessa on otettu huomioon myös perutut junat, jotka lasketaan myöhästyneiksi.

Tavarajunien täsmällisyys oli helmikuussa 89,5 prosenttia, kun myöhästymisrajana on 30 minuuttia.

www.vr.fi

[Timo Valtonen]

Onneksi olkoon kaikille asiaan vaikuttaneille!

[Petri Nummijoki]

Junat kulkivat helmikuussa selvästi viime talvea täsmällisemmin.

Vertailut eri talvien välillä ovat kyllä melkoisia nollatutkimuksia, koska talvet vaihtelevat olosuhteiltaan paljon. Juuri tässä tapauksessa vertailu on ehkä jotenkin mahdollista, koska viime talvi oli suhteellisen leuto, kuten tämäkin talvi on ollut. Tosin leutonakin talvena on usein lyhyitä ankaria jaksoja, joten yksittäisen kuukauden välillä vertailu voi silloinkin olla mahdotonta. Viime vuoden helmikuullekin (3.2.2012) osui pääkaupunkiseudulle se suuri liikennekaaos, jolloin esim. Lahdenväylällä oli joku parinsadan auton kolarisuma ja kehätietkin aivan tukossa.

Mutta esim. talven 2012 jälkeen oli muistaakseni uutinen, että junaliikenteen täsmällisyys parani edellisestä talvesta (2011) ja tottakai, kun verrattiin leutoa talvea kovaan talveen. 2000-luvullahan todellisia talvia ovat tähän mennessä olleet vasta 2003, 2010 ja 2011.

[Teppo Niemi]

Junat kulkivat helmikuussa selvästi viime talvea täsmällisemmin.

Vertailut eri talvien välillä ovat kyllä melkoisia nollatutkimuksia, koska talvet vaihtelevat olosuhteiltaan paljon. Juuri tässä tapauksessa vertailu on ehkä jotenkin mahdollista, koska viime talvi oli suhteellisen leuto, kuten tämäkin talvi on ollut. Tosin leutonakin talvena on usein lyhyitä ankaria jaksoja, joten yksittäisen kuukauden välillä vertailu voi silloinkin olla mahdotonta. Viime vuoden helmikuullekin (3.2.2012) osui pääkaupunkiseudulle se suuri liikennekaaos, jolloin esim. Lahdenväylällä oli joku parinsadan auton kolarisuma ja kehätietkin aivan tukossa.

Mutta esim. talven 2012 jälkeen oli muistaakseni uutinen, että junaliikenteen täsmällisyys parani edellisestä talvesta (2011) ja tottakai, kun verrattiin leutoa talvea kovaan talveen. 2000-luvullahan todellisia talvia ovat tähän mennessä olleet vasta 2003, 2010 ja 2011.

Todelliseen vertailuun tarvittaisin useamman vuoden tiedot ja myös säätilastot sekä myöhästymisten syyt. Vuodet kun eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kuukausien vertailu on sittenkin hyvin vaikeaa.

[Eljas Pölhö]

Lähiliikenteen täsmällisyys 95,6% on jo niin hyvä luku, että kyllä sen kanssa voi elää leutonakin talvena. Kaukoliikenteen 86,8% vaatisi kyllä vielä selvää parannusta tavalla tai toisella.

Ei sen puoleen, ei se aina ole helppoa SJ:n junillekkaan. Swebus on jo jonkin aikaa vetänyt kampanjaa, jossa vinoillaan junien peruuttamisille. Vapaasti käännettynä "Kun ostat junalipun ja juna perutaan, se olisi kuin maksaisit hedelmästä, jota et saa". Swebusilla on tietysti vähän varaa paukutella henkseleitä. Viikkolähtöjä on n. 10 000 ja täsmällisyys on 98%. Mainoksen mukaan viimeisten kolmen vuoden aikana yhtä ainoatakaan lähtöä ei ole tarvinnut peruuttaa, "Swebussin lähtöihin voit luottaa 100%:sti". Tämän jälkeen kynnys perua joku vuoro on jo aika korkealla, oli syy sitten mikä tahansa.

[Petri Sallinen]

Jos vertaillaan sääriippuvaisia tai lämpötilariippuvaisia ilmiöitä, niin eri vuodet ja/tai eri kuukaudet saadaan vertailukelpoisiksi käyttämällä esimerkiksi sääkorjausta tai lämpötilakorjausta. Näitä varten on olemassa laskentamalleja ja niitä käytetäänkin esimerkiksi energiatilastoinnissa (energin tuotanto ja kulutus ovat erittäin sää- ja lämpötilariippuvaista). Lämpötila/sääkorjatussa tilastoinnissa ei kuitenkaan vertailla absoluuttisia tilastolukuja, jolloin absoluuttista toteumaa on hyvä tarkastella em. tilastoinnin rinnalla.