VR:n Maisa Romanainen HuSussa kaluston romutuksista: "ei missään tapauksessa"

[Mikko Nyman]

Poimin viime viikon (22.12.2015) Huomenta Suomen (HuSu) lähetyksestä VR:n henkilöliikennejohtaja Maisa Romanaisen haastattelun. Haastattelussa Romanainen kertoo muun muassa kaluston romutuksista ja sinisten vaunujen käytöstä Helsinki-Tampere-välillä.

Loppuosa haastattelusta löytyy tästä ja koko Romanaisen 15 minuutin mittainen HuSun haastattelu tästä.

[Heikki Kannosto]

Kukaan ei liene ehdottanutkaan että sinisillä ajettaisiin Helsingin ja Tampereen väliä. Rivien (tai haastattelussa sanojen) välistä saa kuitenkin sen vaikutelman että on hauskempaa romuttaa kuin modernisoida sellaisille rataosille joilla 140 km/t maksiminopeus riittää. Eikö invanostimellinen EFit (tjs) ole kuitenkin kaikitenkin aika esteetön?

Mutta asiaanhan ehtii tulla vaikka mitä mutkia kun suomalaisessa rautatieliiketoiminnassa vasen käsi ei selvästikään tiedä mitä oikea jalka tekee.

[Panu Breilin]

Siniset vaunut (sn 140 tai 160) eivät olisi yksittäisissä junissa välttämättä huono vaihtoehto myöskään Helsinki-Tampere-välille. Muihin juniin verrattuna niiden etuna ovat varsinkin alhaiset pääomakulut, joka auttaisi pitämään lipunhinnan alhaalla. Toisaalta kilpaileviin busseihin verrattuna ne tarjoavat ylivoimaisen nopeuden ja matkustusmukavuuden.

[Antti Havukainen]

Aiheeseen etäisesti liittyen Fasepookissa joku VR:n tiedottajatäti juuri kommentoi, että sesonkiaikoina junissa on kaikki vaunukalusto käytössä ja junissa niin monta vaunua "kuin veturi jaksaa vetää". Kommenteissa ehdotetaan myös Ex-vaunujen käyttöä ruuhkajunissa, mutta kuulemma sekään ei onnistu em. syystä.

Että hyvin menee, mutta menkööt.

[Sauli Vähäkoski]

Siniset vaunut (sn 140 tai 160) eivät olisi yksittäisissä junissa välttämättä huono vaihtoehto myöskään Helsinki-Tampere-välille. Muihin juniin verrattuna niiden etuna ovat varsinkin alhaiset pääomakulut, joka auttaisi pitämään lipunhinnan alhaalla. Toisaalta kilpaileviin busseihin verrattuna ne tarjoavat ylivoimaisen nopeuden ja matkustusmukavuuden.

Vaikka siniset vaunut mukavia ovatkin niin oikeastaan mikään niissä ei ole parempaa vertailtaessa nykyaikaisiin pikavuorobusseihin, lähtien vaikkapa bussien koneellisesta ilmastoinnista ja isoista jalkatiloista. Matka-ajassa ero esim. Helsinki-Tampere välillä ei kovin suuri liene.

[Kari Huuva]

Itse en oikein ymmärrä kaipuuta sinisiin vaunuihin. Penkit oli mukavan pehmeät, mutta muuten aika karuja.
Kai seuraavaksi surraan, kun nämä rakkaat SR-1 veturit menevät pataan?

[Heikki Kannosto]

Lieneekö pääosassa sittenkään kaipuu? Suurin ihmettelyn aihe on ymmärtääkseni siinä että meillä romutetaan käytännössä liikennekelpoista 1980-luvun kalustoa siinä missä Ruotsissa osataan modernisoida 1950-1960-lukujen vaunuja nykyaikaiseen kuntoon.

[[Tunnus poistettu]]

Svedulan ikivanhat vaunut ovat aika hirveitä paskoja matkustaa, eivät paljon puukorivaunuja kummempia. Niihin nähden mannermaiset teräskorivaunut ovat suurta luxusta. Mutta kuitenkin Kajaanissa tehdyt DoSto-vaunut voittavat tehokkuudessa, nykyaikaisuudessa ja turvallisuudessa molemmat. Helsingin aseman sisälle karanneesta junasta kaikki DoSto-vaunut säilyttivät muotonsa vaikkakin betonilaatan leikkaama vaunu meni paaliin. Yhtä hyvin ei käynyt Jokelan ja Jyväskylän onnettomuuksissa - sinivaunut menivät banaaniksi. Kyllä Kajaanista saa yksityiselläkin rahalla vaunuja - tervemenoa mahdolliset kilpailijat ostamaan.

Sr1 - veturien äkkipoistamista en silti täysin allekirjoita, niitä voisi myydä parhaimmasta päästä muillekin heti kun vetureitten tarve sen sallii.

[Petri P. Pentikäinen]

Helsingin aseman sisälle karanneesta junasta kaikki DoSto-vaunut säilyttivät muotonsa vaikkakin betonilaatan leikkaama vaunu meni paaliin. Yhtä hyvin ei käynyt Jokelan ja Jyväskylän onnettomuuksissa - sinivaunut menivät banaaniksi.

Oliko tämä jotain sarkasmia vai ihan vakavissasiko vertaat kevyttä tömähdystä pienessä vauhdissa ratapihalla ja kahta isoa onnettomuutta, joissa molemmissa junat suistuivat rajusti raiteilta yli satasen nopeudella?

[Eljas Pölhö]

Svedulan ikivanhat vaunut ovat aika hirveitä paskoja matkustaa, eivät paljon puukorivaunuja kummempia. ...

Suvaitsen olla eri mieltä. Mikähän suomalainen vaunu vastaa istuinmukavuudeltaan A7-vaunua, tai edes vielä vanhempaa 60-lukuista AB3-vaunua. AB3 on mun suurin syy matkustaa Snälltåget-junalla, etenkin jos saan paikan 1. luokan salongista (yleensä se on halvempi kuin 2. luokka Suomessa, kaiken mukavuuden kruunuksi).

Pääasia ei ole vertailla matkustusmukavuutta, vaan onko edes vaihtoehtona käyttää junaa vai ei. Asiakkaat sitten valitsevat vanhan junanvaunun, bussin ja oman auton välillä (ehkä VR on myös mukana jollain paikkakunnalla, lähinnä kalliimpana vaihtoehtona lentopelkoisille), mikäli tarjolla on vaihtoehtoja. Ei kukaan yksityinen operaattori pissaa omille varpailleen hinnoittelemalla paikasta toiseen siirtymisvälineen luxus-luokan elämysmatkaksi.

http://www.jarnvag.net/vagnguide/ab3

Kumpaakohan haukivuorelaiset tai vaikka nurmeslaiset äänestäisivät: sininen vaunu tai ei yhtään junaa?

[Toni Lassila]

Itse en oikein ymmärrä kaipuuta sinisiin vaunuihin. Penkit oli mukavan pehmeät, mutta muuten aika karuja.
Kai seuraavaksi surraan, kun nämä rakkaat SR-1 veturit menevät pataan?

Millä tavalla karuja? Kaksikerrosvaunut ne vasta karuja ovatkin kun sisustus on melkein kuin lähiliikennevaunussa (mm. kovat penkit ja ei verhoja). Ilmeisesti tehokkuus on nykyään tärkeämpää kuin matkustajien mukavuus. Nykyäänhän jopa yöjunaparissa IC 273/266 on Ed-vaunu, joka ei tosiaankaan sovellu 12 tunnin matkalle jos olisi tarkoitus nukkuakin. Ex- ja Expt-vaunuissa ei sentään tule selkä kipeäksi muutamassa tunnissa ja niissä pystyi nukkumaankin. Onhan toki makuuvaunut, mutta niissä matkustaminen on nykyään sen verran kallista että kaikilla ei ole varaa sellaiseen.

Tämä on myös älytöntä että yöjuniin ei voida laittaa yhtään lisäpäivävaunua vaikka kyllähän esimerkiksi Ex-vaunuja olisi Oulun ratapihalla yli 10 kappaletta. 30.12.2015 Rovaniemellä IC 266:ssa jouduttiin avaamaan normaalisti suljetut EFits- ja EFs-vaunut matkustajille kun junan ainoa myynnissä oleva päivävaunu (Ed) oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. IC 274:ssä on myös ahdasta kun ainoat päivävaunut ovat EFits ja ERd:n yläkerta. Vielä vuosi sitten jouluna siinä oli jopa kaksi Ein-vaunua lisävaunuina normaalien Ein+Eipt+Rk+EFits+9 Edm lisäksi. Jo yksi Ex kummassakin yöjunassa helpottaisi tilannetta paljon.

[Kari Huuva]

Itse en oikein ymmärrä kaipuuta sinisiin vaunuihin. Penkit oli mukavan pehmeät, mutta muuten aika karuja.
Kai seuraavaksi surraan, kun nämä rakkaat SR-1 veturit menevät pataan?

Millä tavalla karuja? Kaksikerrosvaunut ne vasta karuja ovatkin kun sisustus on melkein kuin lähiliikennevaunussa (mm. kovat penkit ja ei verhoja). Ilmeisesti tehokkuus on nykyään tärkeämpää kuin matkustajien mukavuus. Nykyäänhän jopa yöjunaparissa IC 273/266 on Ed-vaunu, joka ei tosiaankaan sovellu 12 tunnin matkalle jos olisi tarkoitus nukkuakin. Ex- ja Expt-vaunuissa ei sentään tule selkä kipeäksi muutamassa tunnissa ja niissä pystyi nukkumaankin. Onhan toki makuuvaunut, mutta niissä matkustaminen on nykyään sen verran kallista että kaikilla ei ole varaa sellaiseen.

Tämä on myös älytöntä että yöjuniin ei voida laittaa yhtään lisäpäivävaunua vaikka kyllähän esimerkiksi Ex-vaunuja olisi Oulun ratapihalla yli 10 kappaletta. 30.12.2015 Rovaniemellä IC 266:ssa jouduttiin avaamaan normaalisti suljetut EFits- ja EFs-vaunut matkustajille kun junan ainoa myynnissä oleva päivävaunu (Ed) oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. IC 274:ssä on myös ahdasta kun ainoat päivävaunut ovat EFits ja ERd:n yläkerta. Vielä vuosi sitten jouluna siinä oli jopa kaksi Ein-vaunua lisävaunuina normaalien Ein+Eipt+Rk+EFits+9 Edm lisäksi.

Nojoo, itse kuljen junalla Porista Tampereelle tai Helsinkiin. Usein puolet matkasta istun jossain päin ja toisen puolen, jos menen Helsinkiin istun duetossa virvokkeita nauttimassa. Itse ainakin tyytyväinen, kun täältä siniset poistuivat.

[Panu Breilin]

Vaikka siniset vaunut mukavia ovatkin niin oikeastaan mikään niissä ei ole parempaa vertailtaessa nykyaikaisiin pikavuorobusseihin, lähtien vaikkapa bussien koneellisesta ilmastoinnista ja isoista jalkatiloista. Matka-ajassa ero esim. Helsinki-Tampere välillä ei kovin suuri liene.

Matka-ajan osalta nopeimmilla ja harvimmin pysähtyvillä busseilla (Onnibus) kuluu 2 h 10 min Helsinki-Tampere-väliin, ja myös osa Paunun busseista menee välin aikaan 2 h 15 min. Junilla ns. ic-aikataulu tuolla välillä (josta myös siniset suoriutunevat) on 1 h 46 min. Toisin sanoen matka-aikaetu sinisillä verrattuna busseihin lienee luokkaa 25-30 min tuolla välillä.

Mukavuuden osalta sinisistä puuttuu ilmastointi (tosin se olisi niihin ehkä kohtuukuluin asennettavissa ns. suksiboksien avulla Sibeliuksen ykkösluokan vaunujen tyyliin?), mutta niillä on toisaalta paljon tasaisempi kulku kuin busseilla ja matkan aikana jaloittelumahdollisuus. Aika moni ei esim. pysty lukemaan kirjaa bussimatkan aikana ilman matkapahoinvointia, mutta hyvin harvalla on sitä ongelmaa junassa.

Jalkatilat ovat minusta aika pienet keskimääräisessä suomalaisessa kaukoliikenteen bussissa, ja aivan erityisesti Onnibussin kalustossa. Toki väljemmin penkitettyjäkin busseja on, mutta kovin yleisiä ne eivät Suomessa taida olla.

[Panu Breilin]

Mutta kuitenkin Kajaanissa tehdyt DoSto-vaunut voittavat tehokkuudessa, nykyaikaisuudessa ja turvallisuudessa molemmat. Helsingin aseman sisälle karanneesta junasta kaikki DoSto-vaunut säilyttivät muotonsa vaikkakin betonilaatan leikkaama vaunu meni paaliin. Yhtä hyvin ei käynyt Jokelan ja Jyväskylän onnettomuuksissa - sinivaunut menivät banaaniksi.

Jos pääradoilla ajetaan pelkästään pääomakuluiltaan mahdollisimman kalliilla kalustolla (kaksikerros-ic-vaunut ja pendot), niin herkästi se tarkoittaa sitä, että ainakin hinnoitteluherkin osa matkustajista siirtyy sen sijaan kumipyöräliikenteen asiakkaiksi. Siellä taas turvallisuus on kaikilta osin heikompaa kuin junaliikenteessä. Onnettomuustodennäköisyys on paljon isompi ja esimerkiksi bussin kori kestää hajoamatta lähinnä kaatumisen kyljelleen, mutta ei läheskään niin vakavia törmäyksiä kuin vanhempikaan junakalusto.

[Heikki Kannosto]

Ehkä päättäjät heräisivät huomaamaan tuon näkökohdan jos sattuisi jokin Konginkankaan kaltainen todella rankka törmäys. Olen ollut ymmärtävinäni että tiet sen kuin huononevat ja rekkaliikenne sen kuin lisääntyy.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Konginkankaan_linja-autoturma

[Eljas Pölhö]

---Toisin sanoen matka-aikaetu sinisillä verrattuna busseihin lienee luokkaa 25-30 min tuolla välillä.---

Nämä matka-aikavertailut on sikäli hassuja, että jos satut asumaan Munkassa tai Töölössä, niin bussi voittaa ajassa mennen-tullen. Turun suunnassa sama juttu. Seutulan junissa Finnairin bussilla säästät vielä kahdesti järkyttävän pitkän kävelyn tai loppukohteesta riippuen myös muilla busseilla. Etulyöntiasemasta voisi kilpailla, jos sitä haluttaisiin. Mutta kun ei haluta, niin keskitytään bonuksiin eikä asiakkaiden tarpeisiin. Sillä tavoin löytyy ainakin joku voittaja; ja paljon häviäjiä. Ehkä joskus tulevaisuudessa joku keksii idean helposta ja toimivasta jatkoyhteydestä myös Suomessa, kun esimerkkejä ei tarvitse hakea maailman toisella puolella (syntyy säästöä myös päättäjien "opinto"matkoissa).

[Jukka Ahtiainen]

"Kumpaakohan haukivuorelaiset tai vaikka nurmeslaiset äänestäisivät: sininen vaunu tai ei yhtään junaa?"

Eljaksen kanssa samaa mieltä. Voin kyllä matkustaa Haukivuorelle vaikka 40-vuotta vanhassa TEE-junan vaunussa mieluummin, kuin ajan ... seassa maantiellä.
http://vaunut.org/kuva/104510?u=2471&paik=m%C3%BCnchen+hbf

[Panu Breilin]

---Toisin sanoen matka-aikaetu sinisillä verrattuna busseihin lienee luokkaa 25-30 min tuolla välillä.---

Nämä matka-aikavertailut on sikäli hassuja, että jos satut asumaan Munkassa tai Töölössä, niin bussi voittaa ajassa mennen-tullen. Turun suunnassa sama juttu. Seutulan junissa Finnairin bussilla säästät vielä kahdesti järkyttävän pitkän kävelyn tai loppukohteesta riippuen myös muilla busseilla.

Molempien liikennemuotojen kannattaisi ehkä enemmän huomioida se, että ne reitistä (rautatie tai päätie) johtuen voivat palvella eri alueita. Esim. jos rautatie kulkee sellaisella yhteysvälillä tai sellaisen paikkakunnan halki, missä maantieyhteydet ovat huonommat, niin sitä paikkakuntaa tai yhteysväliä ei välttämättä kannattaisi jättää palvelematta, koska tulee mahdollisuus houkutella asiakkaiksi sellaisia, joille joukkoliikenne muuten on kilpailukyvyltään huono vaihtoehto.

Esimerkiksi Rantarata ja eteläinen Savon rata kulkevat selvästi eri reittiä kuin päätiet, mutta tästä ei ole juurikaan hyötyä niin kauan, kun juna ei pysähdy juuri missään.

Vastaavasti jos linja-auto ei isollakaan kaupunkiseudulla pysähdy kuin yhdellä pysäkillä, niin ei sitä välttämättä kovin järkevänä voi pitää.

[Eljas Pölhö]

Panun kommenttiin, että asutko ehkä Ruotsissa ja tiedät miten ihmiset siirtyvät julkisiin kulkuneuvoihin vai yritätkö tarjota Suomeen täkäläisiä itsestäänselvyyksiä?

Varmuuden vuoksi: Ruotsissa hävitettiin toimiva julkinen liikenne pääosin samoihin aikoihin kuin Suomessa. Sitten jotenkin heräsi kysymys asioiden toisenlaisesta järjestämisestä (asuin muualla silloin). Suuri etu oli siinä, että osa verorahoista kanavoitiin maakunnille/lääneihin. Lääneittäin järjestettiin kohtuullisen kattava palvelutaso, jonka tappio katettiin läänien/maakuntien saamilla verovaroilla. Valtio tai valtion yhtiöt vastasivat vain valtakunnallisesta liikenteestä.

Valtion yhtiöt eivät saaneet mitään lahjoja, vaan kalustosta ym oli maksettava korvaus jollekkin, yleensä rahoituslaitokselle. Tässä mielessä liikenneyhtiöllä (esim. SJ) oli täysin eri lähtökohta kuin VR:llä Suomessa. Tuloksen teko vaati satsausta liikenteen ja toiminnan tehostamiseen sekä ennen kaikkea suoritteen lisäämiseen. Kaikkia SJ:n temppuja en minäkään hyväksy (esim. junahenkilökunnan vähentämistä neljästä kolmeen käyttämissäni junissa), mutta onhan minulla mahdollisuus käyttää jotain toista yhtiötä (protestina ja kiva matkustaa mukavammissa vaunuissa - vähän hitaammin). SJ myy kuitenkin liput myös kilpailijoilleen.

Poliittiselta kannalta Ruotsissa varmaan kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että tuontipolttoaineita on vähennettävä ja julkisen liikenteen osuutta on lisättävä. Väliinputoajia ovat syrjäseuduilla asuvat, joiden bussiliikenne on vaakalaudalla. Taitaa olla niin, että Sverigedemokraatit ovat ainoita maaseudun julkisen liikenteen tukijoita (Göteborgin yliopiston tutkimus, itse tiedän vain Itä-Götanmaan tilanteen), mikä selittää puolueen kannatuksen kasvua enemmän kuin maahanmuuttokysymykset. Ainakin mun kotipaikkakunnalla SD:n pelko on ollut suurin este syrjäisimpien seutujen bussiliikenteen lakkauttamiselle ja julkisen liikenteen tuen pienentämiselle. Mutta sellaistahan maailma on: hyvät ovat vain osittain hyviä ja pahat ovat vain osittain pahoja. Balanssi tarkistetaan sitten vaaleissa.

[Jouni Halinen]

Lännen Media: VR lopetti junakalustonsa romuttamisen

VR on lopettanut junakalustonsa romuttamisen, uutisoi Lännen Media. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan ministeriö on esittänyt huolensa kaluston romuttamisesta valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukseen.

VR vahvistaa, että romuttaminen on lopetettu toistaiseksi. Viestintäpäällikkö Mika Heijari kertoo, että tuleva kalustotarve on auki, koska liikennerakenne ja kilpailun avaamisen pelisäännöt ovat vielä avoinna.

VR:n monopoliasema matkustajaliikenteessä puretaan tällä hallituskaudella. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää edellytykset kilpailun avaamiselle ensi keväänä.

-----------

Kaleva: VR ei toistaiseksi romuta vanhaan kalustoaan lainkaan.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) kertoo, että ministeriö on esittänyt huolen kaluston romuttamisesta.

Joukkoliikenteen asiantuntija Antero Alku on laskenut, että VR on romuttanut tänä vuonna neljänneksen matkustajavaunuistaan. Kyse on alle sadasta vaunusta.

Monessa maakunnassa on ihmetelty VR:n purkuintoa.

– Kyse on yhtiön linnoittautumispolitiikasta. VR pelkää, että kilpailija tulee matkustajaliikenteeseen ja se voi olla tehokkaampi kuin VR, Alku tiivistää.

Siksi VR mieluimmin romuttaa kalustoaan kuin myisi tai antaisi sitä vuokralle.

VR:n mukaan käytöstä poistettujen vaunujen osia on käytetty varaosiksi vielä käytössä oleviin vaunuihin.

”Sinistä kalustoa” on poistettu liikenteestä useiden vuosien ajan.

– Vaunut eivät täytä nykyajan vaatimuksia. Niissä ei ole ilmastointia eikä sähköä matkustajien käyttöön. Langaton verkko myös puuttuu, VR:ltä kerrotaan.

VR:n kaluston romuttamista on arvosteltu, koska taustalla väitetään olevan yhtiön pelko kilpailusta. VR:n väitetään mieluummin haluavan eroon kalustostaan, kuin myyvän tai vuokraavan sitä muille toimijoille.