Höyryveturien "eripari" puskimet

[Hannu Haitto]

Osaisiko joku selittää miksi höyryvetureissa oli erilaiset puskimet vasemmalla ja oikealla??  Edessä kuljettajan puoleinen puskin oli pinnaltaan kupera kun taas lämmittäjän puoleinen puskin on suora. http://vaunut.org/kuvat/bc622bcfb33d133422000bee45b6b15a.jpg'
 Tenderin päässä oli myös samat eroavaisuudet http://vaunut.org/kuvat/044808bb1e49ee2dbdc6dd76eae145d2.jpg

Puskimet näyttäisi olevan veturin tyypistä riippumatta kaikissa ns. "eri paria", joissakin vetureissa puskimet ovat samanlaiset vasemmalla ja oikealla mutta se johtuu varmaankin huollossa vaihdetuista puskimista jossa kummallekkin puolelle on tullut samanlaiset.

 

[Olli Keski-Rahkonen]

Noin 1960-luvulle saakka kaikessa kalustossa puskimet olivat "eri paria". Vaunun tai veturin keskeltä katsottuna päädyn vasen puskin suora- ja oikea kuperapintainen. Radan mutkissa vaunujen vastakkain kiristetyt puskimet taittuvat toisiinsa nähden, eikä suorapintainen puskin kestäisi sellaista käyttöä kovin pitkään. Kun parin toinen pinta on aina kupera, puskimet saavat enemmän liikevaraa toisiinsa nähden.

Uudemmissa vaunutyypeissä kuten myös vetureissa molemmat puskimet on tehty kuperiksi, ehkäpä valmistustekniikan kehittyessä. Joku vorgilaisista varmaan osaisi kertoa, milloin em. käytännöstä alettiin luopua. Tuliko muutos jo 50-luvulla Hk-vaunujen myötä, vai vasta 60-luvulla Oa-sarjan mukana?

[Esko Ampio]

Muistelisin nähneeni puskimissa nelikulmaisia aukkoja. Ja entistä epävarmemman muistelon vuosikymmenten takaa puskimista, joissa olisi ollut vastaava nelikulmainen tappi.

[Arto Lopia]

Itse olen kiinnittänyt samaan asiaan huomiota ja olettaisin, että ratkaisulla olisi ollut tarkoituksena vähentää yhteen kytkettyjen vaunujen sivuttaisia liikkeitä toisiaan vasten.

Ihan oma teoria siis

[Esko Ampio]

Toinen oli suora luultavasti siksi, että muuten jyrkemmissä mutkissa olisi tullut ongelmia. Jos kaksi kuperaa, niin kosketuskulma muuttuu kontaktin siltäosin vähän  löystyessä. Sitä enemmän, mitä suurempi sivuttaisliike vaunujen välillä. Ja kun takaisin suoralle, niin aikamoinen "vastamäki" puskimilla tiedossa.

[Tapio Muurinen]

Periaate puskinten erilaisuudesta tuli varmaan jo selväksi. Varsipuskimet olivat "vanhaan" aikaan yleisin puskinmalli. Varsinkin junaa painettaessa lautaset ja varret vääntyisivät sisäkaarteessa, jos vastakkain oli kaksi tasaista pintaa. Sylinteripuskimia alettiin asentaa jo uudempiin Hdk-vaunuihin. Muistaakseni niitä vaihdettiin myös Gb-vaunuihin. Hk-vaunut olivat jo kaikki sylinterimallia. Näistä toinen oli tasainen ja toinen kupera. Puskimen keskellä oleva reikä oli kiinnitysmutteria varten, jolla jousi/puskin pysyi paikoillaan. 

[Esko Ampio]

Eikös nuo uudemmat puskimet pidätellä poikittaisella "vaarnalla", tms. Saksisokalla lukittuna?.

[Tapio Muurinen]

Eikös nuo uudemmat puskimet pidätellä poikittaisella "vaarnalla", tms. Saksisokalla lukittuna?.

Ei enää saata muistaa kaikkia yksityiskohtia, mutta pikkupoikina tutkittiin kaikki reijät ja koloset http://vaunut.org/kuva/36214  Puskimien sisältä löytyi usein tuhoutuneita tiaisen, ym. pesiä, Joskus oli muniakin. Mieleen on jäänyt iso mutteri. Oli se saatettu lukitakin saksisokalla löystymisen estämiseksi.

[Tapio Muurinen]

Muistikuvat ovat muistikuvia, ja siten eivät absoluuttisia totuuksia. Olen myös nähnyt irrallisia puskimia, joiden kartiojousta pidätteli suuri mutteri. Ehkä sekoitan näihin. Erilaisia sylinteripuskimia on kokeiltu jo 1900-luvun alusta; oli hitsattuja ja valettuja. Myös varsipuskimien vahvuutta piti kasvattaa, kun vääntävät voimat kasvoivat. Läheskään aina puskimet eivät sattuneet samalle korkeudelle vrt. kuormattu/tyhjä vaunu. - Ns. ranskalaismallisessa puskimessa, josta tuli yleismalli 1960-luvulla, oli vaarnakiinnitys (kanta rungon päällä), eikä keskellä ollut reikää http://vaunut.org/kuva/44610