Wanhat 1860-luvun matkustajavaunut ja niiden mitat

[Johannes Saari]

Taas tietoja vailla vanhoista vaunuista, tällä kertaa ensimmäisistä matkustajavaunuista joita 1860-luvulla käytettiin. Tarkoitus olisi tehdä 3d-malli I- ja II-luokan vaunusta (ilmeisesti mallia C), kuvia oon näpsiny Hyvinkään Rautatiemuseon pienoismallista jotta saanut hieman referenssia, mutta mittoja en ole mistään onnistunut löytämään. Onkohan jonkun arkistoihin niitä sattunut päätymään? Kiinnostaisi tietää mikä on pituus puskimesta puskimeen, sekä korkeus kiskosta ja leveys.

Kyse siis tästä vaunusta: https://museot.finna.fi/AJAX/JSON?method=getImagePopup&id=musketti_rautatie.M014%3AVR1%3A6598&index=0&size=large

[Pasi Utriainen]

Vanhasta historiakirjasta löytyy seuraavat mitat ensimmäisille matkustajavaunuille: "pyöräväli 14 jalkaa (4,267 m), korin pituus 25 jalkaa 10 tuumaa (7,874 m), leveys 8 jalkaa (2,438 m) ja sivukorkeus 6 jalkaa 3 tuumaa (1,904 m)".

[Johannes Saari]

Kiitoksia tiedoista, näillä kyllä kelpaa jo lähteä toteuttaa mallia.

[Erkki Nuutio]

Junat-lehdessä oli aikoinaan runsaasti, pääosin Tapio Keräsen kirjoituksia ja hänen tekemiään piirustuksia suomalaisvaunuista.
Niinpä Junat 2-87 sivulla 13 on kirjoitus 1860-luvun vaunuista piirustus I-II lk:n matkustajavaunusta, Tapion alkuperäispiirustuksesta tekemänä. Näissä vaunuissa mallintekijän vaikeus on ja taito punnitaan vaalean puuvärisen korin (teak?) jäljentämisessä.   Katso vaikka Pienoismalli 5/2012-lehteä (s.26-)

[Petri Sallinen]

Mestarimallit toteutti Suomen Rautatiemuseon tilauksesta ja toimeksiannosta VR:n 150-vuotisjuhlavuonna H0-rakennussarjat Suomen ensimmäisistä vaunuista. Kolmen henkilöliikennevaunun lisäksi toteutettiin kolme sarjaa ensimmäisistä umpitavaravaunuista. Joitakin sarjoja saattaa yhä olla saatavilla rautatiemuseon myymälässä. Sarjat saivat huomiota myös Englannissa, koska esikuvat valmisti Brown, Marshall & Co -yhtiö.

[Johannes Saari]

Junat lehteä ei taida enää juuri mistään löytää varsinkaan jos ovat vanhempaa sorttia? Paikallisen kirjaston kannasta ei ainakaan haulla löytynyt.

Petri, ovat kyllä komeita malleja kuten muutkin mitä Mestarimallit on tehny. Viime kesänä museolla tuli vierailtua, mutta ei osunut kyllä silmään. Tosin voi olla, että olin sen verran innoissani niistä isommista laitteista mitä siellä oli...

[Tauno Hermola]

Rautatiehallituksen Valtionrautateiden wiralliset historiat, joissa muistaakseni on runsaastikin piirroskuvia kalustosta, näyttävät tosiaan alkavan vasta vuodesta 1912, eli niistä ei taida olla apua. Mitähän tuollaisesta kirjasta mahtaisi löytyä:

Valtionrautatiet : 490 kuvaa
Kirja
Kaskimies, Einari
WSOY 1935.
Ulkoasu:    273 s. , [1] kuvas. : kuv. ; 4:o
Kieli:    suomi
Julkaisija:    Porvoo : WSOY 1935.
Aiheet:    
Valtionrautatiet.
Lisätiedot:    
toimittanut Einari Kaskimies

Kirja näytti löytyvän ainakin Salon kirjastosta.

[Petri Sallinen]

Rautatiehallituksen Valtionrautateiden wiralliset historiat, joissa muistaakseni on runsaastikin piirroskuvia kalustosta, näyttävät tosiaan alkavan vasta vuodesta 1912....

Suomen Valtionrautateiden ensimmäinen historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus on vuosilta 1862-1912. Suomen rautatiemuseon kokoelmat on yksi hyvä vinkki rautatiehistorian tutkimusta aloitteleville — helpot lähteet kannattaa hyödyntää ensin.

[Johannes Saari]

Jotakin kirjallisuutta on tullut hamstrattua, mutta vähän niissä on ollut piirroksia. Tuota vuosien 1862-1912 kirjaa olen koittanut etsiä, mutta ei vielä ole tullut vastaan. Museon verkkokaupassa tosin näyttäisi nyt olevan ruotsinkielinen painos, hyvä vinkki kiitoksia.

Kokkolan kirjastosta löytyy jonkin verran myös, mutta tuota ym. kirjaa ei sieltä löytynyt.

[Petri Sallinen]

Kuvissa näkyvät vaunut on käsittääkseni myyty loppuun. Teemme kesän aikana niistä uusintapainokset.

[Tauno Hermola]

Jotakin kirjallisuutta on tullut hamstrattua, mutta vähän niissä on ollut piirroksia. Tuota vuosien 1862-1912 kirjaa olen koittanut etsiä, mutta ei vielä ole tullut vastaan. Museon verkkokaupassa tosin näyttäisi nyt olevan ruotsinkielinen painos, hyvä vinkki kiitoksia.

Kokkolan kirjastosta löytyy jonkin verran myös, mutta tuota ym. kirjaa ei sieltä löytynyt.

Kappas vaan, tuokin kirja löytyy Salon kirjastosta. Kirjassa näyttäisi olevan kaksi osaa:

Suomen valtionrautatiet 1862-1912 : historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus. 1.
Kirja
Gripenberg, Lennart ; Munck, Teodor ; Wahlstedt, K. A.
1912
Aiheet: '; “...rautatieliikenne...”
Saatavissa 1 toimipaikasta Niteitä: 1
Salo (Hylly: 69.622 SUO)
Salon pääkirjasto, Varasto
Lainattavissa: 1

Suomen valtionrautatiet 1862-1912 : historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus. 2.
Kirja
1916
Aiheet: '; “...rautatieliikenne...”
Saatavissa 1 toimipaikasta Niteitä: 1
Salo (Hylly: 69.622 SUO)
Salon pääkirjasto, Varasto
Lainattavissa: 1

Pitääpä käydä joskus selailemassa. Turun museokeskuksen käsikirjastossa kirja myös on, mutta ei lainattavissa.

[Johannes Saari]

Kannattaa varmistaa, että on tallessa. Vanha kirja niin voi olla jo hukkateillä, Kokkolan kirjastosta oli kadonnut 1962-1987 kertomus vaikka se haulla vielä löytyi. Liekö joku sitten päättänyt pitää itsellään. Rautatiemuseon verkkokaupasta tuokin onneksi löytyi.

[Petri Sallinen]

Suomen Rautatiemuseon arkisto ja Kansallisarkisto ovat hyviä tietolähteitä. Niihin on keskitetysti säilötty melkoinen määrä rautatiehistoriallista kamaa 

[Johannes Saari]

On varmastikkin, mutta on sen verran kaukana ettei noin vaan viitti lähteä itse ainakaan käymään.

Museolla tosin olis tarkotus käydä uudelleen, viimeksi turhan tiukalla aikataululla piti rynnätä läpi.

[Tauno Hermola]

Kirjat oli Salon kirjastossa tallessa, mutta mitään kuvaa tai piirrosta noista ensimmäisistä vaunuista ei niissä ollut. Itse asiassa Pasi näyttää edellä viitanneen juuri kirjaan "Suomen valtionrautatiet 1862-1912 : historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus. 2.", koska siellä kerrottiin nuo samat mitat. Jotain sanallista selitystä vaunujen rakenteesta annettiin, mm. se, että koreissa ei ollut peitevuorausta, "vaan näkyvissä olevien seinätolppien ja kehyskappaleiden välissä oli falsseihin sovitetut peilitäytteet", mitä on noista pienoismallien kuvista ehkä hankala hahmottaa. 

[Tauno Hermola]

Onko muuten missään kuvaa tai tarkempaa kuvausta, millaisia nuo vaunut olivat sen jälkeen, kun ne oli muutettu läpikuljettaviksi?

[Johannes Saari]

Ruotsinkielisen painoksen 1862-1912 kertomuksesta onnistuin tosiaan Rautatiemuseon verkkokaupasta löytämään josta tiukan kääntämisen myötä tietoja on löytynyt muistakin varhaisista vaunuista. Harmi ettei kuvia ollut kovin paljon, tosin olihan nuo kamerahommat tietenkin siihen aikaan hieman eri touhua mitä nykyään.

Ruotsin kääntäminen on sen verran haastavaa etten noista vaunujen muutoksista osaa ainakaan vielä sanoa, vai onko sitten tarkoitettu myöhempiä vaunuja jotka oli läpikuljettavia?

[Tauno Hermola]

Kuten kirjoitin, Salon kirjastossa nuo kirjat oli, mutta mitään yksityiskohtia muutoksesta ei kirjassa "Suomen valtionrautatiet 1862-1912 : historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus. 2." mielestäni ollut. Suomenkielisen painoksen kuvassa 160 sivulla 403 on I & II luokan kaksiakselinen avosiltainen vaunu, mutta se on hieman pitempi (koripituus 8304 mm ja kokonaispituus 10730 mm, joten aivan tuollaiseksikaan niitä ei ole voitu muuttaa. Koska tuossa isommassa vaunussa on keskellä WC-osasto, joka syö kolme I luokan paikkaa, lienee muutettujen vaunujen paikkamäärä ollut sama 9 + 16, mutta ilman toilettia. Ahtaaksi se ainakin menee, jos penkkirivejä on enemmän kuin seitsemän.

[Petri Sallinen]

Englantilainen Brown, Marshall & Co valmisti kaikkiaan 12 henkilövaunua. Valmistuserään kuuluneesta salonkivaunusta nro 1 on olemassa valokuva, jonka perusteella englantilaisen korin päätyihin avattiin ovet ja vaunuun asennettiin ylikulkusilta (tai etusilta, jollaiseksi sitä 1800-luvun lopulla kutsuttiin). Muutoksen jälkeisessä kuvassa näkyy yhä vaunun sivulla oleva pitkä konduktöörin porraslankku. Saattaa olla, että muutos toteutettiin samalla tavalla muihinkin vaunuihin. Alkuperäisissä hyttivaunuissa penkit olivat yhtä leveät kuin vaunun korin leveys. Muutoksen yhteydessä penkit on todennäköisesti uusittu ja hyttiosastojen väliin on avattu vähintään ovet — joitakin hyttien välisiä seiniä on ehkä poistettu.

VR:n ensimmäisen historiikin kuva 160 sivulla 403 taas on uusi avosilloilla varustettu vaunutyyppi, joka tuli käyttöön vuonna 1870. Se edusti jo täysin erilaista suunnittelua kuin englantilaisten rakentamat vaunut. Vaunuissa oli mm. rautakehykset ja pellillä vuorattu kori. Korin helmojen alareunassa oli loiva pyöristys, kun taas englantilaisten vaunujen seinät olivat suorat.

[Tauno Hermola]

Tuon historiakirjan mukaan muutoksessa sivuovet suljettiin, joten päädyistä on täytynyt olla kulkumahdollisuus laiturille, ei pelkästään toiseen vaunuun. Mikä tietenkin vie oman osansa vaunun pituudesta. Vanhat vaunut olivat myös selvästi kapeampia, kuin kuvan 160 vaunu, joten käytävän lisääminenkään ei ole ollut ongelmatonta.

[Petri Sallinen]

Tuon historiakirjan mukaan muutoksessa sivuovet suljettiin, joten päädyistä on täytynyt olla kulkumahdollisuus laiturille, ei pelkästään toiseen vaunuun. Mikä tietenkin vie oman osansa vaunun pituudesta. Vanhat vaunut olivat myös selvästi kapeampia, kuin kuvan 160 vaunu, joten käytävän lisääminenkään ei ole ollut ongelmatonta.

Ns. valtionvaunussa kulku vaunuun järjestettiin sivuseinän oikeassa nurkassa olleiden ovien kautta. Vaunusta on kuva ja pohjakaavio kyseisessä kirjassa. Valitettavan vähän on tietoa tarjolla muissakaan lähteissä. Niissäkin muutostyö todetaan vain pintapuolisesti. Kansallisarkiston koneosaston mappeja pitäisi selailla. Vanhoissa vaunulistauksissa mainitaan muutostyö, mutta ei tarkkaa vuotta milloin muutos toteutettiin.

EDIT. "Keisarin juna" -kirjassa vuodelta 1998 käsitellään salonkivaunu A1:tä. Siinä on vaunua koskevaa dokumentteihin perustuvaa tietoa.

[Kurt Ristniemi]

Litt C-vaunussa (I&II lk) lämmitysluukut oli mitä todennäköisimmin vain kahdessa keskimmäisessä, eli I lk osastoissa. Päissä olevissa II lk osastoissa niitä ilmeisesti ei ollut. Tämä yksityiskohta on aina mallinnettu toisin, eli luukut on mallinnettu kaikkiin osastoihin. Luukkuja t.s. oli tod.näk. sivuseinällä vain neljä, ei kahdeksan.

Luukkujen oletettu lukumäärä ja sijainti käy hyvin ilmi esim. Einari Kaskimiehen kirjassa 'Valtionrautatiet' sivulla 78 olevasta valokuvasta (http://vaunut.org/kuva/104900), jossa vallasvaunu (salonkivaunu) nro 1 (A1) on jo muutettu läpikuljettavaksi. Olettaisin C-vaunun olleen jäsentelyltään samanlainen. Varsinkin kun vallasvaunu 1 on selvästikin ennen ollut neliosastoinen osastovaunu pitkän seinän osastokohtaisine ovineen. Ties vaikka olisi ollutkin  Litt C -vaunu alunperin.

Tosin Åbo Underrättelser n:o 39, 4.4.1861 kirjoittaa aiheesta seuraavasti:
"..det första finska jernwägsekipaget står der [mekaniska werkstaden] färdigt; det är till sin inredning propert och beqwämt och utan öfverflödig lyx; under hwarje kupé finnes en särskild wärmeapparat, en låda att fyllas med het sand. På wagnsdörrarne ser man Finlands wapen (i äkta engelsk snitt) med omskrift "Helsingin-Hämeenlinnan rautatie".
Lehden mukaan lämpöaparaatti todella oli jokaisen osaston [istuimien] alla. Tiedä sitten, miten tarkkaan toimittaja oli vaunuja tutkaillut.
 

E.m. Kaskimiehen kirjan kuvasta näkyy myös, että läpikuljettavaksi muutetun vaunun päissä ei ollut päätysiltaa, vaan päätyovi antoi suoraan ylikulkusillalle. Ihan niinkuin esim. vm 1912 puuvaunuissakin. Niissä tosin tietenkin vaununeteisestä. Sivuseinän päässä olevaa ovea ei vaunussa kuvan esittämässä vaiheessa vielä ollut. Oli vain nuo päätyovet.

[Petri Sallinen]

Oletukset vaunusta perustuvat kaiketi pitkälti tähän Rautatiemuseon 1:10-pienoismalliin, joka on rakennettu 1910-luvulla. Sitä taas en tiedä, mihin museon malli perustuu — muistikuviin vai johonkin dataan.

[Kurt Ristniemi]

Lisävinkin C-vaunun (1&2 lk) lämmitykseen antaa Kaskimies sivun 52 hiekkalaatikon kuvan kuvatekstissä:  
"Vanhojen I lk:n matkustajavaunujen lämmityslaatikko, joka täytettiin kuumalla hiekalla ja asetettiin sohvan alle."
Tämän  mukaan lämmityslaatikoita vaikuttaisi olleen vain I lk:ssa.

Tuossa Rautatiemuseon mallissa lämmityslaatikoiden luukut ovat kummallisissa paikossa: laatikoita ei sen mukaan ollut kaikkien 'sohvien' alla, vaan hieman siellä sun täällä. Sen sijaan e.m. Kaskimiehen kirjan sivun 78 kuvassa luukut ovat loogisissa paikoissa oletetun 1 lk:n 'sohvien' alla.

[Tauno Hermola]

E.m. Kaskimiehen kirjan kuvasta näkyy myös, että läpikuljettavaksi muutetun vaunun päissä ei ollut päätysiltaa, vaan päätyovi antoi suoraan ylikulkusillalle. Ihan niinkuin esim. vm 1912 puuvaunuissakin. Niissä tosin tietenkin vaununeteisestä. Sivuseinän päässä olevaa ovea ei vaunussa kuvan esittämässä vaiheessa vielä ollut. Oli vain nuo päätyovet.

En ehkä ymmärtänyt oikein, mitä tarkoitat, mutta eikö tuossa kuvassa ole sivuseinässä ovet ja ovien alla portaantapaiset? Perin hankalaahan vaunuun olisi päätyovista nousta . Vai tarkoitatko, että joskus olisi ollut sivuovet (myös?) aivan päädyissä?