Valtion rataverkko

[Jari Välimaa]

 
Rejlersille keskeinen rooli Suomen digitaalisen rautatiehankkeessa

29.5.2026

"Tekninen konsultti Rejlers on valittu Liikenneviraston laajan Digirail-hankkeen tekniseksi konsultiksi projektin ja rakentamisen johtamiseen Suomessa. Digirail on keskeinen hanke tulevaisuuden digitaaliselle rautatielle. Hankkeessa modernisoidaan Suomen junien kulunvalvontajärjestelmää ja luodaan tehokkaampi, turvallisempi ja luotettavampi raideliikenne.

Suomi tekee merkittäviä pitkän aikavälin investointeja liikenneinfrastruktuurinsa tulevaisuuden turvaamiseksi. Mahdollistamalla tehokkaamman, luotettavamman ja kestävämmän rautatiejärjestelmän Digirail-hanke tukee siirtymistä vakaampaan ja kestävämpään yhteiskuntaan.

Toimeksianto kattaa kolme rataosuutta Suomessa, yhteensä noin 970 kilometriä rataa, ja sopimuksen odotetaan olevan voimassa vuoteen 2034 asti.

Liikennevirasto on solminut palveluallianssisopimuksen maan junien kulunvalvontajärjestelmän uudistamiseen liittyvästä suunnittelusta, rakentamisen johtamisesta ja käyttöönoton valvonnasta. Allianssiin kuuluvat Liikennevirasto yhdessä keskeisten kumppaneiden Rejlersin, Weladon, Ramboll CM:n, Swecon, WSP:n ja Ramboll Finlandin kanssa. Toteutusmalli on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja Euroopassa.

– Olemme erittäin tyytyväisiä palveluallianssihankinnan lopputulokseen. Olemme saaneet vahvan tiimin, joka voi tukea meitä viemään Digirail-hankkeen askeleen lähemmäksi laajempaa toteutusta. Palveluallianssi on täysin uusi konsepti, joka kokoaa yhteen kaikki toimituksen keskeiset osapuolet – suunnittelun, rakentamisen johtamisen ja käyttöönoton – saman pöydän ääreen ja yhdistää heidän asiantuntemuksensa hankkeen ja Suomen rataverkon hyödyksi, sanoo Liikenneviraston osastonjohtaja Esa Sirkiä.

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS) on eurooppalainen junien ohjaus- ja merkinantojärjestelmä, joka parantaa turvallisuutta ja yhteentoimivuutta maiden välillä. Suomessa ERTMS korvaa nykyisen junien ohjausjärjestelmän asteittain osana Digirail-ohjelmaa, ja sen on tarkoitus olla täysin käytössä vuoteen 2040 mennessä."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20260529/18687/rejlers-far-nyckelroll-i-finlands-digitala-jarnvagssatsning

[Jari Välimaa]

 
Länsiradan ratasuunnitelma Nunnan ja Kupittaan välille hyväksytty

29.5.2026

"Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on 7.4.2026 hyväksynyt päätöksellään Länsirata Oy:n laatiman ratalain mukaisen ratasuunnitelman Nunna–Kupittaa uudesta kaksoisraiteesta. Traficom kuulutti hyväksymispäätöksen 27.5.2026.

Traficomin kuulutus on luettavissa Traficomin verkkosivuilla. Päätökseen ja sen perusteena oleviin asiakirjoihin voi tutustua kuulutuksessa olevan linkin kautta. Päätös ja sen perusteena olevat asiakirjat sekä valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä 27.5.2026–6.7.2026 välisen ajan Traficomin verkkosivuilla.

Nunna–Kupittaa-ratasuunnitelma on osa Salon ja Turun välisen ratayhteyden parantamista sekä osa Länsiradan kokonaishanketta, eli Helsingin ja Turun välisen luotettavan ja nopean raideyhteyden rakentamista lähi- ja kaukojunaliikenteelle. Nunnan ja Kupittaan välille suunnitellaan rakennettavaksi kaksoisraidetta nykyisen raiteen rinnalle, mikä sekä parantaisi nykyisen raideyhteyden välityskykyä että mahdollistaisi Länsiradan koko raideyhteyden toteuttamisen.

Nunna–Kupittaa uuden kaksoisraiteen linjaus sijoittuu Varsinais-Suomessa Kaarinan ja Turun kaupunkien alueille. Suunnittelualueen kokonaispituus on 8 kilometriä. Uusi rautatieyhteys risteää useassa kohdassa olemassa olevan tie- ja katuverkon kanssa. Radan katkaisemat maantiet, yksityistiet ja kadut korvataan uusilla vastaavilla yhteyksillä, jotka sijaitsevat nykyisen yhteyden läheisyydessä. Suunnittelualueella oleva Vaalan tasoristeys poistetaan. Ratasuunnitelmassa nykyiset radan yli- ja alikulkupaikat säilyvät."

https://lansirata.fi/lansiradan-ratasuunnitelma-nunnan-ja-kupittaan-valille-hyvaksytty/

[Jari Välimaa]

 
Länsiradan osakas­sopimuksesta 12 valitusta – toimitusjohtaja odottaa ratkaisua rauhallisin mielin

"Länsiradan osakassopimuksesta ei ole tehty uusia valituksia. Kaikkiaan osakaskuntien viime vuonna hyväksymästä osakassopimuksesta ja sen keväällä käsitellystä päivityksestä tehtiin 12 valitusta Turun ja Helsingin hallinto-oikeuksiin.

Viimeisenä umpeutui Salon valtuuston huhtikuussa hyväksymän osakassopimuksen päivityksen valitusaika toukokuun lopussa. Kaikkiaan Salosta kertyi valituksia kolme ja Turusta yksi.

Turun ja Helsingin välille suunniteltavan nopean junayhteyden hankeyhtiön Länsirata oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen kertoo odottavansa rauhallisin mielin oikeuden ratkaisua. Ratayhteyden suunnittelu jatkuu normaalisti.

– Valitukset kohdistuvat kuntien päätöksentekoon asiasta. Käsitykseni mukaan kunnat ovat valmistelleet asian huolellisesti, mutta melko usein valituksia tämäntyyppisistä päätöksistä tulee.

Valituksissa kyseenalaistetaan muun muassa muutaman valtuutetun esteellisyysseikkoja ja arvioidaan päätöksen perustuneen puutteellisiin tietoihin. Lisäksi radan toteuttamistavan ei katsota kuuluvan kunnan toimialaan."

https://yle.fi/a/74-20229196

[Jari Välimaa]

 
Väylävirasto myönsi Rail Nordican suunnittelusopimuksen

28.5.2026 Google konekäännös

"Sopimus kattaa suunnittelutyöt vuosina 2026–2030 ehdotetulle 1 435 mm:n vakioraideleveydelle perustuvalle rautatieyhteydelle Haaparannasta Ruotsista Pohjois-Suomeen.

Liikennevirasto on myöntänyt 18 miljoonan euron suunnittelupalvelusopimuksen Rail Nordicasta Pohjantähti-yhtiölle, joka on AFRYn ja Swecon muodostama konsortio.

Sopimus kattaa Haaparanda–Tornio–Kemi-käytävän, yhteyden Kemin satamaan, Tornio–Röyttä-osuuden, siirto- ja lastauspaikan sekä Tornionjoen rautatiesillan uusimisen. Työhön kuuluu selvityksiä, mittauksia, pohjatutkimuksia, yleissuunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointeja.

Liikennevirasto teki hankintapäätöksen 24. huhtikuuta 2026 syksyllä 2025 käynnistetyn neuvottelumenettelyn jälkeen. Virasto oli käynyt markkinadialogia infrastruktuurisuunnitteluyritysten kanssa ennen tarjouskilpailua. Rail Nordica sai 20 miljoonan euron suunnittelumandaatin vuonna 2025."

https://railmarket.com/news/infrastructure/57416-finnish-transport-infrastructure-agency-awards-rail-nordica-design-contract

[Jari Välimaa]

 
Suomi–Ruotsi-hen­ki­lö­ju­na­lii­ken­teen ra­hoi­tus­so­pi­mus etenee valtuustoon, lii­ken­nöin­ti voi alkaa elokuussa

20.5.2026

"Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Tornion kaupunki osallistuu Suomen ja Ruotsin välisen henkilöjunaliikenteen rahoittamiseen ja allekirjoittaa Traficomin kanssa sopimuksen liikenteen yhteistyöstä ja kustannustenjaosta.

Hankittava liikenne toteutetaan osana Traficomin ja VR-Yhtymä Oyj:n ostoliikennesopimusta. Yhteys kulkee Suomen ja Ruotsin välillä Tornion kautta Haaparantaan. VR:n ilmoituksen mukaan liikennöinti voitaisiin aloittaa 10.8.2026.

Sopimuksen mukaan Tornion kaupungin suora rahoitusosuus olisi enintään 100 000 euroa vuodessa. Lisäksi Tornio osallistuu kustannuksiin osana Meri-Lapin kehittämiskeskuksen rahoitusosuutta, joka on enintään 50 000 euroa vuodessa. Tornion osuus summasta on 39 prosenttia. Loppuosasta vastaavat muut alueen kunnat.

Myös Oulun kaupunki osallistuu kustannuksiin osana liikennöinnin kuntarahoitusosuutta. Oulun kaupungin osuus on enintään 50 000 euroa vuodessa.

Traficom sitoutuu liikennöintikustannuksiin enintään 1,9 miljoonalla eurolla vuodessa.

Sopimuksen on määrä olla voimassa vuoden 2030 loppuun saakka. Valtion rahoitus edellyttää, että eduskunta myöntää liikenteelle määrärahan vuosittain."

https://www.tornio.fi/ajankohtaista/suomi-ruotsi-henkilojunaliikenteen-rahoitussopimus-etenee-valtuuston-paatettavaksi-liikennointi-voi-alkaa-elokuussa/

[Jari Välimaa]

 
Lapin liitto piti Rail Nordicaan liittyen päätöstilaisuudessa esityksiä tulevaisuuden raideliikenteestä Pohjolassa

28.5.2026

"Suomi, Ruotsi ja Norja yhdistävät voimansa kehittääkseen pohjoista aluetta ja sen liikennejärjestelmää. Euroopan unionin Interreg Aurora -ohjelma on myöntänyt huomattavan rahoituksen New North -transport, Logistics and Security of Supply -hankkeelle, joka keskittyy pohjoisen alueen liikenne- ja logistiikkajärjestelmän kehittämiseen. Tavoitteena on vastata myös pohjoisen alueen tulevaisuuden investointipotentiaalin toteutumiseen sekä liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvän teknologian kehittymisen mahdollisuuksiin. Lapin liitto toimii hankkeen pääpartnerina yhdessä Ruotsin ja Norjan alueellisten toimijoiden kanssa."

esitykset pitää ladata omalle koneelle zip muodossa.

https://www.lapinliitto.fi/aluesuunnittelu/new-north-transport-logistics-and-security-of-supply/

[Jari Välimaa]

Infran kehittämisen proriteetit pohjolassa

27.5.2026

[Jari Välimaa]

 
Valtion 2 lisätalousarvio vuodelle 2026 on annettu eduskunnalle ja sisältäää liikenne ja viestintäministerön osalta

3.6.2026

"77. Väyläverkon kehittäminen

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnittelu Tornio—Haaparanta—Kemi -hankkeessa Ruotsin ja Suomen välisen sillan osalta myös Ruotsin puolen suunnitteluun yhteistyössä Trafikverketin kanssa."

"Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnittelu Tornio—Haaparanta—Kemi
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 41 000 000 eurolla 20 000 000 eurosta 61 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu suunnitelmatarkkuuden parantamisesta ja suunnitelmalaajuuden muuttumisesta. Valtuuden tarkistusta vastaavat lisämäärärahatarpeet ajoittuvat vuosille 2026—2029."


https://budjetti.vm.fi/

[Jari Välimaa]

 
Itäraja pysyy suljettuna toistaiseksi

4.6.2026

"Hallitus on uusinut päätöksensä itärajan rajanylityspaikkojen kiinni pitämisestä. Valtioneuvosto päätti 4.6.2026 jatkaa rajanylityspaikkojen kiinni pitämistä sekä kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämistä. Päätös on voimassa toistaiseksi."

Sisäasianministerön muistiossa

"Voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen (SM/2025/32; 16.4.2025) mukaan
kaikki itärajan rajanylityspaikat Vainikkalan rajanylityspaikkaa lukuun ottamatta
sekä huvialusliikenteelle tarkoitetut Haapasaaren, Nuijamaan sataman ja
Santion vesiliikenteen rajanylityspaikat ovat suljettuja toistaiseksi.
Kansainvälisen suojelun hakeminen Suomen ulkorajoilla on keskitetty
rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun
valtioneuvoston asetuksen (901/2006) 6 ja 8 §:ssä tarkoitetuille lentoliikenteen
ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille lukuun ottamatta suljettuja Haapasaaren,
Nuijamaan sataman ja Santion rajanylityspaikkoja."

https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/itaraja-pysyy-suljettuna-toistaiseksi

[Jari Välimaa]

Valtion 2 lisätalousarvio vuodelle 2026 on annettu eduskunnalle ja sisältäää liikenne ja viestintäministerön osalta

3.6.2026

"77. Väyläverkon kehittäminen

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnittelu Tornio—Haaparanta—Kemi -hankkeessa Ruotsin ja Suomen välisen sillan osalta myös Ruotsin puolen suunnitteluun yhteistyössä Trafikverketin kanssa."

"Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnittelu Tornio—Haaparanta—Kemi
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 41 000 000 eurolla 20 000 000 eurosta 61 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu suunnitelmatarkkuuden parantamisesta ja suunnitelmalaajuuden muuttumisesta. Valtuuden tarkistusta vastaavat lisämäärärahatarpeet ajoittuvat vuosille 2026—2029."


https://budjetti.vm.fi/

Tuo 41 miljoonan lisäys kummasti kattaa suunnittelukustannukset Ouluun ja Rovaniemelle ?

[Jari Välimaa]

 
Digiradan Tampere–Pori/Rauma-rataosalla saavutettu merkittävä testausvalmiuden välitavoite

4.6.2026

"Digirata-hanke etenee kohti uuden radiopohjaisen junakulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoa ensimmäisellä kaupallisella rataosuudella Suomessa.

Kokemäki–Rauma-rataosalla saavutettu testausvalmius mahdollistaa järjestelmän testaamisen todellisessa rataympäristössä ja vie hanketta kohti ensimmäisiä kenttätestejä ja koeajoja.

Digirata-hankkeessa on saavutettu merkittävä välitavoite Tampere–Pori/Rauma-rataosalla, kun järjestelmäintegraation testausta ryhdytään tekemään Kokemäki–Rauma-rataosalla.

Kyseessä on tärkeä askel hankkeen etenemisessä laboratoriovaiheesta kohti maastossa tapahtuvaa testausta ja
myöhempiä koeajoja.

Tampere–Pori/Rauma-rataosalla saavutettu testausvalmius täyttää rataosalle asetetun EU-rahoituksen keskeisen välitavoitteen. Järjestelmien toimintaa voidaan nyt alkaa todentaa todellisissa olosuhteissa.

”Digirata-hankkeessa rakennetaan parhaillaan tulevaisuuden junaliikennettä Suomeen. Nyt saavutettu testausvalmius on tärkeä osoitus siitä, että uusi radiopohjainen junakulunvalvontajärjestelmä etenee suunnitellusti kohti kaupallista käyttöä”, sanoo projektipäällikkö Aapo Tiilikainen"

https://digirata.fi/digiradan-tampere-pori-rauma-rataosalla-saavutettu-merkittava-testausvalmiuden-valitavoite/

[Jari Välimaa]

Valtion 2 lisätalousarvio vuodelle 2026 on annettu eduskunnalle ja sisältäää liikenne ja viestintäministerön osalta

3.6.2026

"77. Väyläverkon kehittäminen

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnittelu Tornio—Haaparanta—Kemi -hankkeessa Ruotsin ja Suomen välisen sillan osalta myös Ruotsin puolen suunnitteluun yhteistyössä Trafikverketin kanssa."

"Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnittelu Tornio—Haaparanta—Kemi
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 41 000 000 eurolla 20 000 000 eurosta 61 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu suunnitelmatarkkuuden parantamisesta ja suunnitelmalaajuuden muuttumisesta. Valtuuden tarkistusta vastaavat lisämäärärahatarpeet ajoittuvat vuosille 2026—2029."


https://budjetti.vm.fi/

hallituksen esitys on päätynyt Eduskuntaan (HE 102/2026) ja nyt kun eduskunta asiat on siirretty jenkkeihin niin löytyvät Amazon-palvelusta

"Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnittelu Tornio—Haaparanta—Kemi -hankkeen valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 41 milj. eurolla 61 milj. euroon ja määrärahaa ehdotetaan 3,1 milj. euroa."

https://www.eduskunta.fi/asiat-ja-aanestykset/valtiopaivaasiat/asiakirjat/edktunnus/EDK-2026-AK-33190

[Jari Välimaa]

 
Lentorata on koko Suomen kilpailukykyhanke

10.6.2026

"Lentorata Oy:n hallituksen jäsen Ville Saksi on johtanut uransa aikana useita vaativia infra- ja raideliikennehankkeita. Suuri yleisö saattaa muistaa hänet erityisesti Länsimetron toisen vaiheen onnistuneesta läpiviennistä, jossa hanke alitti päivitetyn kustannusarvionsa noin 100 miljoonalla eurolla, ja matkustajaliikenne käynnistyi tavoiteaikataulua aiemmin. Ennen nykyistä tehtäväänsä Meyer Turun telakan varatoimitusjohtajana hän on työskennellyt muun muassa VR Trackin ja Länsimetron toimitusjohtajana.

”Toimialavaihdoksesta huolimatta haluan pysyä infrataustassani kiinni. Haluan auttaa, tukea ja tarjota sellaista tietoa, jota vuosien varrella on karttunut”, Saksi kertoo.

Saksi arvioi, että hänen kokemuksestaan on hankkeelle hyötyä erityisesti projektijohtamisen osaamisessa sekä suurten kokonaisuuksien valmistelussa:

”Toteutusmallit, viranomaisyhteistyö, hankinnat sekä oikeanlaisen osaamisen tunnistaminen ovat kaikki asioita, joihin voin tuoda näkemystä.”

Saksin mukaan hallitusroolissa on kuitenkin tärkeää muistaa, millä puolella istuu:

”Tehtäväni on tukea, sparrata ja auttaa johtoa, eikä mennä liikaa operatiiviseen johtamiseen”, hän alleviivaa.

Hän näkee Länsimetrossa ja Lentoradassa paljon teknisiä yhtymäkohtia, sillä myös Länsimetro oli vaativa maanalainen raideliikennehanke.

”Maanalaisessa rakentamisessa on omat erityispiirteensä. Siihen liittyvät turvallisuusasiat, maanpäällinen maankäyttö, sidosryhmät ja poliittiset intohimot. Kun mukaan tulee vielä junaliikenne, monimutkaisuus kasvaa”, Saksi toteaa."

https://lentorata.fi/lentorata-on-koko-suomen-kilpailukykyhanke/

[Jari Välimaa]

 
Näkökulma: Rohkeasti kohti yhtenäistä rautatietä

16.6.2026

"Suomessa on osattu rakentaa suuria yhteisiä uudistuksia silloin, kun on uskallettu katsoa riittävän kauas tulevaisuuteen. Yksi hyvä esimerkki tästä on päärataverkon sähköistäminen. Aikanaan kyse ei ollut vain uuden käyttövoiman tuomisesta rautateille, vaan päätöksestä rakentaa suomalaiselle rautatieliikenteelle vahvempi perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Tänään sähköistetyn rataverkon olemassaolo on meille itsestäänselvyys, vaikka päätöksiä tehtäessä sen hyödyt näkyivät vasta kaukana tulevaisuudessa.

Sama ajattelutapa näkyy Digiradassa.

Rohkeus ei tarkoita harkitsematonta riskinottoa tai hyppäämistä tuntemattomaan. Todellinen rohkeus on kykyä tarkastella nykytilaa rehellisesti, tunnistaa tulevaisuuden haasteet ja tehdä päätöksiä ajoissa. Silloinkin, kun niiden hyödyt eivät näy heti. Yhteiskunnan keskeisten rakenteiden ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää ennakointia. Joskus tärkeimmät investoinnit tehdään juuri silloin, kun mitään välitöntä kriisiä ei voida nähdä.

Suomen rataverkolla toimii tällä hetkellä yli 200 asetinlaitetta ja 10 erilaista asetinlaitejärjestelmää. Vanhimmat niistä ovat 1960-luvulta, uusimmat tältä vuosikymmeneltä. Vuosikymmenten aikana rakentunut järjestelmäkokonaisuus on mahdollistanut turvallisen liikenteen, mutta samalla siitä on tullut teknisesti sirpaleinen ja ylläpidon näkökulmasta haastava kokonaisuus.

Yksi vaihtoehto on jatkaa nykyisten järjestelmien ylläpitämistä ja korjaamista sitä mukaa kuin ongelmia ilmenee. Tällöin pitää varautua kasvavaan varaosatarpeeseen ja saatavuuden haasteisiin, harvinaistuvan osaamisen ylläpitämiseen sekä lisääntyviin riskeihin liikenteen luotettavuudelle ja ratakapasiteetin käytölle. Myös kulunvalvontajärjestelmän uudistaminen tulee joka tapauksessa eteen. Mitä pidempään päätöksiä lykätään, sitä suuremmiksi kasvavat myös kustannukset. Samalla turvallisuus ja liikennöinnin edellytykset heikkenevät."

https://digirata.fi/nakokulma-rohkeasti-kohti-yhtenaista-rautatieta/

[Jari Välimaa]

 
”Miten aiotte liittyä Eurooppaan?”

16.6.2026

"Logistiikka, talous ja turvallisuus kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa, ja Euroopassa ollaan erittäin kiinnostuneita Suomen raidehankkeista ja -ratkaisuista. Itärata voisi avata maallemme uuden yhteyden Manner-Eurooppaan ja saada sen ansiosta merkittävää EU-rahoitusta, kirjoittaa toimitusjohtaja Petteri Portaankorva.  

Kun esittelen Itärataa eurooppalaisille päättäjille ja kollegoille, saa hankkeemme nopeasti 118 kilometrin pituuttaan suuremman mittakaavan. Se avaa vilkkaan keskustelun Suomen paikasta eurooppalaisessa rataverkossa.

En hätkähdä, kun minulta kysytään: ”Miten aiotte liittyä Eurooppaan?”. Asia kiinnostaa erityisesti Baltian maissa, joissa rakennetaan täyttä vauhtia uutta Rail Balticaa eurooppalaisella raideleveydellä.  

Vaikka olemme aktiivinen EU- ja Nato-maa, raiteilla olemme yhä monella tapaa saareke. Erityisesti se näkyy ulkomaan tavaraliikenteessä, josta yli 95 prosenttia kulkee meriteitse. Suomen raideleveys hankaloittaa raideliikenteen avautumista kilpailulle ja on haaste niin huoltovarmuutemme kuin eurooppalaisen saavutettavuudenkin kannalta.

Samaan aikaan Euroopassa kehitetään yhtenäistä rautatiealuetta laajentamalla 1 435 mm:n standardiraideleveyden käyttöä. Pääkaupunkien välisten raideyhteyksien kilpailukykyä halutaan parantaa sekä ihmisten liikkumista ja kuljetuksia ohjata kohti kestävämpiä kulkumuotoja. Logistiikka, talous ja turvallisuus kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa.

Ei siis ihme, että Itäradan raideleveys kiinnostaa rajojemme ulkopuolella. Kyse on siitä, miten Suomi voi tulevaisuudessa liittyä Manner-Euroopan kuljetusketjuihin ja yhteiseen rautatiealueeseen

Päätös raideleveydestä on kriittinen, sillä se määrittää strategisia liikenneyhteyksiämme pitkälle seuraavalle vuosisadalle. Suomi tarvitsee raideliikenteelle kauaskantoisen strategisen näkymän, joka ulottuu yksittäisten hankkeiden yli ja kokoaa samaan keskusteluun rataverkon kehittämisen, kaluston, raideliikennemarkkinat, raideleveyden ja kansainväliset yhteydet. 

EU:n tavoite raideyhteyksien kehittämisessä on erittäin selvä. Siksi Suomen päätös raideleveydestä kertoo Eurooppaan päin, millaisiin eurooppalaisiin yhteyksiin rakennamme tulevaisuuttamme.  "

https://www.itarata.fi/miten-aiotte-liittya-eurooppaan/

[Jari Välimaa]

 
Lentorata kytkee Suomen tiiviimmin Euroopan liikenneverkkoon

16.6.2026

"Euroopan unionin liikennepolitiikassa painotetaan nyt rajat ylittäviä yhteyksiä, puhdasta siirtymää, sotilaallista liikkuvuutta sekä lentoasemien ja kaupunkiseutujen saavutettavuutta. Helsinki EU Officen johtaja Janne Leinon mukaan Lentoradan kaltaisissa hankkeissa on olennaista nähdä Suomi osana eurooppalaista kokonaisuutta – ei syrjäisenä saarena, vaan pohjoisen Euroopan risteyskohtana.

EU ei ensisijaisesti rahoita paikallisia tai puhtaasti kansallisia liikennehankkeita, vaan hankkeita, jotka tuottavat laajempaa eurooppalaista lisäarvoa. Suomen ratahankkeiden kannalta se tarkoittaa erityisesti kytkentää rajat ylittäviin yhteyksiin, TEN-T-verkon kehittämiseen, päästöjen vähentämiseen, liikenteen digitalisaatioon ja yhä vahvemmin myös sotilaalliseen liikkuvuuteen.

”Suomessa suunniteltavat hankkeet pitäisi miettiä osaksi kansainvälisiä hankkeita. EU:n CEF-asetusehdotus lähtee siitä, että kansainvälistä liikennettä halutaan tukea”, Leino avaa.

Suomen paras mahdollisuus on siksi tavoitella kilpailtua eurooppalaista liikennerahoitusta.

”Jos hanke nähdään vain kansallisena, EU-rahoitusta pitäisi hakea niin sanotusta kansallisesta kirjekuoresta. Silloin liikenne kilpailisi muiden kotimaan kohteiden, kuten maatalouden ja alue- ja kaupunkikehitysrahoituksen kanssa”, hän toteaa.

Lentorata vastaa TEN-T-verkon tavoitteisiin

Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T tähtää ihmisten ja tavaroiden saumattomaan, turvalliseen ja kestävään liikkumiseen EU:ssa. TEN-T-asetus ohjaa verkon kehittämistä myös lentoasemien, kaukojunien ja rajat ylittävien yhteyksien osalta.

”Nykyisessä TEN-T-asetuksessa lukee, että jäsenmaiden tulisi saada Euroopan keskisuuret ja suuret lentokentät kaukojunaverkkoon vuoteen 2040 mennessä. Tämä puhuu Lentoradan puolesta”, Leino sanoo.

Suomen kasvukolmion eli Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan yhteisessä muutosesityksessä Euroopan komission Verkkojen Eurooppa-asetusehdotukseen (CEF) esitetään, että lentoasemien takamaayhteydet, kuten pitkän matkan ja nopeat junayhteydet, huomioidaan erityisesti CEF:n rahoituskohteina. Lentorata kytkisi Suomen ainoan TEN-T-määritelmän mukaisen suuren lentoaseman suoraan kaukojunaverkkoon ja vahvistaisi samalla koko maan yhteyttä eurooppalaiseen liikenneverkkoon.

EU:n neuvoston CEF-asetusehdotusta koskeva osittainen yleisnäkemys on Suomen kannalta merkittävä. Leinon mukaan sen rahoitusta ohjaavaan liitteeseen, jossa listataan prioriteetteja hankkeille, on vaikuttamistyön myötä saatu mukaan Suomelle keskeiset Tallinna–Helsinki–Tampere- ja Tukholma–Turku–Helsinki-yhteydet. Yhdessä TEN-T-verkon lentoasemakirjauksen kanssa tämä vahvistaa Lentoradan eurooppalaista perustelua ja parantaa lähtökohtia kilpailtua EU-rahoitusta varten."

https://lentorata.fi/lentorata-kytkee-suomen-tiiviimmin-euroopan-liikenneverkkoon/

[Jari Välimaa]

 
Kovaa turvallisuutta rakentamassa

17.6.2026

"Euroopan nopeasti muuttunut turvallisuusympäristö on nostanut liikennejärjestelmän merkityksen kansallisen puolustuksen keskiöön. Liikennepolitiikka ei ole enää pelkkää arjen sujuvuutta tai elinkeinoelämän kilpailukykyä. Se on huoltovarmuutta, turvallisuutta, puolustusta, sotilaallista suorituskykyä ja kriisinkestävyyttä. Se on kovan turvallisuuden varmistamista ja rakentamista.

Suomessa muutos näkyy konkreettisesti. Itärajan sulkeutuminen ja geopoliittinen epävarmuus korostavat yhteyksiä länteen ja vaativat nopeita tekoja. Pohjoisten yhteyksien kriittisyys korostuu ja ne ovat strategisesti tärkeitä paitsi Suomelle myös muille pohjoismaille, EU:lle ja Natolle. Itämeren merireittien toimivuus kaikissa oloissa on meille elintärkeää nyt ja tulevaisuudessa.

Maaliskuussa julkaistu pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia korostaa resilienttiä liikennejärjestelmää, joka toimii yli rajojen. Tavoitteena on liikennejärjestelmä, joka turvaa siviililiikenteen, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kaikissa olosuhteissa.

Länsi-itä-suuntaiset yhteydet Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä ovat keskeisiä. Yhteys Göteborgista Haaparannan ja Tornion kautta Ouluun ja Rovaniemelle sekä edelleen Narvikiin on yksi pohjoismaisen yhteistyön painopisteistä. Pohjoisen liikennekäytävät eivät ole enää vain alueellisia yhteyksiä, vaan osa Euroopan ja Naton turvallisuuden ja logistiikan perustaa. Ne muodostavat koko Euroopan ja Naton logistisen selkärangan.

Pohjoisten yhteyksien merkitys näkyy käynnissä olevissa hankkeissa. Suomessa suunnitellaan eurooppalaista raideleveyttä Ruotsista Haaparanta-Tornion rajanylityspaikalta Kemiin. Eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Ouluun ja Rovaniemelle olisi seuraava tärkeä askel.

Hanketta kutsutaan Rail Nordicaksi ja kyse on siis Pohjois-Suomeen keskittyvästä 1,5 miljardin euron sotilaallisen liikkuvuuden kriittisimmästä hankkeesta. Se on strateginen investointi Suomen saavutettavuuteen, huoltovarmuuteen ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Se vahvistaa yhteyksiä länteen ja luo vaihtoehtoisia kuljetusreittejä.

Pohjoisessa korostuvat vaativat arktiset olosuhteet. Toimiva talvikunnossapito, riittävä jäänmurtokapasiteetti ja kestävät tie- ja rataverkot ovat välttämättömiä, jotta liikenne toimii ympäri vuoden. Lisäksi on varmistettava, että satamat ja lentokentät vastaavat sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin.
 "

https://lvm.fi/-/kovaa-turvallisuutta-rakentamassa