Eilen tuli jälleen paksu lukupaketti. Ehdin vasta lukea artikkelin Baltian maiden matkustajaliikenteen nykytilasta. Alkoi tuntua siltä, että artikkelin nykytila on joltain muulta vuodelta kuin 2018.
Latvian osalta historiallista tietoa on kansainvälisissä junissa. Kirjoituksen mukaan vaunut Pietariin ajetaan ensin Minskin junassa Väinänlinnaan, jossa ne siirretään Vilnasta tulevaan junaan. Mutta ei kai Vilnasta enää Pietariin ajeta junaa? Riika-Pietari-junan vaunut kulkevat Moskovan junassa (Venäjän Novosokolnikiin saakka?), eivät Minskin junassa.
Liettuan osalta kerrotaan, ettei sähköistystä ole laajennettu, mutta samalla sähköistetyksi kerrotaan lentokenttärata. Lentokenttärataa ei ole sähköistetty. Sähköradoista jätetään mainitsematta osuus Lentvaris-Trakai. Sähköistystä on laajennettu, ja osuus Naujoji-Vilniasta Valko-Venäjän rajalle on sähköistetty. Artikkelissa kerrottiin, että joulukuusta 2017 on Vilnan ja Minskin välillä ajettu moottorijunin, mutta pitäisikö tuota tarkentaa sähkömoottorijuniksi?
Artikkelin mukaan Šeštokaissa olisi vaihtoyhteys leveäraiteisista junista normaaliraiteisiin. Näin ei enää ole. Leveäraiteisia ratoja ei ole purettu, mutta normaaliraiteista rataa on jatkettu Šeštokaista Kaunasiin. Tällä hetkellä Šeštokaihin ei ajeta leveäraiteisia junia, joten vaihtoyhteyttä ei ole. Ainoa tapa matkustaa raiteitse Šeštokaihin on kulkea Kaunas-Bialystok-moottorijunalla.
Lisäksi varsin hämäävästi on mainittu, että Vilnasta pääsee länteen Kaunasin ja Klaipėdan lisäksi Lentvarisiin. Lentvaris on rataosuudella Vilna-Kaišiadorys, joten kaikki Kaunasin ja Klaipėdan junat kulkevat sen kautta ja taitavat siellä myös pysähtyä.
Kiitos Ville näistä huomioista ja tarkkaavaisuudestasi. Olet oikeilla jäljillä.
Riian ja Pietarin välisen yhteyden kohdalla kirjoittajan ajatuksena oli laittaa mukaan lisäys, että kyseessä on havainto vuodelta 2014 eikä nykytilanne ole varmuudella selvillä, mutta valitettavasti se unohtui kuitenkin lisätä. Hieman samalla tavalla kävi Šeštokain kanssa, eli unohdin lopulta kiireessä tarkistaa viimeisen tilanteen. Sen liikennetilanne on muuttunut äskettäin löytämieni tietojeni mukaan kesäkuussa 2016.
Vilnan lentokenttäradan tapauksessa olin puolestaan katsonut karttaa hieman väärin ja tulkinnut virheellisesti Trakain radan lentokenttäradaksi. Sähköistys Naujoji-Vilniasta rajalle on valmistunut joulukuussa 2017 eikä lähdetietoni vielä tuntenut sitä. Moottorijunaliikenne on nimenomaan sähkömoottorijunaliikennettä.
Vilnasta alkavien yhteyksien tiimoilta luettelin eri pääteasemia, joista Lentvaris on tietojeni mukaan yksi. Olet oikeassa, että se on artikkelissa hieman hämäävästi kuvattu, sillä erikseen ensin mainitsemani isot paikkakunnat Klaipėda ja Kaunas ovat samalla suunnalla kuin myöhemmin mainitsemani Lentvaris eli lännessä. Olisi pitänyt muotoilla tuo paremmin.
Lisäksi huomasin nyt itse, että suora yhteys Kaliningradista Berliiniin on aiemmasta tiedostani poiketen lopetettu jo vuonna 2013.
Korjaukset tulevat Resiinan 1/2019 Postiosastolle. Pahoittelen, että valitettavan paljon vanhentunutta tietoa kansainvälisten yhteyksien osalta on päätynyt tuohon artikkeliin.
