Lohjan hyödyt olisivat ilmeisiä, mutta siihen sitten jääkin. Siellä välillä kun ei ole muuta kuin maaseutua. Suomen ainoa kasvukäytävä on Helsingin ja Tampereen välillä. Turun suuntaan vastaava käytävää ei ole.
Kyse on ennen kaikkea aluetaloudellisista vaikutuksista. Ainakin täällä Espoon suunnalla on visoitu suhteellisen suuria hyötyjä. Pelkästään Espoon kaupunki laskee saavansa tekemänsä 400 miljoonan euron sijoituksen takaisin kaavoittamalla ja myymällä maata uuden ratalinjauksen läheisyydestä. Jos ja kun tonteille rakennetaan kiinteistöjä, tuottaa tämä kiinteistöverotuloja — siis plussaa.
Länsiradan BKT-vaikutukseksi arvioidaan tällä hetkellä 5—6 miljardia euroa seuraavien 30 vuoden aikana. En osaa ottaa tähän kantaa, mutta kuulostaa vaikuttavalta. Uusia työpaikkoja syntyisi 15 000.
Samalla eteläisen Suomen työssäkäyntialue laajenee. Parhaimmillaan syntyy 1,5 miljoonan ihmisen yhtenäinen työmarkkina-alue, josta ihmiset ostavat kiinteistöjä ja käyttävät rahaa palveluihin. Uusi ratayhteys helpottaa liikkumista Turun ja Helsingin välillä, mutta myös välialueilta kumpaankin suuntaan. Lohjasta saattaa kehittyä uusi kasvukeskus, jota lähijunat palvelevat. Tällä aluetaloudellisia vaikutuksia myös Lohjan seudulle. Tavoitteenahan on kehittää nopeampi junayhteys yli miljoonalle ihmisille.
Viime kädessä kyse on kuntien harjoittamasta kaavoituspolitiikasta. Minkälaiseksi radanvarsialueiden asutus ja yritystoiminta muodostuu — tuskin ne pitkällä aikavälillä jäävät rakentamattomaksi maaseutualueeksi, vaan päinvastoin: rautatien läheisyyteen pakkaa uutta asutusta ja yritystoimintaa. Tämä näkyy jo nyt esimerkiksi Espoon kaupunkiradan varrella. Asun itse rataan rajoittuvassa omakotitalossa. Radan laajennuksen seurauksena kaikki vapaat alueet rakennetaan täyteen. Rakentaminen on kiihtynyt sen jälkeen, kun kaupunkiradan rakentaminen alkoi. Tuohon läheiselle entiselle teollisuusalueelle nousee asuinalue, johon muuttaa 15 000 ihmistä.
