Kysymys: mistä tietoa asemilla sijainneista, yksityisistä tavaramakasiineista?

[Miika Rosendahl]

Hyvät rautatiehistorian asiantuntijat!

Valtionrautateitten rakennusten lisäksi asemilla oli aiemmin usein yksityisten kauppaliikkeitten ja yritysten omistamia tavaramakasiineja. Vanhoja valokuvia tarkastellessa tulee aika ajoin vastaan rakennuksia, joitten olemassaolosta ei paikallishistorian tuntijoillakaan ole ollut mitään tietoa.

Onko jollain teistä käsitystä, mistä näihin yksityisiin makasiineihin liittyviä tietoja löytyisi (esim. omistaja, rakennus- ja purkuvuosi) tai kannattaisi alkaa etsiä? Oletan rakennusten sijainneen rautatiealueella ja VR:n olleen jollain tavalla sopimuskumppani.

Hyvää loppiaista!

Miika Rosendahl

[Erkki Nuutio]

Aiheesi on merkityksellinen, eli se että asemille alettiin noin 1870-luvun loppupuolesta lähtien rakentaa makasiineja tavaran keskusvarastoiksi (kuten: http://www.vaunut.org/kuva/114529?kv2=1939&paik=Malmi ) ja aluevarastoiksi investointi- ja käyttötavaroille ja tietyille elintarvikkeille, kuten viljoille sekä esimerkiksi öljyille.

Rautatie- ja vesikuljetusten ollessa lähes ainoa tavaran kuljetustapa pidemmillä matkoilla, tuli tavara näihin näillä keinoin ja usein tilauksiin perustuvat jatkokuljetukset menivät asemilla ja pysäkeillä olleisiin VR:n tavaramakasiineihin, joista asiakas tavaran nouti.
Tämä jakeluketju alkoi supistua 1950-luvun alkuvuosista lähtien. Supistuminen jyrkentyi 1960-luvulla niin, että se katosi 1970-luvulla 1980-luvun alkuvuosiin mennessä. Perussyy oli tietysti autokuljetukset, 1950-luvulla vielä lähinnä lähikuljetuksina, mutta 1960-luvun puolivälistä lähtien myös kaukokuljetuksina.

Varhaisimmat toimijat olivat koneita ja käyttötarpeita maahantuoneet ja toimittaneet, kuten esimerkin Paul Sidorow sekä Viktor Forselius. Myöhempiä vastaavia olivat esim. SMK (osti Sidorowin) ja aivan erityisesti 1900-luvun alkuvuosista lähtien Hankkija ja sen riitakumppani Labor. Varhemmista vaiheista eräs lähde voisi olla kirja Suomen tukkukaupat ja tukkukauppiaat (Hki 1926, 417 s.). Yksittäisistä toimijoista kiinnostavaa tietoa sisältää SMK 1897-1947 (1947, 196 s.). En tiedä mitä Hankkijan ja Laborin historioista löytyy tästä aiheesta, uudemmissa historioissa tuskin paljoakaan.

Asema-alueiden useimmat makasiinit ovat kuitenkin kuuluneet SOK- ja OTK-aatetta seuranneille alueellisille osuusliikkeille. Näitä näyttää säilyneen etenkin jos ohessa on ollut myös esimerkiksi myllytoimintaa.

Luulen että keskitettyä luetteloa olleista sekä vielä säilyneistä yksityisten toimijoiden makasiineista ei ole ollut VR:llä. Hankkijan (ja Laborin) jäämistössä (ELKA?) kenties näitä tietoja on ja myöskin Hankkijan teollisuuden vastaavista.
Luulen että käymällä läpi asemittain ja pysäkeittäin täällä olevat, ennen esimerkiksi vuotta 1980 otetut kuvat saa jo kasaan suurehkon määrän etsimiään makasiineja ja vastaavia. Myös näissä paikoissa olevat VR:n makasiinit tulevat esille.

Eli kokoamis- ja kaivamistyötä tämäkin vaatii. Makasiinit eivät olleet postikorttikohteita.

[Juhani Pirttilahti]

Niin kuin Erkki tuossa totesi, tällaisen tiedon saaminen vaatii kaivamista. Minä aloittaisin kokoamistyön esimerkiksi etsimällä tietoa yksityisraiteista ja niitä koskevista sopimuksista (Kansallisarkisto). Vanhoissa painetuissa kartoissa (https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/vanhat-painetut-kartat ja https://vanhatkartat.fi/) sitten näkyy rakennusten sijainnit, mutta ei käyttötarkoitusta.

[Eljas Pölhö]

Sikäli kuin tavaramakasiiniin liittyy oma raide, niin voimassa olleista raidesopimuksista on 1985 tehty maan kattava yhteenveto (48 s), jossa käy ilmi sopijapuoli ja sopimuksen numero ja alkamisajankohta. Muut rakennukset pitänee etsiä rataosaston tai rautatiepiirien kirjelmistä (Mikkelin maakunta-arkistossa). Jostain syystä Kansallisarkiston tietokantojen haku tökkii (minun koneillani) tällä hetkellä niin, etten pysty ehdottamaan mitään linkkejä tai kansioita sieltä. Itse en ole tätä aihetta tutkinut, joten en osaa sen tarkemmin neuvoa tai kertoa mitä saattaisi löytyä.

Em. raidesopimusluetteloista voin poimia esim. liikennepaikan MALMI (sopimuksissa silloin ollut nimi):
Helsingin kaupungin kirkkokonttori, 858/10221, 25.9.1920 (hautausmaan raide)
Helsingin kaupunginhallitus, 2431/4972, 29.8.1962 (teollisuusraide)
Helsingin rahatoimikamari, 3101/9328, 8.12.1927
Maanviljelyskonetehdas Oy, 1365/2971, 25.4.1929
Aktiebolaget Sandtegel, 285/295, 24.9.1907
Oy Julius Tallberg Ab, 135/324.07, 26.11.1907
Oy Constructor, 2237/8323, 29.8.1913
Sandudd Tapetfabrik Ab, 1452/5382, 23.5.1911
Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy, 64/156, 12.7.1898
KOL Hankkija ja Finska Sodafabrik, 86/54:06, 6.11.1906
KOL Hankkija, 2588/5180, 17.10.1935
Suomen Puhallintehdas Oy, 2308/4490, 8.10.1936
Oy Parkettityö Ab, 491/915, 9.2.1939 (siir. Kasvinsuojelu Oy:lle)
Onninen Oy, Rt 1741/5659, 2511.197x
Helsingin kaupungin kaasulaitos, 853/2835, 7.3.1946
Seximo Oy, 2914/11358, 4.11.1948 (nyk. Etelän Puutavara)
Primo Oy, 2077/5932, 27.9.1950
Sahapuu Oy, 2438/7304, 15.11.1950
Keskusosuuskunta Labor r.l., 22/21, 2.1.1952
Ins. tsto Oy Vesi-Pekka, 2724/5870, 11.10.1961
Putkitie Oy, Rt 433/1044, 12.3.1971
Suomen Mineraali Oy, 1422/2823, 19.5.1938 (nyk. Oy Partek Ab)
Suomen Mineraali Oy, 3290/13803, 21.11.1946 (nyk. Oy Partek Ab)
(Huom. "nyk." tai "siir." on 1985 yhteenvedossa, minä en lisännyt mitään tietoa)

[Jaakko Keränen]

Sikäli kuin tavaramakasiiniin liittyy oma raide, niin voimassa olleista raidesopimuksista on 1985 tehty maan kattava yhteenveto (48 s), jossa käy ilmi sopijapuoli ja sopimuksen numero ja alkamisajankohta.

Eljas: Missä pääsisi tutustumaan kyseiseen raideliikennesopimukseen?

[Eljas Pölhö]

Sikäli kuin tavaramakasiiniin liittyy oma raide, niin voimassa olleista raidesopimuksista on 1985 tehty maan kattava yhteenveto (48 s), jossa käy ilmi sopijapuoli ja sopimuksen numero ja alkamisajankohta.

Eljas: Missä pääsisi tutustumaan kyseiseen raideliikennesopimukseen?

Tästä yhteenvedosta ainoa kopio, jonka olen koskaan nähnyt, on Haukivuorella.

[Jimi Lappalainen]

Oho, tämä menikin väärään ketjuun.

[Miika Rosendahl]

Suurkiitos kaikille !

Melkoista salapoliisityötä tämä näköjään vaatii.
Itselleni tuli vastaan yhdessä Perniön asemalta otetussa kuvassa pari ratapihan Kosken puoleisessa päässä raiteen 4 varrella ollutta makasiinia. Ne ja samalla suunnalla ollut lastauslaituri lienee purettu 1960-luvulla mahdollisesti raidenosturin pystyttämisen yhteydessä.
Veljekset Karhumäen ilmakuvista saattaisi olla iloa, mutta netissä vapaasti saatavilla olevissa kuvaaja on keskittynyt edellämainittuja huomattavasti näyttävämpiin Salon pään makasiineihin rajaten kuvan juuri sopivasti ratapihan keskeltä 
Laitan kuvia ehtiessäni myös ilman muuta tänne VORGiin.