VR varmistaa Kemin uuden biotuotetehtaan puunsaannin

[Marko Vornanen]

Metsä Group on valinnut VR Transpointin Kemiin rakennettavan biotuotetehtaansa raakapuun logistiikkakumppaniksi. Taustalla on yli kaksi vuotta kestänyt strateginen yhteistyö, jossa kuljetuksia varten on suunniteltu tehokas ja ympäristöystävällinen kokonaisratkaisu. Raakapuuta tulee kulkemaan raiteitse tehtaalle viisi miljoona kuutiota vuodessa eli vuorokaudessa tehtaalle liikennöi keskimäärin 9 junaa.

Raakapuukuljetukset lisääntyvät Suomen raiteilla merkittävästi vuodesta 2023 eteenpäin, kun Kemiin rakennettava biotuotetehdas otetaan käyttöön. Kyse on yli viiden miljoonan kuution vuotuisista toimituksista, joiden kuljetuskumppaniksi Metsä Group on valinnut VR Transpointin. Logistiikkaratkaisua on hiottu tiiviissä yhteistyössä jo yli kahden vuoden ajan.

“Kuljetusten tehokkuus ja liikenteen sujuvuus ovat avainasemassa, kun biotuotetehtaan kaltaisia suurinvestointeja havitellaan maahamme. Suomi on kaukana väkirikkailta markkinoilta, joten sen on kurottava takamatkaa muita tehokkaammalla logistiikalla. Nyt olemme onnistuneet luomaan ratkaisun, jossa tehtaan toiminnot ja rautatiekuljetukset yhdistyvät saumattomasti”, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen kertoo.

VR Transpoint on mukana mahdollistamassa metsäteollisuuden suurinvestointia jo toista kertaa: Metsä Group valitsi sen kumppaniksi myös Äänekosken biotuotetehtaan sellukuljetuksiin vuonna 2016.
“Arvostamme pitkäaikaista kumppanuutta VR Transpointin kanssa ja tarjoamme heille mahdollisuuden kasvaa vielä entisestäänkin Kemin biotuotetehtaan puunhankinnan yhteydessä. Rautatiekuljetuksilla on merkittävä rooli Kemin puunhankinnassa, mikä edellyttää tätä uutta tehokasta toimintamallia”, Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä sanoo.

Raakapuu kuljetetaan nykyistä kauempaa, mutta huomattavasti pienemmillä päästöillä

Raakapuun kuljetusmäärä Kemin uudelle tehtaalle vastaa jatkossa kolmannesta kaikista VR Transpointin raakapuukuljetuksista. Kasvavan puun käytön takia puuta tarvitaan aiempaa laajemmalta alueelta Kemin pohjois- ja eteläpuolelta, mutta kuljetukset toteutuvat huomattavasti nykyistä pienemmillä päästöillä.

“Vastuullisuus on keskeinen osa niin VR Transpointin kuin Metsä Groupin strategiaa. Vaikka Kemin tehtaan raakapuukuljetusten matka junalla kasvaa, tehokkaiden rautatiekuljetusten ansiosta päästöt vähenevät 20 prosenttia kuutiota kohden. Yhdessä vähennämme liikenteen päästöjä ja vauhditamme matkaa kohti hiilineutraalia Suomea”, Martti Koskinen sanoo.
Käytännössä Kemin biotuotetehtaalle tulee kulkemaan 8–10 junaa joka vuorokausi. Kuljetusjärjestelmän tehokkuus perustuu huippuunsa optimoituun vaunukiertoon: kahden perättäisen kuormauksen välinen aika on kaikilta osavaiheiltaan jopa puolet keskimääräistä raakapuukuljetusta lyhyempi.

Investoinnit kalustoon parantavat toimitusvarmuutta

Uuden sopimuksen myötä VR Transpoint investoi noin 200 uuteen raakapuuvaunuun. Yhteensä biotuotetehtaan rautatiekuljetukset sitovat yli 400 vaunua. Vetokalustona käytetään uusimpia sähkö- ja dieselvetureita. Uudet sähköveturit vetävät jopa 2 500 tonnin kuormia, mikä tarkoittaa noin 20–25 prosenttia enemmän puuta junaa kohden.

“Investoinnit moderniin kalustoon niin vetureissa kuin vaunuissa ovat osa toimitusvarmuuden ja logistiikan tehokkuuden varmistamista. Olennaista on ollut myös se, että liikenteen infrastruktuuri on otettu huomioon hankkeen alusta asti ja suunniteltu yhdessä Väyläviraston kanssa”, Koskinen tähdentää.

[Tero Korkeakoski]

Oliskohan tässä nyt sitten mahdollisuus radalle Kemijärveltä Sodankylän pohjoispuolelle. Kyllähän sieltä liikennettä tulisi 2-3 junaa vuorokaudessa, puuta ja Kevitsan/Viiankiaavan kaivostuotteille. Tietysti tuon voisi vetää myös Rovaniemeltä, mutta ehkä Kemijärveltä menevä linjaus palvelisi myös mahdollista Kemijärven sellutehdasta.

[Pietu Tuovinen]

Oliskohan tässä nyt sitten mahdollisuus radalle Kemijärveltä Sodankylän pohjoispuolelle. Kyllähän sieltä liikennettä tulisi 2-3 junaa vuorokaudessa, puuta ja Kevitsan/Viiankiaavan kaivostuotteille. Tietysti tuon voisi vetää myös Rovaniemeltä, mutta ehkä Kemijärveltä menevä linjaus palvelisi myös mahdollista Kemijärven sellutehdasta.

Viime vuoden puolella Tekniikka ja Taloudessa julkaistussa mielipidekirjoituksessa ehdotettiin hyvin samansuuntaista. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/4bc1a2c8-b659-4fda-865c-a692be7d14f7?ref=newsletter:4ea8&utm_source=Teta_Aamukirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje

Juttu on nyt maksumuurin takana mutta tässä ydinehdotus:

''Rautatietä ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa jokaiselle kaivokselle valtion rahoilla. Tulee hakea järkeviä hybridiratkaisuja, jotka toimivat ja tuottavat päästövähennyksiä kustannustehokkaasti. Sellainen olisi Itä-Lapin rikaste- ja puukuljetukset raiteille keräävä uusi rataosuus Kemi­järven Hanhikoskelta Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoispuolelle. Sodankylään ja Savukoskelle ­johtavien teiden risteysmaastoon tulisi terminaali, ­johon ajettaisiin Sodankylän Kevitsan kaivoksen rikasteet sekä tulevaisuudessa Savukosken Soklin ja Sodankylän Sakatin kaivosten rikasteet. Lisäksi junaan voitaisiin kuormata Itä-Lapin pohjoisimman rata­osuuden päässä raakapuuta teollisuuslaitoksille kuljetettavaksi. ­ Uutta rataa ­tarvittaisiin vain reilut 50 km. Ratalinjaus voisi kulkea ­samassa maastokäytävässä olemassa olevan voimalinjan kanssa.''

[Tero Korkeakoski]

Kyllähän tuokin olisi jo hyvä alku, mutta Kevitsa ja Sakatti sijaitsevat sen verran liki toisiaan että tuonne voisi hyvin rakentaa yhteisen kuormauspaikan. Sen lisäksi pari kuormausraidetta raakapuulle.

Pelkosenniemelle voisi rakentaa toisen kuormausraiteen sekä kohtausraiteen.