Väylävirasto selvitti Tampere–Oulu-radan kehittämistarpeita

[Marko Vornanen]

Väylävirasto on laatinut tarveselvityksen Tampereen ja Oulun välisen radan kehittämistarpeista. Selvityksen mukaan uudet kaksoisraiteet toisivat lisää sujuvuutta henkilö- ja tavaraliikenteeseen. Haittapuolena on kaksoisraiteiden kallis hintalappu.

Miten matka- ja kuljetusaikoja saataisiin lyhyemmäksi Tampereen ja Oulun välisellä rataosalla? Tähän kysymykseen pureutuu Väyläviraston laatima tarveselvitys. Selvityksessä rataosaa on tarkasteltu eri osuuksien kautta. Kyseessä on vasta tarveselvitys. Rakentamispäätöksiä ei ole tehty.

”Tampereen ja Oulun välinen rata on lähes 500 kilometriä pitkä. Henkilöliikennettä on eniten radan eteläpäässä ja tavaraliikennettä taas pohjoispäässä. Radan eri osuuksilla on keskenään erilaisia tarpeita”, kertoo liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin Väylävirastosta.

Vaikka tarpeet ovat erilaisia, paras lääke ongelmiin on selvityksen mukaan sama: kaksoisraiteet.

”Rataosalla on monia pullonkauloja ja ne korostuvat, jos junaliikenteen määrä kasvaa,” Helin toteaa.

Kaksoisraiteiden ansiosta esimerkiksi junien kohtaaminen ei aiheuttaisi pakollisia pysähdyksiä.

Vaiheittain rakentaminen kannattaisi

Kaksoisraiteiden edut ovat kiistattomat, mutta lisäraiteita on myös kallista rakentaa. Selvityksen ehdottamien välien Tampere–Seinäjoki ja Ylivieska–Oulu rakentaminen kaksiraiteisiksi maksaisi arvioiden mukaan yhteensä lähes 1,3 miljardia euroa.

Kaikkea ei tarvitsisi kuitenkaan rakentaa kerralla. Mahdollinen rakentaminen ja sen kustannukset voitaisiin jakaa pitkälle aikavälille. Jos näin edettäisiin, ensimmäiseksi kannattaisi rakentaa lyhyemmät kaksoisraideosuudet Tampereen Lielahden ja Ylöjärven Lakialan välille sekä pohjoisessa Oulun ja Limingan välille. Näillä voitaisiin tehostaa nykyisen radan käyttöä.

Lisäraiteet liittyvät myös paikallisemman liikenteen kehittämiseen. Esimerkiksi kolmas raide Tampereen aseman ja Lielahden välillä tukisi Tampereen seudun lähijunaliikenteen kehittämistä.

Selvityksen mukaan Seinäjoen ja Kokkolan välisen osuuden rakentaminen kokonaan kaksiraiteiseksi on nähty olevan tarpeen vasta 2050-luvulta eteenpäin. Kokkola–Ylivieska-osuus on jo nykyisin kaksiraiteista.

Kaksoisraiteilla lisää nopeutta ja sujuvuutta

Selvityksessä tutkittiin myös, miten matka-ajoista saataisiin nipistettyä minuutteja pois Tampereen ja Oulun välillä. Lisäraiteet toisivat nopeutta matkoihin, vaikka radan nopeusrajoitukset säilyisivät ennallaan.

”Jos Tampere–Seinäjoki ja Ylivieska–Oulu -väleistä rakennettaisiin kokonaan kaksiraiteisia ja tehtäisiin lisäksi joitain nopeutustoimia, voisi Tampereelta päästä Ouluun reilussa kolmessa tunnissa”, Helin sanoo.

Tampereen ja Oulun välisellä radalla nopeusrajoitukset ovat tällä hetkellä henkilöjunille pääosin 160–200 km/h ja tavarajunille taas 100 km/h. Jos nopeustasoja haluttaisiin merkittävästi nostaa, tulisi nykyisiä ratalinjoja muuttaa.

”Ratalinjojen oikaisu on vielä kalliimpaa kuin lisäraiteiden rakentaminen. Jo lisäraiteilla saataisiin matkoihin vauhtia henkilö- ja tavaraliikenteessä. Tavaraliikenteessä kuljetusaikoja voidaan lyhentää myös parantamalla radan välityskykyä”, sanoo Helin.

Suunnittelu jatkuu

Oulun seudun MAL-sopimuksessa on sovittu, että nyt valmistuneen tarveselvityksen pohjalta tehdään jatkosuunnittelua enintään viiden miljoonan euron erillisrahoituksella. Väylävirasto valmistelee jatkosuunnittelua erikseen. Rakentamisesta ei ole tehty päätöksiä.

Väylävirasto teki rataosuuden Tampere–Oulu -tarveselvityksen vuorovaikutuksessa kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Selvityksestä on sovittu uusimmassa Oulun seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksessa.

Lähde: Väylä

[Lauri Rantala]

;-)

[Daniel Preiss]

Oli virhe 60-luvulla, kun rakennettiin Tampere - Parkono - Seinäjoki rata, että silloin ei tehtiin rakennelmia sopivaks että sinne vois helposti rakenta toisen ratan. Nyt tilanne on lähellä se että pitäs rakanta kokonan uuden rautatien vanhan viereen.   

[Juhani Pirttilahti]

Oli virhe 60-luvulla, kun rakennettiin Tampere - Parkono - Seinäjoki rata, että silloin ei tehtiin rakennelmia sopivaks että sinne vois helposti rakenta toisen ratan. Nyt tilanne on lähellä se että pitäs rakanta kokonan uuden rautatien vanhan viereen.   

Kyllä tuon radan itäpuolelle on jätetty tilaa toisen raiteen rakentamista varten. Tietysti siellä on kapeat kallioleikkaukset, joita täytyy louhia laajemmaksi. Sillat on enimmäkseen jo tehty sellaisiksi, että toinen raide voidaan rakentaa uusimatta siltaa.

[Urpo Mustapää]

Oli virhe 60-luvulla, kun rakennettiin Tampere - Parkono - Seinäjoki rata, että silloin ei tehtiin rakennelmia sopivaks että sinne vois helposti rakenta toisen ratan. Nyt tilanne on lähellä se että pitäs rakanta kokonan uuden rautatien vanhan viereen.   

Kaksoisraide on rakennettu jo kauan sitten, se kulkee Haapamäen kautta. Jos Jyväskylästä olisi yhteys Lahden kautta Helsinkiin voitaisiin Pohjois-Suomen tavaraliikennettä reitittää tarvittaessa Tampereen ohi ja antaa tilaa matkustajaliikenteelle.