Lasse Härkönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 80
|
« : Helmikuu 09, 2010, 17:32:01 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 911
|
« Vastaus #1 : Helmikuu 09, 2010, 17:55:25 » |
|
Eläköön Suomi, työryhmät, aluepolitiikka, energiapolitiikka, rautatiepolitiikka, omistajaohjaus ja kaikki se, joka tekee tästä kaikesta niin herttaisen kömpelöä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Liimatta
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 293
|
« Vastaus #2 : Helmikuu 09, 2010, 18:25:27 » |
|
Henkilöliikennettä ei voi edes kokeilla, vaikka alunperin oli tarkoitus aloittaa kiskobussiliikenne Pieksämäki - Savonlinna välillä. Ihmeellistä, sillä radan käyttö parantaisi selvästi poikittaisyhteyksiä aina Turusta ja Vaasasta saakka. Nyt ei syyksi kelpaa radan rajallinen kapasiteetti.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Mika Hakala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 415
|
« Vastaus #3 : Helmikuu 09, 2010, 18:40:11 » |
|
Mitähän mahtanee Rantasalmelaisen mielessä kunhan ensi kerralla kulee taas yksityisautoilun kallistamiseksi jotta selitykseksi tarjotaan että ihmiset alkaisivat käyttämään julkistaliikennettä. Oli sitä vähän tai ollenkaan. Vain epähygieninen vaihtoehto hyväksytään ja mettässä eläviä savolaisukkoja ei haluta ihmisten ilmoille yskimään
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jussi Leppävuori
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 12
|
« Vastaus #4 : Helmikuu 09, 2010, 18:41:05 » |
|
Kyllä jo silloin kaksi vuotta sitten ihmetytti, että on rahaa millä mällätä, kun tuo korpirata päätettiin kunnostaa.
Ja nyt pitää kaikenlaisten selvitysten ja projektien avulla pyrkiä houkuttelemaan liikennettä syrjäiselle radalle.
42 miljoonaa euroa - eikä tule saldo taatusti plussan puolelle ennenkuin pitää taas alkaa peruskorjata.
Henkilöliikenne Pieksämäen ja Savonlinnan välillä ei kannata. Vaasasta ei yksinkertaisesti ole juurikaan Savonlinnan matkustajia. Onko bussin kapasitetti jo täyskäytössä? Onko koskaan tarvittu kahta bussia vuorolla?
Kallis monumentti! Sille rahasummalle olisi ollut käyttöä sellaisella rataverkolla, jolla on jo nyt kovaa käyttöä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pasi Utriainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 334
|
« Vastaus #5 : Helmikuu 09, 2010, 18:42:51 » |
|
Ja vielä joku Vehviläisen työryhmä ryhtyy selvittämään radan vähäisen käytön syitä. Voi elämän kevät! Siinä sitä verorahaa taas palaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Oskari Kvist
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 583
|
« Vastaus #6 : Helmikuu 09, 2010, 18:52:53 » |
|
Kalustoahan VR:llä olisi, ja Parikkala-Savonlinna-liikennettä hoidetaan jo ennestään vankoilla, mutta nyt puuttuu selkeä tahto VR:ltä palvella matkustajia tuolla Pieksämäki-Huutokoski-välillä.
Toivoa sopii että tulevaisuudessa, mikäli Proxionin skenaario toteutuu, se aloittaisi Pieksämäki-Savonlinna-henkilöliikenteen ilman mitään junanvaihtoja tms. rajoituksia Huutokoskella ja Huutokoski-Pieksämäki-välillä.. Tässä yhteydessä olisi järkevää myös antaa Proxionin liikennöitäväksi Parikkala-Savonlinna-osuus, koska ei ole mitään järkeä että kahden operaattorin junat ajavat Savonlinnaan ja siellä junan matkustajat joutuvat mahdollisesti vaihtamaan junaa. Ja Proxion voisi kehitellä sellaisen 2-osaisen astinlaudan niihin juniinsa, mitä on busseissakin, niin ei tarvitsisi rakentaa TraFin hyväksymiä useamman sadan tuhannen euron korkeita laitureita, joiden käyttöönottojen turvallisuustodistukset jne ovat ihan turhaa byrokratiaa... Aurattu tasainen alue johon Liikenneviraston seisakekyltti, josta sitten matkustajat nousisivat Dm10-tyyliseen kalustoon, jossa kuljettaja rahastaa, ja jossa on portaat jotka mahdollistavat helpon ja turvallisen kyytiin nousun ilman laitureita. Näin säästyy useampi satatuhatta euroa laiturirakenteiden uudelleenrakennuksista ja turha byrokratia saadaan minimiin. Myös Huutokoskella sekä pienemmillä paikoilla voitaisiin pysähdellä tämän mahdollistaman pysähdysten helppouden vuoksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #7 : Helmikuu 09, 2010, 19:17:48 » |
|
Kalustoahan VR:llä olisi, ja Parikkala-Savonlinna-liikennettä hoidetaan jo ennestään vankoilla, mutta nyt puuttuu selkeä tahto VR:ltä palvella matkustajia tuolla Pieksämäki-Huutokoski-välillä.
Onko se nyt niin ylivoimaista ymmärtää, että jos liikennöinnin kulut ylittävät tulot, niin liikennöitsijä menettää rahaa? Tuskin kukaan väittää, että tällä foorumilla älyvalo kovin kirkkaana loistaa, mutta että näinkin yksinkertainen asia?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Oskari Kvist
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 583
|
« Vastaus #8 : Helmikuu 09, 2010, 20:07:13 » |
|
VR:llä tietysti asia voi olla toisin, kun jollakin toisella firmalla (em. Proxion), kun se ei edes halua ajatella asioita asiakasnäkökulmasta/asiakaslähtökohdasta, vaan sillä on tsaarin aikainen ajattelumalli "Meillä on kalustoa, tulkaa kyytiin huvittaa" (kuten Petri Puikkonen totesi), ja ei edes yritä kehittää liikennettä kannattavaan suuntaan. Osittaista rahoitusta liikenteeseen voisi liikennöitsijä hakea kunnilta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jussi Leppävuori
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 12
|
« Vastaus #9 : Helmikuu 09, 2010, 20:17:47 » |
|
Vai että avustusta kunnilta???
Eiköhän tuon korpiradan väestötappiokunnilla ole ihan riittävästi taloushuolia jo ennestään? Tuskinpa kunnat lähtevät maksumiehiksi.
Tuon radan kunnostaminen oli tyypillinen aluepoliittinen päätös - sellaisenaan nostalginen ja ihan kivaa tarkoittava, mutta taloudellinen realismi ei ollut silloin mukana päätöksenteossa.
Ei junan liikennöinti voi olla itseisarvo, jos matkustajia on niin vähän, että edes yksi bussi ei ole läheskään täynnä.
Veronmaksaja olisi kiittänyt, jos koko korpirata olisi ja ajat sitten laitettu rullalle. Nyt ei murehdittaisi 42 miljoonan ulkomailta lainatun velkaeuron perään. Eikä ministerin tarvitsisi pystyttää komiteaa hankkimaan radalle liikennettä.
Ja samaan aikaan muu, kovassa hyötykäytössä oleva rataverkko kaipaa uudistuksia, kuten esimerkiksi tasoristeysten poistamista.
42 miljoonalla eurolla olisi tehnyt hyvää tulosta tasoristeysten poistamisessa. Ja samalla olisi junien nopeutta = kilpailukykyä saatu parannettua.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1761
|
« Vastaus #10 : Helmikuu 09, 2010, 20:19:55 » |
|
Henkilöliikenne Pieksämäen ja Savonlinnan välillä ei kannata. Vaasasta ei yksinkertaisesti ole juurikaan Savonlinnan matkustajia. Onko bussin kapasitetti jo täyskäytössä? Onko koskaan tarvittu kahta bussia vuorolla?
Savonlinnan ja Vaasan välillä lienee erittäin vähän kulkijoita, mutta jos tarkasteluun rajataan vaikkapa Jyväskylä-Savonlinna, niin kyllä siellä väkeä kulkee vähintään yhtä paljon kuin Jyväskylä-Joensuu välillä. Jyväskylässä on erittäin paljon savolaisia ja karjalaisia opiskelijoita. Ainakin perjantaisin myydään Jyväskylä-Lappeenranta ja Jyväskylä-Savonlinna busseihin ajoittain ei oota. Puheet jostakin Pietari-Savonlinna-Vaasa-Uumaja liikenteestä ovat puhdasta puppua, sen kyllä myönnän.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jussi Leppävuori
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 12
|
« Vastaus #11 : Helmikuu 09, 2010, 20:31:01 » |
|
Kerran viikossa = perjantai-iltapäivänä Jyväskylästä Savonlinnaan ja sunnuntai-iltana takaisin. Siinäpä se kysyntä. Ei tarvita junaa tämän kysynnän hoitamiseen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1761
|
« Vastaus #12 : Helmikuu 09, 2010, 20:42:51 » |
|
Kerran viikossa = perjantai-iltapäivänä Jyväskylästä Savonlinnaan ja sunnuntai-iltana takaisin. Siinäpä se kysyntä. Ei tarvita junaa tämän kysynnän hoitamiseen.
Miksi ihmeessä Jyväskylästä saakka? Riittäisi Huutokoski-Savonlinna välin liikennöinti. Sen pätkän ajaminen Savonlinnassa jo valmiina seisovalla kalustolla ei voi olla kustannuksiltaan tähtitieteellinen. Pari tuntia työaikaa kuljettajalle ja konduktöörille, hieman löpöä ja se on siinä. Ymmärtäisin toki, jos sitä olisi kokeiltu ja todettu kannattamattomaksi. Nyt se vain kuulostaa periaatekysymykseltä. Jos liikennöinti ei suju VR:n riskillä, niin tulisi edes kertoa, kuinka suuresta summasta valtion turvaama ostoliikenne jää kiinni. Jos rataremontti maksoi 42 miljoonaa ja rahat ovat siellä ratapenkassa, niin eikö olisi järkeä ottaa investoinnista edes jotain hyötyä takaisin pienellä (?) lisäinvestoinnilla. Pahaa kyllä pelkään, että VR saa laskettua vaikkapa 10 tonnin tappiot jokaiselle Savonlinna-Huutokoski vuorolle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jussi Leppävuori
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 12
|
« Vastaus #13 : Helmikuu 09, 2010, 20:50:42 » |
|
Bussi ajaa saman yhteysvälin yhtä nopeasti kuin kiskobussi. Ja on paljon kustannustehokkaampa - henkilökuntaa tarvitaan vain yksi. Ja kiinteät kulut ovat pienemmät.
Yksinkertaisesti juna ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukainen kulkuneuvo silloin kun matkustajia ei ole edes yhtä bussillista.
Viialainen vaati jo tälle radalle sähköjä. Eli ideana on, että heitetään lisää rahaa jo menetetyn perään, toivotaan parasta ja katsotaan sitten, mitä tapahtuu.
On tästä lamasta edes se hyöty, että järjettömät hankkeet eivät enää etene.
Huutokoski-Savonlinna radan perusparannuspäätös tehtiin korkeasuhdanteessa ja nyt käyttämätöntä rataa maksetaan ulkomailta otetulla velalla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1761
|
« Vastaus #14 : Helmikuu 09, 2010, 20:58:54 » |
|
Bussi ajaa saman yhteysvälin yhtä nopeasti kuin kiskobussi. Ja on paljon kustannustehokkaampa - henkilökuntaa tarvitaan vain yksi. Ja kiinteät kulut ovat pienemmät. Kiskobussin kiinteät kulut juoksevat myös sen seisoessa Savonlinnan asemalla. Väitteen ymmärtäisi, jos tätä reittiä varten pitäisi hankkia tai edes sitoa olemassaolevaa kalustoa muusta liikenteestä. Kuten jo kirjoitin, liikennöinnistä aiheutuvat lisäkustannukset ovat parin tunnin palkat ja hieman löpöä. Jos sinulla on siihen jotain tarkempaa esitettäväksi, niin anna tulla vaan. Yksinkertaisesti juna ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukainen kulkuneuvo silloin kun matkustajia ei ole edes yhtä bussillista. Jos tuo on jokin mittatikku, niin kuinka ihmeessä Pieksämäki-Joensuu väliä suhaa taajikset?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Joona Packalén
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 79
|
« Vastaus #15 : Helmikuu 09, 2010, 21:02:54 » |
|
Onko se nyt niin ylivoimaista ymmärtää, että jos liikennöinnin kulut ylittävät tulot, niin liikennöitsijä menettää rahaa?
Pakko kai tähän puuttua... Kannattavaa joukkoliikennettä Suomessa on kovin vähän. Juna ja linja-autoliikenteessä on ostoliikennettä ja seutulipputukea yms. Joten jonkinlainen tuki on aika luonnollista. Liikennöinnissä on aina meno- ja tulopuolet. Kumpiinkin voi vaikuttaa. Tulopuolesta Savonlinna-Pieksämäki välillä voidaan antaa ainoastaan valistuneita arvauksia, koska liikennettä ei ole olemassa tällä hetkellä. Menopuoli taas on ainakin liikennöitsijän tiedossa, mutta siihenkin voidaan vaikuttaa. Kahden Vankan nippu, joka sahaa Savonlinna-Parikkala väliä vaatii kaiketi kuljettajan ja 2 konduktööriä? Jos kyseessä olisi yksi vastaavan mittainen yksikkö olisi henkilöstötarve pienempi. Jos konduktöörin palkkamenot on 30 euroa tunnista, niin vuositasolla tuo tekee hieman yli 100.000 euroa. Tästä eräs seikka joka voisi olla toisin. Eipä olla taidettu läntisissä naapureissa tilata Dm12 mittaisia moottorivaunuja 2000-luvulla?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 911
|
« Vastaus #16 : Helmikuu 09, 2010, 21:08:48 » |
|
Nyt kun selvityksiä on lähdetty tekemään, voitaisiko samalla selvittää jo etukäteen, miksi Vaasan radan sähköistys ja Kemijärven radan sähköistys eivät edistäneetkään mitään asiaa, vaikka niin pontevasti varattiin rahaa ja tehtiin tärkeysjärjestyksiä ja todettiin nämä hankkeet hyvin-hyvin tärkeiksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 816
|
« Vastaus #17 : Helmikuu 09, 2010, 21:18:50 » |
|
Savonlinnan-Parikkalan rata on lähes samaa korpea kuin Savonlinnan-Pieksämäenkin väli. Dm12-junat vain ajamaan koko tuon välin läpi, niin saadaan tälle Poikkiradalle jokin olemassaolon oikeutus. Aikataulut läpimenevälle liikenteelle on helposti saatavissa matkustajia palveleviksi, sitäpaitsi Pieksämäki on Parikkalaa suurempi liikennesolmu, josta pääsee jatkamaan matkaa vaikka minne.
Se että tuo Savonlinnan länsipuoli oli Dm7-henkilöliikenteen lopetuksen aikaan kevyttä A-rataa ja itäpuoli raskaampaa B-luokkaa, pelasti onnettoman henkilöliikenteen itäradalla. Veturivetoisena länsipuolen A-osuudella junat olisivat madelleet, eli liikenne lopetettiin. Itäpuolella pystyi ajamaan junia entiseen tahtiin.
Itäpuolen liikenne on usein ollut lakkautusuhan alla ja hyvin se jo joutaisikin. Oopperajuhliin riittäisi rajoitettu "sesonkiliikenne". Ei itäpuoli ole sen ihmeellisempi rahasampo kuin nyt ajamatta jätetty länsipuoli. Mutta: paremmaksi se tulee kun matkustajajunat ajaisivat Savonradan liikennesolmusta Savonlinnan kautta Karjalanradan varressa olevalle pysäkille kääntymään ja sitten takaisin Savon keskusliikenneasemalle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 911
|
« Vastaus #18 : Helmikuu 09, 2010, 21:43:32 » |
|
Asja on niin kuin Jorma tuossa kirjoittaa.
Mutta palataanpa tähänkin asiaan 2020 tai 2030 tai 2040, riippuen kuinka paljon sitä sopeutumisaikaa annetaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1761
|
« Vastaus #19 : Helmikuu 09, 2010, 21:47:11 » |
|
Katsotaan nyt ensin mitä, Anu Vehviläinen saa aikaan. Vaaleihin on kuitenkin vain vuosi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tomi Lapinlampi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 80
|
« Vastaus #20 : Helmikuu 09, 2010, 21:47:43 » |
|
Jos tuo on jokin mittatikku, niin kuinka ihmeessä Pieksämäki-Joensuu väliä suhaa taajikset?
Tämä onkin mielenkiintoinen vertailu. Pieksämäki-Joensuu -liikenne on ostoliikennettä, eli sen maksavat veronmaksajat. Parikkala-Savonlinna -väliä VR sen sijaan ajaa omalla riskillään, josta voidaan päätellä että liikenne on jollain tavalla mitattuna kannattavaa. - Tomi
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #21 : Helmikuu 09, 2010, 21:50:46 » |
|
Nyt kun selvityksiä on lähdetty tekemään, voitaisiko samalla selvittää jo etukäteen, miksi Vaasan radan sähköistys ja Kemijärven radan sähköistys eivät edistäneetkään mitään asiaa, vaikka niin pontevasti varattiin rahaa ja tehtiin tärkeysjärjestyksiä ja todettiin nämä hankkeet hyvin-hyvin tärkeiksi.
Hra Pentikääselle näyttääs tämä Vs-radan sähkööstys olevan aiva kauhia "pain in the ass" Kyllä se kipu ohi menöö ko jaksaa vaan
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #22 : Helmikuu 09, 2010, 22:03:20 » |
|
Onko se nyt niin ylivoimaista ymmärtää, että jos liikennöinnin kulut ylittävät tulot, niin liikennöitsijä menettää rahaa?
Tuskin kukaan väittää, että tällä foorumilla älyvalo kovin kirkkaana loistaa, mutta että näinkin yksinkertainen asia?
Yksinoikeuden turvin henkilöliikennettä harjoittavan suuren yhtiön kustannusrakenteesta ei voi esittää kuin arvailuja. On kuitenkin epäiltävissä, että joku ohuemmalla organisaatiolla toimiva yritys voisi tuottaa palvelun yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaammin. Kuitenkaan turvallisuudesta ja yleissitovista työehtosopimuksista tinkimättä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 911
|
« Vastaus #23 : Helmikuu 09, 2010, 22:10:41 » |
|
Katsotaan nyt ensin mitä, Anu Vehviläinen saa aikaan. Vaaleihin on kuitenkin vain vuosi. Totta, ties vaikka viime kunnallisvaaleihin ostatetut kaksikerrosmakuuvaunut saataisiin Savonlinna-Huutokoski-välille. Ne on vaalikampanjat joskus vähän kalliita veronmaksajille.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #24 : Helmikuu 09, 2010, 22:13:48 » |
|
Suora linkki YLEn TV1:n pääuutislähetyksen materiaaliin YLE Areenassa aiheesta: http://areena.yle.fi/video/741898
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|