Helsingin asemarakennuksen tulipalo 1950

[Eljas Pölhö]

Helsingin asemarakennuksen tulipalo 1950

Asemapäällikkö Helsingissä 15/6 1950 N:o 1260 kertoo
”Keskiviikkona 14.6.1950 n. Klo 16.40 huomattiin, että tuli oli päässyt irti Helsingin asemarakennuksen Kaivokadun puoleisen ullakkokerroksen itäosassa. Palokunta ja poliisi hälyytettiin heti, ja sammutustyöt saatiin nopeasti käyntiin runsain voimin ja apuneuvoin.

Tuli levisi kuitenkin voimakkaasti yli Kaivokadun puoleisen ullakko- ja katto-osan, joka kärsi pahoja vaurioita. Myöskin ratapihan puoleinen ulkohallin katto syttyi palamaan ja tuhoutui sekä osittain luhistui. Alle jääneet kioskit niinikään tuhoutuivat. Asemarakennuksen seinät ja alakerros sen sijaan säilyivät, mutta lipunmyynti oli keskitettävä V.R. Matkapalveluun, sekä matkatavaran ja kiitotavaran vastaanotto saapuvaan pikatavaratoimistoon. Asemaravintola oli suljettava. V.R.:n irtainta kalustoa ei sanottavasti vahingoittunut. Junaliikenne sujui keskeytymättä ja häiriöttä.

Samana iltana saatiin sammutus loppuunsuoritetuksi. Raivaustyöt ovat sujuneet hyvin. Lippukassat ja lähtevän matka- ja kiitotavaran vastaanotto saataneen lähipäivinä jälleen toimimaan entisissä suojissaan. Asemaravintola avattaneen samanaikaisesti. Vahingot nousevat kymmeniin miljooniin markkoihin. Tulen irtipääsyn syytä ei ole vielä voitu todeta. Tapahtumasta olen antanut säädetyn sähkösanomailmoituksen.
Einar Bäck vt”

Kirja ”Iloinen 50-luku” kertoo sivulla 21:
”Helsingin rautatieasema vaurioituu pahasti suuressa tulipalossa, jossa päärakennuksen vesikatto romahtaa suurelta osin alas. Aseman torni säilyy tulelta ja siitä joudutaan myöhemmin vain pesemään noet pois. Savupatsaan kerrotaan näkyneen Turkuun asti. Arvioiden mukaan 20’000 helsinkiläistä seurasi sammutustöitä kaduilta ja jopa läheisten rakennusten katoilta. Yhtä kiinnostava kohde kuin tulipalo oli liekkimeren yläpuolella kiertelevä helikopteri, joka siihen aikaan oli suuri ihmetyksen aihe.”

Reilu vuosi myöhemmin:

Rautatiehallitus (N:o 122 Heinäkuun 31 päivänä 1951) päätti, että yhtyen tulipalon syitä tutkimaan asetetun toimikunnan esitykseen, että asia ei anna rh:n puolelta aihetta enempiin toimenpiteisiin, sekä että tulipalosta aiheutunut vahinko jää selvittämättömästä syystä johtuneena valtionrautateiden kärsittäväksi.

Netistä varmaan löytyy valokuvia, joten ohessa vain pohjapiirros tulipalopaikasta.

EDIT: korjasin yhden numeron ja yhden kirjaimen (-> 1950 ja tuli), mutta ne kai osattiin lukea oikein joka tapauksessa).

[Jouni Halinen]

Helsingin rautatieaseman tulipalo kesäkuussa 1950.
 
Alkaa 7:40  http://www.elonet.fi/fi/elokuva/139568
   
Alkaa 1.45 https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_157213   

[Esa J. Rintamäki]

Semmoinen juttu paloon liittyvänä vielä, että naisystäväni isä aikoi jättää töistä tullessaan täytetyn veikkauskupongin (1 X 2) aseman kioskiin. Häntä ei päästetty asemalle palon takia, joten kuponki jäi viemättä.

Seuraavana päivänä kuponkia tarkastaessaan, hän huomasi että siinä olisi ollut KAIKKI OIKEIN, eli päävoittoon oikeuttava tulos! Kuitenkin - myöhäistä!

Helsingin Sanomissa oli julkaistu uutinen tästä hänen kohtaamastaan harmillisesta takaiskusta.

[Markku Naskali]

Helppo hommahan tuo. Piti täyttää kuponki tuloksia radioista kuunnellessa ja  muistaa vain  taittaa kuponki niin että "todisteeksi" juttua varten jäi oikea hiilikopio...

[Esa J. Rintamäki]

Helppo hommahan tuo. Piti täyttää kuponki tuloksia radioista kuunnellessa ja  muistaa vain  taittaa kuponki niin että "todisteeksi" juttua varten jäi oikea hiilikopio...

Älä usko. Kyllä jo tuon aikaisessa "Tippaustoimistossa" osattiin aikoinaan varautua huijaamisyrittelyihin.
Palautuspäivä keskiviikko oli ehdoton ja siten takaraja. Aseman "punakukkopäivä" 14.6.1950 oli juuri keskiviikko ja siten viimeinen palautuspäivä sen kierroksen kupongeille.

"Yksi risti kaksi, pennit miljoonaksi. Veikkaus on joka viikko, palautuspäivä keskiviikko" kuultiin mainoksissa vielä myöhään viime vuosisadalla.