Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Junayhteys Rovaniemeltä ja Oulusta Narvikiin  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] | Siirry alas Tulostusversio
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1793


« Vastaus #100 : Eilen kello 12:31:22 »

Muutos on helppo puupölkyillä/pätkäkiskoilla eli ostetaan uusi raidevälimitta ja ruuvataan/naulataan toinen kisko 9 cm lähemmäs toista. Ainoastaan vaiheet yms. erikoispaikat joudutaan uusimaan.
Eihän se nyt vielä paljon lämmitä, vaikka jonkun Rauman satamaraiteiston raideleveys saataisiinkin muutettua. Vaunut tulevat sinne eri puolilta Suomea ja raideleveyttä ei voi muuttaa vain pieneltä matkalta loppupäässä. Varsin vaikea ymmärtää, miten mitään siirtymäaikoja edes voitaisiin hyödyntää. Jämsänkoskelta tulee paperijunia Rauman satamaan ja eri puolilta maata ainakin raakapuuta Rauman tehtaille. Poriin ja tulevaisuudessa Raumalle ajetaan henkilöjunia Helsingistä ja Tampereelta. Missä olisi piste, jossa siirtymäaikana raideleveys muuttuu? Lielahdessa? Tampereella? Olisi se missä vain, nykyiset kuljetusvirrat halvaantuvat.

tuohan oli vain esimerkki. Nämä suunnitelmat pitää huolella suunnitella joita nyt siis tehdään Lapin osalta koska uusi TEN-T asetus vaatii saarivaltiolta raideleveyselvityksen sekä uuden raideleveys muutossuunnitelman kuten itse hahmottelin.

tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1052


« Vastaus #101 : Eilen kello 13:03:09 »



Hyviä huomioita. Pelkäänpä siltikin, ettemme näe ihan hetkeen junalauttojen paluuta, meritunneleista puhumattakaan. Emme vaikka kaventaisimme rataverkkomme raideleveyden.


Pitääkö mielestäsi kaikki ulkomaankauppa hoitaa rekoilla, konttilaivoilla ja perinteisillä laivoilla?
Nyt kun ei ole ulkomaankauppaa juuri ollenkaan Venäjän kanssa enää.

Mun käsitykseni mukaan junalauttaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä ei loppunut siksi ettei se kannattanut. Loppuaikoina oli jopa kolme laivaa käytössä. Se loppui siksi että Silja Linen ja Seawindin ostanut Tallink halusi kuljettaa vain kumipyöräajoneuvoja, samoin Tukholman satama joka halusi päästä eroon Värtanin junalauttalaitureista ilman että olisi osoittanut muuta paikkaa, ja VR halusi lopettaa muutenkin läntisen yhdysliikenteen, ja Helsingin kaupunki halusi rakentaa asuntoja Pasilan ratapihoille niin että tavarajunia lännestä ei enää voitu ajaa Helsinkiin.

Maailma oli erilainen silloin 15 vuotta sitten eikä ollut huoltovarmuushuolia ja siksi ajettiin koko läntinen rautatieyhdysliikenne alas, Tornion konttinosturit annettiin ruostua, samoin vaunujen akselisäätölaitteet.

Rakentamalla joku leveäraiderata Torniosta Narvikiin tai Jäämerelle ei paranna eteläisen Suomen huoltovarmuutta mitenkään.


tallennettu
Ari-Pekka Lanne
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #102 : Eilen kello 13:19:46 »



Hyviä huomioita. Pelkäänpä siltikin, ettemme näe ihan hetkeen junalauttojen paluuta, meritunneleista puhumattakaan. Emme vaikka kaventaisimme rataverkkomme raideleveyden.


Pitääkö mielestäsi kaikki ulkomaankauppa hoitaa rekoilla, konttilaivoilla ja perinteisillä laivoilla?
Nyt kun ei ole ulkomaankauppaa juuri ollenkaan Venäjän kanssa enää.

Mun käsitykseni mukaan junalauttaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä ei loppunut siksi ettei se kannattanut. Loppuaikoina oli jopa kolme laivaa käytössä. Se loppui siksi että Silja Linen ja Seawindin ostanut Tallink halusi kuljettaa vain kumipyöräajoneuvoja, samoin Tukholman satama joka halusi päästä eroon Värtanin junalauttalaitureista ilman että olisi osoittanut muuta paikkaa, ja VR halusi lopettaa muutenkin läntisen yhdysliikenteen, ja Helsingin kaupunki halusi rakentaa asuntoja Pasilan ratapihoille niin että tavarajunia lännestä ei enää voitu ajaa Helsinkiin.

Maailma oli erilainen silloin 15 vuotta sitten eikä ollut huoltovarmuushuolia ja siksi ajettiin koko läntinen rautatieyhdysliikenne alas, Tornion konttinosturit annettiin ruostua, samoin vaunujen akselisäätölaitteet.

Rakentamalla joku leveäraiderata Torniosta Narvikiin tai Jäämerelle ei paranna eteläisen Suomen huoltovarmuutta mitenkään.




En valitettavasti ole niin perehtynyt junalauttaliikenteeseen tai ylipäätään merikuljetuksiin. Minulla ei ole sinänsä mitään junalauttaliikennettä vastaan. Mutta sen ymmärrän, ettei Suomen raideleveyttä missään tapauksessa kannata lähteä muuttamaan. Ei edes tai ainakaan sen takia, että toivottaisiin sillä vivulla ehkä saatavan junalauttaliikenne palaamaan. Kavennuksen hinta ja haitat rautatieliikenteelle ovat niin valtavan suuret, että mieluummin kannattaisi käyttää osan niistä rahoista telinvaihtopaikkojen rakentamiseen ja loput rautatieliikenteen kehittämiseen. Kavennus olisi suoraan syöttö maantieliikenteen lapaan. Aivan sama juttu sotilasnäkökulmasta, ne miljardit kannattaa käyttää puolustukseen. Rataverkon kavennus on väärä lääke.
tallennettu

Meitä on joka kelille – muuten junat jäisi ajamatta.
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1052


« Vastaus #103 : Eilen kello 14:54:36 »

En valitettavasti ole niin perehtynyt junalauttaliikenteeseen tai ylipäätään merikuljetuksiin. Minulla ei ole sinänsä mitään junalauttaliikennettä vastaan. Mutta sen ymmärrän, ettei Suomen raideleveyttä missään tapauksessa kannata lähteä muuttamaan. Ei edes tai ainakaan sen takia, että toivottaisiin sillä vivulla ehkä saatavan junalauttaliikenne palaamaan. Kavennuksen hinta ja haitat rautatieliikenteelle ovat niin valtavan suuret, että mieluummin kannattaisi käyttää osan niistä rahoista telinvaihtopaikkojen rakentamiseen ja loput rautatieliikenteen kehittämiseen. Kavennus olisi suoraan syöttö maantieliikenteen lapaan. Aivan sama juttu sotilasnäkökulmasta, ne miljardit kannattaa käyttää puolustukseen. Rataverkon kavennus on väärä lääke.

Junalauttaliikennettä ei voi hetkessä aloittaa koska puuttuu sekä varustamot että satamat josta sitä voisi ajaa.
Turun kantasatamaan ei enää junalauttalaituria saa,  Tukholman Värtaniin ei myöskään.  Turun Pansiossa, Naantalissa ja Uudessakaupungissa olisi mahdollisesti vielä tilaa. Uusikaupunki-Hargshamn voisi olla ainoa reitti jota jotenkin voisi avata uudestaan, mutta en ole varma millaisessa kunnossa esim rata Hargshamnista on nykyisin.  Uutena reittinä Vaasa-Uumaja olisi mahdollinen. Samoin myös Hanko-Nynäshamn. 

Ihannereitti olisi Naantali-Kapellskär mutta Kapellskäriin ei ole rautatietä ollenkaan. Sitä varten pitäisi rakentaa  kokonaan uusi rata Kapellskäristä Arlandan lentoasemalle n 60 km.  Jos Suomi ja Ruotsi jakaisivat kustannukset niin siitä voisi tulla jotain.

Ainoa toivo on, kun RailBaltica valmistuu, että joku varustamo tosissaan kiinnostuisi alkaa ajamaan junalauttoja  Helsingistä Tallinnaan, todennäköisesti Vuosaaren ja Muugaan satamien välille.  Tunnelin rakentaminen, jos sitä ylipäänsä rakennetaan,  kestää toistakymmentä vuotta ja olisi tyhmää että Suomesta ei ennen sitä ajettaisi junia edes lauttaa hyväksikäyttäen  kun alle 3  tunnin merimatkan pässä alkaisi 1435 mm rautatieverkko Eurooppaan.


tallennettu
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 340


« Vastaus #104 : Eilen kello 18:33:08 »

Yhä edelleen - ja itseäni kyllästymiseen asti toistaen: - Mihin me Suomen sisäisessä rautatieliikenteessä muka tarvitsemme 1435 mm:n rinnakkaista rataverkkoa? Miksi ongelman ratkaisussa ei huomioida joko telien vaihtoa rajalla, tai muuttuvaraideleveyksistä järjestelmää/kalustoa? Ymmärtääkö kukaan oikeasti, kuinka suunnattoman kallista on alkaa muuttamaan rataverkkomme raideleveyttä, ja mitä lisäkustannuksia se aiheuttaa suomen sisäiseen rautatieliikenteeseen?

Mikäli ongelmana tai muutoksen pontena on venäjän liikenne, niin jo vuonna 2014 olisi pitänyt empimättä purkaa kaikki rajanylitysyhteydet itään ja kaivaa ratapenkat pois. Ei se olisi vieläkään myöhäistä, mutta ne munat! Kateissa ilmeisesti?
« Viimeksi muokattu: Eilen kello 18:57:26 kirjoittanut Juha Toivonen » tallennettu
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 340


« Vastaus #105 : Eilen kello 18:54:32 »

Ja nykyinen Suomen kalusto ei siis ole mikään ongelma?
Kai se saadaan tietyin kustannuksin kulkemaan kapeammillakin raiteilla, mutta ei se olisi kaikkialla muualla Euroopassa yhteensopivaa.

Kannattaako suomalaista kalustoa edes modata kapeammalle raideleveydelle, kun Keski-Eurooppa on pullollaan erilaista ja eri-ikäistä 1435 mm:n kalustoa — ja tehtaita, jotka niitä suoltavat, jos uutta tarvitaan.

juuri näin. Myös Suomalaisille kalustovalmistajalle mahdollistuu pääsy suuremmille markkinoille. Tyyppihyväksyttyjä tavaravaunuja löytyy jo nyt 35 kappaletta 1435 mm leveydelle hyväksyttynä Suomeen. Eurooppalaiset kalustovalmistajat ovat haistaneet uudet markkinat.

Voisin melkein vannoa, kuinka Eurooppalaiset vakavaraiset rautatieoperaattorit heittävät sarjavolttia siinä kohtaa, kun rataverkon kaventaminen on meillä käynnissä. Tarvitseeko edes mainita, kuinka isoimmat operaattorit kykenisivät helposti valtaamaan kaikkein herkullisimmat suomalaiset tavara- ja myös henkilöliikenne markkinat.

Suomalaisia "ylihintaisia" tavara- ja henkilövaunuja tuskin kyettäisiin viemään Eurooppaan kovinkaan paljoa, sillä Puola ja oikeastaan koko Itä-Eurooppa vääntää niitä vähintään 30% halvemmalla, kuin mihin Suomalainen valmistaja ikinä kykenee.
tallennettu
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Junayhteys Rovaniemeltä ja Oulusta Narvikiin  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2025 Resiina