VR Koulutus

[Joonas Lassila]

Mitenkäs kun ajattelin soittaa tuonne VR:lle tuosta TET paikasta,
niin mihinkäs numeroon sitä soittelisi..? Olisiko mitään vinkkiä
antaa ettei ihan jokaista numeroa läpi tarvitse käydä.

[Topi Lajunen]

VR vaihde: 0307 10

Sieltä opastavat varmasti oikeaan suuntaan.

[Joonas Lassila]

Päteekö konduktööreillä sekä veturinkuljettajilla samat vaatimukset?

[Topi Lajunen]

Päteekö konduktööreillä sekä veturinkuljettajilla samat vaatimukset?

Käytännössä ei. Konduktööriksi pääsee helpommin, tosin nykyään taitaa heidän uraputki käydä junamyyjän kautta.

[Joonas Lassila]

Kai konduktöörien koulutuksia pidetään vielä muutenkin?

[Topi Lajunen]

Kai konduktöörien koulutuksia pidetään vielä muutenkin?

Kaipa ne käytännöt voi muuttua nopeastikin, mutta ymmärtääkseni viime aikoina on konduktöörejä koulutettu pääasiassa junamyyjistä. Esimerkiksi tällä hetkellä Helsinkiin haetaan vain junamyyjiä, ei konduktöörejä.

[Nikolas Peippo]

Kuten Topi sanoi, käytännöt muuttuvat nopeasti.
Jokin aika sitten oli kovasti puhetta että konduktööriksi pääsee vain junamyyjänä olleet, mutta senkin jälkeen on järjestetty (ilmeisesti tässä syksyn/alkutalven aikana?) ihan suoraan konduktöörikurssi, muistaakseni hakivat lähiliikenteeseen Helsinkiin sekä kaukoliikenteeseen Seinäjoelle.

[Jarkko Korhonen]

Nyt on menossa kaksi konduktöörikurssia, jolla toisesta itsekin olen. Tietääkseni pari molempien kurssien yhteensä päälle viidestäkymmenestä on tehnyt työtä junamyyjänä ja muutamalla muulla on erilaista VR-taustaa. Suurin osa on kuitenkin täysin "pystymetsästä" vedettyjä maallikoita (kuten minä). Junamyyjiä taas koulutettiin konduktööreiksi kaiketi noin parikymmentä juuri valmistuneella kurssilla. Mukana kurssin kaikille annettavalla 2kk teoriaosalla on siis noin 40  lähiliikennekonnaria, loput tulevia Seinäjoen, Kouvolan ja Kuopion kaukoliikennekonnareita.

[Joonas Lassila]

Veturinkuljettajien palkka on kuulemma kohtuullinen. Kuka haluaisi kertoa peruspalkoista + lisistä yms. tarkemmin. Onkohan soveliasta kysyä... : o Konduktöörin palkoistakin saa vihjasta ; ) Vaihteleeko palkat muuten eri kunnittain?

[Mikko Otava]

Tiedot veturmiesten palkoista löytyy työehtosopimuksesta:
http://www.veturimiesliitto.fi/easydata/customers/vml/files/Anne-Maarit/vml_tes__2010-2012_paino_lah_vml_141010.pdf

Uudella veturinkuljettajalla kuukausipalkka 2100 euroa ja sata erilaista lisää työn tekemisestä siihen päälle.

Keväällä voimaan tuleva työehtosopimus taisi olla uusimmassa veturimieslehdessä, jos sellaisen saa käsiinsä.

[Teemu Sirkiä]

Keväällä voimaan tuleva työehtosopimus taisi olla uusimmassa veturimieslehdessä, jos sellaisen saa käsiinsä.

Ja miksipä ei saisi: http://www.veturimiesliitto.fi/ (vasen alakulma)

[Topi Lajunen]

Kuljettajan palkka vaihtelee paljonkin johuen juurikin lisistä. Itselläni on vuoden keskimääräinen kuukausibruttopalkka osunut toistaiseksi haarukkaan 3300-3900 €, sisältäen verottomat matkapäivärahat ja ylityöt. Koko ammattikunnan keskiansiota en lähde arvailemaan.

[Mikko Tarkiainen]

Miten muuten on, hain viime haussa ekaa kertaa veturinkuljettaja koulutukseen, pääsin Psyconiin saakka, josta sain tuloksen 3. Mietin kannattaako enään edes hakea uudestaan, aina luotettavalla suoli24 joku sanoo, että on turha hakea, eivät ota edes haastatteluun, tämä oli kuulemma sanottu heti kurssin alussa. Onko teillä jollain tietoa, vai kannattako haudata koko idea ?

[Joonas Lassila]

Heipsan

VR hakee tällä hetkellä uusia veturinkuljettajia Helsinkiin, Iisalmeen, Joensuuhun, Jyväskylään, Kouvolaan, Kuopioon, Pieksämäelle, Seinäjoelle ja Tampereelle. (http://careers.fi/vr/careers.cgi?unit=vr_yhtyma&corporation=vr)

Sivuja selaillessa huomasin erään mielenkiintoisen kohdan; Tarjoamme kaikille koulutuksen hyväksytysti suorittaneille mielenkiintoisen ja haasteellisen työn veturinkuljettajan tehtävissä uudistuvan kaluston ja asiakaspalvelun parissa.

[Tuukka Ryyppö]

Heipsan

VR hakee tällä hetkellä uusia veturinkuljettajia Helsinkiin, Iisalmeen, Joensuuhun, Jyväskylään, Kouvolaan, Kuopioon, Pieksämäelle, Seinäjoelle ja Tampereelle. (http://careers.fi/vr/careers.cgi?unit=vr_yhtyma&corporation=vr)

Sivuja selaillessa huomasin erään mielenkiintoisen kohdan; Tarjoamme kaikille koulutuksen hyväksytysti suorittaneille mielenkiintoisen ja haasteellisen työn veturinkuljettajan tehtävissä uudistuvan kaluston ja asiakaspalvelun parissa.

Uutena kalustona ovat tulossa ainakin ensi vuonna ohjausvaunut ja siitä parin vuoden päästä uudet, ilmeisesti Siemensin veturit.

[Lauri Uusitalo]

Uutena kalustona ovat tulossa ainakin ensi vuonna ohjausvaunut ja siitä parin vuoden päästä uudet, ilmeisesti Siemensin veturit.

Ehtineeköhän ohjausvaunut ensivuodelle?

[Ari-Pekka Lanne]

Sivuja selaillessa huomasin erään mielenkiintoisen kohdan; Tarjoamme kaikille koulutuksen hyväksytysti suorittaneille mielenkiintoisen ja haasteellisen työn veturinkuljettajan tehtävissä uudistuvan kaluston ja asiakaspalvelun parissa.

Muistaakseni tuo sama mainoslause on kummitellut noissa ilmoituksissa jo useamman vuoden. Kalusto on uudistunut hiljakseen jatkuvasti koko VR:n 150-vuotisen historian ajan. Sotien aikoihin otettiin vähän takapakkia. Viimeisten kymmenen vuoden aikana uutta vetokalustoa on tullut sarjoihin Sr2, Sm3, Sm4, Sm5, Sm6 ja Dm12. Lisäksi Dv12 2500:n ja Dr14:n tuunaukset voi kaiketi katsoa kaluston uudistumiseksi. Nyt Sr3:sta odotellessa lause saa uuden merkityksen.

[Joonas Lassila]

Osaako joku kertoa mille linjalle kannattaisi hakeutua peruskoulun jälkeen, jotta siitä olisi hyötyä myöhemmin veturinkuljettajaksi haettaessa?

[Tuukka Ryyppö]

Osaako joku kertoa mille linjalle kannattaisi hakeutua peruskoulun jälkeen, jotta siitä olisi hyötyä myöhemmin veturinkuljettajaksi haettaessa?

En ole vek, joten muut täydentänevät. Mutta, vekkien kanssa jutellessa on ilmennyt, että aika monilla on aiempaa kokemusta rekkakuskin työstä ja/tai sähköalan koulutus.

[Nikolas Peippo]

Mulla oli pohjalla tet-harjoittelu varikolla, logistiikan perustutkinto sekä vuosi yhdistelmäajoneuvonkuljettajana Karjalan Prikaatissa. Sähköalan koulutusta katsotaan myös hyvällä, mutta on tuolla jokunen ylioppilaskin ollut mukana. Työkokemus noilta aloilta ja vuorotyöstä myös iso plussa.

[Topi Lajunen]

Arpapeliksi en valintaprosessia kutsuisi, mutta fakta on se, että hakijoita on niin perkuleen paljon. Moni täysin pätevä jää ulkopuolelle ihan jo siitä syystä, että täysin päteviä on enemmän kuin avoimia paikkoja.

[Kimmo T. Lumirae]

Ei suoranaista arpapeliä, mutta myönnettäköön, että valinnoissa on oltava tuuriakin mukana.

Topi on oikeassa kirjoittaessaan, että hakijoita on paljon, ja se vaikeuttaa pääsyä. Jos oletettaisiin aloituspaikkoja olevan kymmenen ja hakijoita tuhat, homma aloitettaneen jonkinlaisella alkukarsinnalla. Hakijat eivät ole mitään sattumalta työvoimatoimiston ohi kävelleitä kavereita, vaan hakemuksia tuskin juuri jätetään ilman, että pohjakoulutus- yms. vaatimukset täyttyvät.

Niinpä aluksi on tuhat sinänsä hyväksyttävissä olevaa paperia ja näistä pitäisi löytää ne sopivat. Alkukarsinnoissa pudotetaan pois ehkä 900 kaveria ja tehtävä ei välttämättä ole helppo, koska kaikki täyttävät perusvaatimukset ja toisaalta, tässä vaiheessa ei itse henkilöistä tiedetä mitään. Tämä lienee se vaihe, jolloin "menetetään" paljon sopivia kavereita eikä siinä auta, vaikka motivaatio olisi hurja ja into kova. Tässä vaiheessa on todella vaikea erottautua joukosta.

Sitten loput sata kaveria haastatellaan ja heistä etsitään sopivimmat. Haastattelujen ja Psyconin testien perusteella on paljon helpompi löytää luonteeltaan parhaiten sopivat, pitkäpinnaiset, rauhalliset ja fiksut tyypit.

"Ongelma" on siis tuo papereiden perusteella karsiutuminen. Esimerkissäni on pakko karsia tuhannesta kaverista se 900, jotta päästään eteenpäin. Ja tällä kohtaa tarvitaan tuuriakin, ettei karsiutuisi ikään kuin vahingossa.

Tavallaan "kohtalo" on ehkä helpompi hyväksyä, jos Psyconin soveltuvuustestistä tulee tulokseksi vain keskiverto eikä hyvä; hakijoita on niin paljon, että keskivertoja ei tarvita kun voidaan valita hyviäkin. Niin ikään, jos lääkäri sanoo että pientä värinäkövirhettä on niin se on good bye eikä tarvitse soitella. Nou kän duu.

Jos haastatteluvaiheeseen saakka pääsee, eikä suoranaista syytä kerrota siihen, että ei koulutukseen päässytkään, silloin on jo jalka tukevasti oven välissä ja yrittämistä kannattaa ehdottomasti jatkaa. Kurssit ovat ehkä täynnä ja varasijat täytetty, seuraavalla kerralla ehkä jo pääsee sisään.

"Uusissa", vuoden 2000 jälkeen koulutetuissa veturinkuljettajissa näkyy nuorison vahva koulutustaso: on aherrettu peruskoulussa eikä nukuttu tunneilla (kuten allekirjoittanut ainakin biologian tunneilla mutta se on oma tarinansa  ) ja on suoritettu nuoruuden innolla jatko-opinnot. Tuloksena on ollut vino pino erinomaisia, harkitsevia ja ammattitaitoisia veturinkuljettajia.

Mutta tsemppiä, Ari-Pekka. Motivaatio kuulostaisi olevan kohdallasi kohdallaan ja niin kauan, kun selkeätä hylkäystä (ks. yllä) ei tule, kannattaa jatkaa yrittämistä. Koulutus pyörii maksimiteholla suunnilleen vuoteen 2017 tai 2018 saakka, ja sen jälkeen hiljenee. Iän puolesta voi alle nelikymppisenä vielä hakea huoletta. Toivottavasti tärppää 

[Kimmo T. Lumirae]

En ole vek, joten muut täydentänevät. Mutta, vekkien kanssa jutellessa on ilmennyt, että aika monilla on aiempaa kokemusta rekkakuskin työstä ja/tai sähköalan koulutus.

Näin on. Suurimpina ammattiryhminä erottuvat linja-autonkuljettajat ja erilaisten kuorma-autojen kuljettajat (jakeluautosta ulkomaan rekkaliikenteeseen). Myös muu raskaan kaluston kanssa "pelaaminen" ts. erilaiset asentajan hommat ovat näköjään edesauttaneet koulutukseen pääsemistä. Vuorotyökokemus on ollut myös monille eduksi ja logistiikan perustutkintoja kuuluu olevan monilla kavereilla.

Konduktöörejä ja vaihtotyönjohtajia on vähän mutta muutamia heitäkin. Muista VR-ammateista tulevat alkavat olla jo tosi harvinaisia ehkä työkoneenkuljettajia lukuun ottamatta.

Naispuolisten taustoista mainittakoon ainakin vartijat (vuorotyökokemus ja vastuullisuus!).

[Juhani Pirttilahti]

Ei suoranaista arpapeliä, mutta myönnettäköön, että valinnoissa on oltava tuuriakin mukana.

Ei suoranaista arpapeliä, eli kaikilla ei siis ole samoja lähtökohtia vaan vek-isän pojat pääsee "jonon ohi"... Niinkö?

[Kimmo T. Lumirae]

Tuurin tarvetta perustelin jo (tapani mukaan  ) aika monisanaisesti joten siitä ei sen enempää.

En ole kuullut tapauksesta, että vek-isän poika olisi jotenkin päässyt jonon ohi tai muuta vastaavaa. Sellainen näkyisi aika helposti vek:ien poikien (ja tyttärien) suurena määränä koulutuksessa ja näinhän ei ole. Tässä nimenomaisessa suhteessa valintaprosessi on melko läpinäkyvä, samoin kuin aiemmin mainitsemieni ammattien suosimisessa eli koulutettujen taustoja tarkastelemalla voidaan päätellä yhtä ja toista.

Sen sijaan tiedän, että sukulaisuussuhde ei ole estänyt koulutuksen keskeyttämistä ts. ettei läpäisekään koulutusta.