Salla - Kantalahti-rata etenee rivakasti Venäjällä

[Marko Vornanen]

Venäjä on käynnistänyt esiselvitysohjelman Sallan ja Kantalahden välisen rautatieyhteyden rakentamisesta. Työ pyritään saamaan valmiiksi alle vuodessa. Pääministeri Dmitri Medvedev on linjannut tv-puheessaan, että rautatieyhteyksien parantaminen Suomeen on keskeinen tehtävä Venäjällä.

Sallasta Kantalahteen johtava rata olisi monien arvioiden mukaan edullisin vaihtoehto rautatieyhteyden järjestämiseksi Suomesta Jäämerelle. Sallan ja Kantalahden välistä rautatietä pitäisi rakentaa kokonaisuudessaan 80 kilometriä, josta Suomen puolelle jää seitsemän kilometriä. Radan kustannukset olisivat karkeasti arvioiden 200 ja 300 miljoonan euron välillä.

http://yle.fi/uutiset/salla_-_kantalahti-rata_etenee_rivakasti_venajalla/6768804

[Martin Hillebard]

Venäjä on käynnistänyt esiselvitysohjelman Sallan ja Kantalahden välisen rautatieyhteyden rakentamisesta. Työ pyritään saamaan valmiiksi alle vuodessa. Pääministeri Dmitri Medvedev on linjannut tv-puheessaan, että rautatieyhteyksien parantaminen Suomeen on keskeinen tehtävä Venäjällä.

Sallasta Kantalahteen johtava rata olisi monien arvioiden mukaan edullisin vaihtoehto rautatieyhteyden järjestämiseksi Suomesta Jäämerelle. Sallan ja Kantalahden välistä rautatietä pitäisi rakentaa kokonaisuudessaan 80 kilometriä, josta Suomen puolelle jää seitsemän kilometriä. Radan kustannukset olisivat karkeasti arvioiden 200 ja 300 miljoonan euron välillä.

http://yle.fi/uutiset/salla_-_kantalahti-rata_etenee_rivakasti_venajalla/6768804

VIHDOINKIN! Voisi ylipäätään herättää kysymyksen, miksi tämä rataosuus on ollut poikki niin pitkään.

[Timo Valtonen]

Herätettyyn kysymykseen vastaus: Eihän tuo rata ole koskaan edes ollut auki päästä päähän. 

[Martin Hillebard]

Herätettyyn kysymykseen vastaus: Eihän tuo rata ole koskaan edes ollut auki päästä päähän. 

Tietosanakirja "Encyclopedia Britannica", painovuosi 1965 kartastossa näkyy ratalinja joka idässä jatkuu liittyen Muurmannin rataan eteläpuolella paikkakuntaa jonka nimen engelsmannit kirjoittavat "Kandalaksha". Eli pohjois-Suomen poikki rautatieyhteys jota myöten olisi voinut puuskutella Haaparannasta asti hamaan Jäämeren satamakaupunkiin. Voisiko maailman kunnioitetuin tietosanakirja erehtyä näin raskaasti??
     j k Tunsin nuorempana porukoita, jotka olivat olleet Sallan rintamalla taistelutehtävissä, mutta eipä tullut koskaan keskusteltua rautateistä, tai niiden mahd. puuttumisesta.

[Toni Hartonen]

Venäläiset ovat aktivoituneet infran suhteen muutenkin, Parikkalan kohdalla valmistaudutaan rakentaa moottoritie pitkälle itään Petroskoihin, rahaitus jo selvä., tässä kohta alkaa hävettää kun tulevan Suomeen ja joutuvat kinttupoluille..Elämme täällä 60-70-luvun infran kanssa kekkoslaisessa pysähtyneisyyden ajassa.
Suomalaiset eivät saa rakennettua puuttuvaa ratapätkään, voi lyödä vetoa. Venäläiset ehtii ensin;-)
Sitten perustetaan selvitysryhmä etc ja valitetaan ja kestää 5 vuotta etc...Suomi putos puusta;-)

[Jussi Mäkinen]

Herätettyyn kysymykseen vastaus: Eihän tuo rata ole koskaan edes ollut auki päästä päähän. 

Tietosanakirja "Encyclopedia Britannica", painovuosi 1965 kartastossa näkyy ratalinja joka idässä jatkuu liittyen Muurmannin rataan eteläpuolella paikkakuntaa jonka nimen engelsmannit kirjoittavat "Kandalaksha". Eli pohjois-Suomen poikki rautatieyhteys jota myöten olisi voinut puuskutella Haaparannasta asti hamaan Jäämeren satamakaupunkiin. Voisiko maailman kunnioitetuin tietosanakirja erehtyä näin raskaasti??

Voi. Parhaissakin kartoissa on usein virheitä, varsinkin kaukaisissa paikoissa kuten Suomessa. Moskovan rauha 1940 edellytti radan rakentamista. Jatkosodassa sitä pitkin hyökkäiltiin ja sitä purettiin vuoronperään kummankin osapuolen toimesta. Läpimenevää kansainvälistä liikennettä ei koskaan ole ollut.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sallan_rata

Ja viime joulukuussahan suljettiin osuus Isokylästä Kelloselkään.

[Martin Hillebard]

Herätettyyn kysymykseen vastaus: Eihän tuo rata ole koskaan edes ollut auki päästä päähän. 

Tietosanakirja "Encyclopedia Britannica", painovuosi 1965 kartastossa näkyy ratalinja joka idässä jatkuu liittyen Muurmannin rataan eteläpuolella paikkakuntaa jonka nimen engelsmannit kirjoittavat "Kandalaksha". Eli pohjois-Suomen poikki rautatieyhteys jota myöten olisi voinut puuskutella Haaparannasta asti hamaan Jäämeren satamakaupunkiin. Voisiko maailman kunnioitetuin tietosanakirja erehtyä näin raskaasti??

Voi. Parhaissakin kartoissa on usein virheitä, varsinkin kaukaisissa paikoissa kuten Suomessa. Moskovan rauha 1940 edellytti radan rakentamista. Jatkosodassa sitä pitkin hyökkäiltiin ja sitä purettiin vuoronperään kummankin osapuolen toimesta. Läpimenevää kansainvälistä liikennettä ei koskaan ole ollut.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sallan_rata

Ja viime joulukuussahan suljettiin osuus Isokylästä Kelloselkään.

Tiedän. Ns anglosaksisen maailman - Britannian ja vanhojen alusmaiden - teksteissä usein kohtaa asenteen heidän näkövinkkelistään periferian suhteen että eipä sillä ole niin väliä.
    Löysin kuitenkin pölyisestä arkistostani kartan mittakaava 1:1 500 000 ja joka on luultavasti kuulunut johonkin viimeisessä muutossa hylättyyn suomalaiseen tietokirjaan joka itärajasta päätellen oli painettu viime sotien jälkeen. Siinä kyseinen ratalinja on painettuna paksulla mustalla viivalla ihan kuin engelsmannien versiossa. Mikä on nyt siis totuuksien totuus?

[Ari Palin]

Tuossa Ylen artikkelissa mainitaan, että rataa pitäisi rakentaa 80 kilometriä, josta Suomen puolella 7 km. Artikkelissa ei mainita mitään sitä, että tuon seitsemän kilometrin lisäksi pitää Suomen puolella perusparantaa yli 10-kertainen matka olemassa olevaa jo suljettua rataa.

[Jussi Mäkinen]

    Löysin kuitenkin pölyisestä arkistostani kartan mittakaava 1:1 500 000 ja joka on luultavasti kuulunut johonkin viimeisessä muutossa hylättyyn suomalaiseen tietokirjaan joka itärajasta päätellen oli painettu viime sotien jälkeen. Siinä kyseinen ratalinja on painettuna paksulla mustalla viivalla ihan kuin engelsmannien versiossa. Mikä on nyt siis totuuksien totuus?

Periaatteessa kai rata oli olemassa 40-luvun lopulla koko pituudeltaan – vaan ei käytössä. Sitten jossain vaiheessa neuvostoliittolaiset purkivat muutaman kymmenen kilometriä ja suomalaiset muutaman, tai ainakin jättivät ylläpidotta.

Nyt kun olisi käsillä tuo Resiina 4/1986, jossa artikkeli:
Pölhö: Rataosat Rovaniemi–Kemijärvi ja Kemijärvi – valtakunnan raja.