Liettuan rautatiet

[Vesa Höijer]

Tällainen uutinen oli sivustolla vuonna 2008:

Liettuan rautateiden dieselmoottorijunakalustoa aletaan vihdoin uudistaa. Rautatiet ovat saamassa Venäjältä kaksi kolmivaunuista ja kaksi kaksivaunuista RA-2 -sarjan junaa. Lisäksi helmikuussa 2008 Puolasta Pesa Bydgoszcz -yhtiöltä tilattiin kaksi yksivaunuista moottorivaunua.

Englanninkielinen Wikipedia kertoo, että liettualaiseen kalustoon kuuluu:

58 DMUs (DR1A, D1, AR2, RA2, 620M, 630M)
17 EMUs (ER9M, EJ575)
Diesel locomotives (M62, 2M62, 2M62M, TEP60, TEP70, TEP70BS, ChME3, ChME3M, ER20)

Löytyykö mistään tietoa, millä rataosuuksilla käytetään mitäkin junia? Jos esimerkiksi haluaisi vältellä noita vanhimpaan kalustoon kuuluvia.

Latviasta Liettuaan ei ilmeisesti pääse junalla? Mailla ei ole samanlaista yhteistä asemaa kuin Valga Latvian ja Viron rajalla, jossa voisi vaihtaa yhden maan junasta toiseen. Eli pitää ajaa junalla johonkin Etelä-Latviaan, sitten bussilla Pohjois-Liettuaan lähimmälle paikkakunnalle, jossa on rautatieasema.

[Jouni Hytönen]

Latviasta pääsee Liettuaan Vilna-Pietari-yöjunalla kerran päivässä kumpaankin suuntaan. Voi siis matkustaa vaikkapa Vilnasta Daugavpilsiin tai Rezekneen tai päinvastoin.

D1-junayksiköitä ei liene enää yhtään liikenteessä. Keväällä 2010, kun viimeksi maan liikennettä seurailin paikan päällä, niitä näkyi Kaunas-Sestokai- ja Vilna-Kena-paikallisjunissa.

Mielestäni tuo "58 DMU" on liian suuri luku. AR2-vaunuja on vain yksi, RA2-yksiköitä neljä, D1-runkoja ei tiettävästi yhtään, 620M-vaunuja kymmenkunta, 630M-runkoja taisi olla neljä, kolmivaunuisia DR1AM-yksiköitä noin 16 kpl ja kokonaisia DR1A-runkoja taisi olla kaksi. Sanoisin, että n. 30 DMU olisi lähempänä totuutta.

EJ575-runkoja on neljä ja ER9M-runkoja on viime aikoina poistettu liikenteestä. Olisikohan niitä noin kymmenkunta nelivaunuista yksikköä?

Jos junan tunnuksena on M, siinä on ainakin aikaisemmin ollut silloin joko AR2, joka liikennöi Kaunasista käsin tai 620M-moottorivaunu. 620M-vaunuilla on liikennöity viime aikoina myös sähköistetyllä Trakain radalla. Vilnan lentokenttäjunaa on ainakin aikaisemmin ajettu 620M-vaunulla.

Minulla ei ole kyllä ihan tuoreita tietoja, missä vanhin kalusto liikkuu. Itse olen pyrkinyt etsiytymään juuri niiden kyytiin.

[Jouni Hytönen]

Yhtään TEP60-veturia ei myöskään ole enää liikenteessä. Todella hyvällä tuurilla voi vielä Vilnassa ehkä nähdä valkovenäläisen TEP60-veturin. Kannattaa tiirailla Pietari-Kaliningrad-junaparia 79/80, jossa on Vitebskin varikon veturi. Minskissä on jo niin paljon TEP70BS-vetureita, ettei Minsk-Vilna-juniin kyllä TEP60-vetureita enää suurehkolla varmuudella eksy.

Riiasta pääsee junalla Jelgavaan, mutta en ole selvillä pääseekö sieltä bussilla Siauliaihin, josta pääsisi liettualaisells junalla eteenpäin. Perjantaisin ja sunnuntaisin kulkee iltajuna Riiasta Liepajaan ja siellä yöpymällä voi sitten seuraavana päivänä jatkaa bussilla Klaipedaan, josta pääsee taas junalla eteenpäin.

[Tuukka Ryyppö]

LG neuvotteli jokin aika sitten, muistaakseni maalis-huhtikuussa, LDz:n kanssa Šiauliai-Riika -rautatieyhteyden avaamisesta, jossa puolet vuoroista ajettaisiin LG:n ja puolet LDz:n (PV:n?) kalustolla. Optimisesti sanottiin, että ehkä vielä tämän vuoden aikana voitaisiin (muka) saada liikenne käyntiin. Oikeasti byrokratia tulee todennäköisesti olemaan vaikeaa. Sitä tosin helpottaa se, että Liettualla on aiempaa kokemusta vastaavasta liikenteestä Puolan ja Minskin suuntiin ja Latvialla Val[gk]aan.

Joka tapauksessa, tämä on jonkinlainen signaali siihen suuntaan, että ainakaan yli puolta vuosikymmentä ei menne siihen, että tuo yhteys tulee käyttöön. Tällaisissa asioissa noi molemmat maat on sen verran arvaamattomia, että voisin sanoa Šiauliaista pääsenvän Riikaan junalla joko ensi syyskuussa tai viimeistään osapuilleen joulukussa 2019.

Liettualainen kalustonumerointi on toteutettu niin, että jokaisella vaunulla on EVN:nsä. Koska yleisesti ottaen moottorijunat ovat Liettuassa aika lyhyitä, ei olisi ihan mahdottoman kaukaa haettua, että toi olisi vaunujen määrä. Tai jonkinlainen yhdistelmä vaunujen määrää ja yksiköiden määrää, eli Wikipediassa ajoittain ilmenevään tapaan tilastoinnillinen päättömyys.

[Jouni Hytönen]

Saattaa olla myös vaunuparien määrä eli esimerkiksi 10-vaunuinen ER2- tai Liettuan tapauksessa ER9M-runko näkyisi tilastoissa viitenä vaunuparina. Kuusivaunuinen DR1A-junayksikkö taisi tilastoitua lukuna 2. Erityisesti Latviaa koskevissa tiedoissa näitä vaunuparilukuja näkyy, miksei Liettuankin.