Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1181
|
« Vastaus #2 : Joulukuu 31, 2014, 16:21:23 » |
|
"Musta kirja" ilmoittaa sairasosastolla varustetut Ei-sarjan vaunut 22107-22109 muutetun sähkövalaistuiksi — muutos tehtiin ilmeisesti ennen sarja- ja numeromuutosta. Muutos näkyy kattokalusteissa ja aluskehyksen varusteluissa. Aluskehyksestä poistettiin valokaasusäiliöt ja tilalle asennettiin akkulaatikko ja generaattori.
Katolla muutokset voitiin toteuttaa (ainakin) kahdella tavalla. Valitettavasti aiheesta on säilynyt hyvin vähän tietoa. Tässä joudutaan siis spekuloimaan, kun täysin varmaa tietoa ei ole. Sähkövalaistuissa vaunuissa ei tarvittu yhtä paljon ilmanvaihtoon liittyviä torpedotuulettimia kuin kaasuvalaistuissa vaunuissa. Todennäköisesti kaasuvalaistuissa vaunuissa tarvittiin sähkövalaistuja vaunuja enemmän korvausilmaa, koska kaasuvalo palaa liekillä. Esimerkiksi Ek-sarjan kaasuvalaistussa vaunussa tuulettimia on toistakymmentä, mutta sähkövalaistussa vain neljä.
Katolla tapahtuneet muutokset valaistusremontin yhteydessä ovat myös riippuvaisia siitä, missä vaiheessa muutokset tehtiin. Tehtiinkö samalla koko kattoa koskeva kateremontti vai ei. Jos tehtiin täysremontti, jolloin koko kate uusittiin, voitiin samalla vähentää ylimääräisten torpedotuulettimien määrää. Jos ei tehty, niin kaasuvalaisimien ilmanottoventtiilit ainoastaan poistettiin, mutta torpedot jätettiin paikoilleen kuten kaasuvalaistussa vaunussa. Joskus näkee vaunujen katolla kaasuvalaisimen ilmanottoventtilien nysät, jotka on katettu katemateriaalilla, joskus nysätkin on poistettu ja aukot peitetty katemateriaalilla.
Pienoismallin rakentamista silmälläpitäen yksinkertaisinta olisi asentaa torpedot kuten kaasuvalaistussa, mutta jättää kaasulamppujen ilmanottoventtiilit pois. Jos taas haluaa puhtaan sähkövalaistun kattovarustelun, niin sitä varten joutuu päättelemään torpedo-tuulettimien sijoittelun ellei kuvamateriaalia ole. Apuna voi käyttää vastaavanpituisten päivävaunujen kattokaaviota. Joitakin lainalaisuuksia sijoittelussa on, joskaan lainalaisuudet eivät ole aukottomia tai täysin johdonmukaisia. Tuulettimet sijoitetaan usein käytävälinjan mukaan. Sivusta katsottuna usein ikkunoiden väleihin. Tässä on pidettävä huoli siitä, että tuuletinta ei sijoita väliseinän kohdalle. Jokaisessa vessassa on yksi tuuletin, joka siis poikkeaa käytävälinjan sijoittelusta. Sairasosatossa todennäköisesti oli yksi tuuletin. Tämän kokoisessa puhtaasti sähkövalaistussa vaunussa katolla olevien tuulettimien määrä on luokkaa 8-10 kappaletta. Mitään täysin varmaa tietoa asiasta ei ole — apuna kannattaa käyttää mustan kirjan piirustusta, josta näkee vessojen ja käytävien paikat. Akkulaatikko kannattaa sijoittaa samalla tavalla kuin muissa samanlaisille aluskehyksille rakennetuissa vaunuissa.
Generaattorin osalta akseligeneraattori lienee yleisempi (=todennäköisempi) kuin hihnageneraattori.
Vanhemmista vaunutyypeistä (=ennen sotia rakennetuista) on ylipäätään erittäin vähän säilynyttä tietoa. Kuvalaattapiirustukset eivät yleensä sisällä tietoa kattokalusteista. Konepajapiirustuksiin törmää todella harvoin. Asiaa kannattaa toki tiedustella myös rautatiemuseosta.
|