Huru 13:n nopeusennätys

[Kimmo Pyrhönen]

Ollaan päästy siihen vaiheeseen, että Hr13/Dr13-tutkimukset ovat aivan loppusuoralla. On ilmeistä, että Hr13 on pitänyt hallussaan virallista nopeusennätystä ennen kuin Sr1-veturi sen rikkoi. Tiedetään, että koeajoja on tehty 150 km/h aikataululla, mutta olisi kiva tietää lisää ja tarkennuksia.

[Juhana Nordlund]

Muistankohan väärin, mutta pikkupoikana taisin lukea aiheesta MMM 1965:stä. Juttu oli kyllä hyvin lyhytsanainen.

[Esko Ampio]

Olisiko ollutkin Ukko-Pekalla nopeusennätys, jonka virallisuudestakaan ei parempaa tietoa.

[Petri Nummijoki]

Olisiko ollutkin Ukko-Pekalla nopeusennätys, jonka virallisuudestakaan ei parempaa tietoa.

Tätähän on pohdittu monesti ja toistaiseksi yli 140 km/h nopeudesta Hr1:llä ei ole löytynyt kuin suullisten kertomusten varassa olevia legendoja. Lisäksi jos saksalaisten 3.10 oli sekin vain 150 km/h kulkeva ja huippunopeus pudotettiin myöhemmin arvoon 140 km/h, vaikka siinä oli sentään virtaviivaistus sekä hieman suuremmat vetopyörät ja korkeampi teho kuin Hr1:ssä niin ei ole tässäkään mielessä kovin uskottavaa, että Hr1 kulkisi 150-160 km/h. Hr1:hän oli suunniteltu saksalaisten 01- ja 03-vetureiden esikuvan mukaan.

Hr13-vetureiden koeajo Helsinki-Tampere-Helsinki, jossa ajettiin 150 km/h, tehtiin alkuvuodesta 1964 veturilla 2314. Siitä varmastikin löytyy tuon ajankohdan rautatieuutisista tarkempia tietoja.

[Juha Kutvonen]

Hr13-vetureiden koeajo Helsinki-Tampere-Helsinki, jossa ajettiin 150 km/h, tehtiin alkuvuodesta 1964 veturilla 2314. Siitä varmastikin löytyy tuon ajankohdan rautatieuutisista tarkempia tietoja.

Muistaakseni Hr13:lla tehtiin myöhemmin uusi nopeusennätys Parkanon radalla. Siitäkin on julkaistu juttu Rautatieuutisissa, varmaankin joskus 1970-luvun alkuvuosina ennen sähköistystä.

[Kimmo T. Lumirae]

Edelleen varsin kovaa on menty Dr13:lla silloin, kun ajettiin kiskojarrutestejä. Muistan Rautatieuutisissa mainitun paikaksi "Utin suoralla" ja kalustona oli Dr13 ja teräsvaunu (sininen vaunu), jossa oli kokeiltavat kiskojarrut. Nopeus oli hyvän matkaa yli 140, ehkä yli 150, kun Alstomin ja teräsvaunun väli katkaistiin ja vaunu jarrutettiin kiskojarruilla ja matka mitattiin.

Ajankohta lienee jokunen vuosi ennen sähköistystä.

[Tapio Muurinen]

Epävirallisesti Dr13:lla on ajettu mittarin mukaan 165-170 km/t (paikkaa ja ajankohtaa tarkemmin kertomatta). Näin kertoili jo vuosia sitten eläköitynyt kuljettaja. "Lauantai-iltaisin  paluujuna ajettiin usein veturina, oli kiire kotiin ja saunaan. Tuollaisesta vauhdista jarrutusmatkakin olisi ollut 3 km. Hyvä, ettei mitään sattunut." 

[Jorma Toivonen]

Tosiaan, "hyvät jarruthan" Dr13-vetureissa on - Tapion kertoma on todellisuutta. Ja lauantai-illathan olivat "kiireisiä". Muistuu mieleeni eräs tapaus: konepajalta oli valmistunut pari Dr13-sarjan veturia (2344 ja 2329), jotka piti saada Kouvolan kiertoon. Veturikierrosta poiketen T1445:ssä (norm. Sr1) oli vetovoimana Dr13 (+ toinen hinauksessa), mutta junaa ei Riihimäeltä löytynyt ja paluujuna oli peruttu, joten edessä uhkaili lauantai-illan ja -yön vietto Kouvolan lepohuoneella,,, ellemme ehtisi tuohon viimeiseen yhteyteen ja kotiin saunomaan. Parin siirto asemalle ja anelemaan suorittajalta lähtölupaa "itään", "mutta kun tuo EP on myös piakkoin lähdössä", "hyvin ehdimme ennen sitä". Tunnissa taivalsimme matkan Riihimäeltä Kouvolaan (Lahdessa sn 80) (15;55 - 16;55) kokoajan takaraivossa takoi ajatus, jos jotain sattuu - kuinka pitkälle menemme (hinattava veturi jarruton senajan käytännön mukaan). Hyvin ehdimme P12:a (17;20 - 18;40) ja kotiin saunomaan...

[Juha Kutvonen]

Edelleen varsin kovaa on menty Dr13:lla silloin, kun ajettiin kiskojarrutestejä. Muistan Rautatieuutisissa mainitun paikaksi "Utin suoralla" ja kalustona oli Dr13 ja teräsvaunu (sininen vaunu), jossa oli kokeiltavat kiskojarrut. Nopeus oli hyvän matkaa yli 140, ehkä yli 150, kun Alstomin ja teräsvaunun väli katkaistiin ja vaunu jarrutettiin kiskojarruilla ja matka mitattiin.

Olisikohan ollutkin tämä tapaus, eikä Parkanon rata, josta muistan Rautatieuutisista lukeneeni.

Rautatiemuseon kuva-arkistossa on kuvia näistä jarrutuskokeista. Veturin nopeusmittarin lukemakin on eräässä kuvassa nähtävissä.

[Tapio Muurinen]

1980-luvun puolivälistä alkaen vedettiin Savon radan pikajunat tavallisesti Sr1:llä, joilla aikataulu oli laadittu sn 140 km/t mukaan. Joskus sähkäri korvatiin Dr13:lla. "Hurulla" ei ollut mitään vaikeuksia pysyä aikataulussa.

[Oskari Kvist]

On Sr1:lläkin ajettu kovaa ennen JKV:tä, joskus kultaisella 80-luvulla... Muistelen kuulleeni, että Kuopio-Pieksämäki on kerran ajettu veturina puoleen tuntiin... Kauko-ohjaajalle oli sanottu, että kerro sitten jos on sivulle menoja, nyt tullaan ja kovaa. Suonenjoella sn 110-kurvissa kuulemma n. 150 km/h vauhtia, ja koneapulaista hirvitti kyseisessä mutkassa että näinköhän tämä kestää. Kuo-Pm-väli n. 85 km, keskinopeuden asettuessa jottekkin 160-170 km/h tienoille.

Tunneleissa on mahtanut paineisku tuntua mukavalta, ja varoituslaitoksien (edesmenneitä jo kaikki nekin) puomit eivät edes kerinneet alas asti kun veturi jo meni ohi. Eikä Sr1:n kulkuominaisuudet noissa vauhdeissa varmaan ole enää olleet parhaimmillaan..

[Tapio Nikula]

60-luvulla tarkkailin usein Mikkelin ja Pieksämäen välillä huruvetoisen pikajunan vauhtia. Nopeus oli helppo mitata, koska kiskon pituus oli tasan 25 metriä. Rata oli juuri perusparannettu, joten meno oli tasaista. Nopeus mitattiin siis niin, että laskettiin 10 sekunnissa kuuluvien jysäysten lukumäärä; 13 jysäystä on 117 km/h, 14 jysäystä on 126 km/h, 15 jysäystä 135 km/h ja 16 jysäystä 144 km/h. Hyvin usein nopeus asettui 16 ja 17 jysäyksen väliin, eli mentiin 150 km/h. Ja junassa 6-8 teräsvaunua. Ei tehnyt tiukkaa Hurulle.
Toinen tarina: 60-luvulla ennen Parikkala-Onkamon radan avaamista ajettiin hakejunia Joensuusta Vuoksen laaksoon. Junat jäivät myöhään Huutokosken ja Savonlinnan välillä ja kuskit valittivat, että aikataulu on liian kireä. No eräs nimeltä mainitsematon matkaneuvoja lähti veturiporukan kanssa ajamaan ko. välin. Huutokoskelta lähdettäessä matkaneuvoja kuulemma sammutti toisen Hurun moottorin, kun turha kevyen junan kanssa on kahta dieseliä pitää käynnissä. Etusessa kuulemma tultiin Savonlinnaan. Vuorossa olleita kuskeja kuulemma oli hirvittänyt. Jutun todenperäisyyttä en mene vannomaan.

[Kimmo T. Lumirae]

Dr13:ssahan oli koneiston ylijänniterele, joka veti esim. tolkuttomassa ympärilyönnissä ja poisti tehot. Sitä nimitettiin "hurjan pojan releeksi", koska vain sen vetäminen rajoitti nopeutta ja kerrotaan, että asiantunteva kaveri osasi käsipaperilla tms. lukita releen niin, ettei se päässyt vetämään.

[Mikko Nyman]

On Sr1:lläkin ajettu kovaa ennen JKV:tä, joskus kultaisella 80-luvulla... Muistelen kuulleeni, että Kuopio-Pieksämäki on kerran ajettu veturina puoleen tuntiin... Kauko-ohjaajalle oli sanottu, että kerro sitten jos on sivulle menoja, nyt tullaan ja kovaa. Suonenjoella sn 110-kurvissa kuulemma n. 150 km/h vauhtia, ja koneapulaista hirvitti kyseisessä mutkassa että näinköhän tämä kestää. Kuo-Pm-väli n. 85 km, keskinopeuden asettuessa jottekkin 160-170 km/h tienoille.

Tämä voi olla totta, mikäli f(x)= Oskarin juttu miinus kalavale miinus liioittelu miinus tarinat miinus fysiikan lait.

Että silleen muuten oli toki ihan vakuuttava kommentti Oskarilta.

[Kimmo Pyrhönen]

Mielenkiintoisia muisteluita. Olen itse kellottanut yli 140 km/h nopeuksia ja ollut kerran veturissakin tällaisessa tilanteessa. Mutta mielenkiintoista on se, ettei veturin nopeista ajoista ole mitään virallista tullut vastaan. Mielenkiintoinen oli sekin koeajo, jossa mentiin Helsingistä Tampereelle nykyistä IC-junaa nopeammin.

[Jorma Toivonen]

Aiemmin KTL:n mainitsemassa tilanteessa ei muistaakseni vaadittu tolkutonta ympärilyöntiä. Taisi sähköinen syöttö (miten tuon teknisesti selittäisi?) ratamoottoreille pudota vastaamaan 10:tä ajoporrasta, vaikka MGO:t kiersivät "täysillä". Ratin lipsuttelu alaspäin jonkin matkaa ja uudelleen yritys... (varovaisesti). Jopa kentänheikennyksen yhteydessä tapahtunut tehojen lisääntyminen saattoi aiheuttaa ympärilyöntiä (vaikka nopeutta oli jo kertynyt). Jotain muutakin tärkeää tapahtui siirryttäessä 10:ä ajoportaalta 11:a?
Antilla lienee enemmän kokemuksia Dr13-sarjan käyttäytymisestä ja tekniikan toiminnasta?

[Mika Hyypiä]

Muistelisin kuskien joskus kertoneen Joensuu - Helsinki välillä otetun kiinni 1h 10min myöhästyminen, joten vaikka pysähtymiset jäisivät aivan minimiin niin kyllä Huru 13:nen on saanut töitä tehdä että on oltu Helsingissä aikataulun mukaan...

[Oskari Kvist]

On Sr1:lläkin ajettu kovaa ennen JKV:tä, joskus kultaisella 80-luvulla... Muistelen kuulleeni, että Kuopio-Pieksämäki on kerran ajettu veturina puoleen tuntiin... Kauko-ohjaajalle oli sanottu, että kerro sitten jos on sivulle menoja, nyt tullaan ja kovaa. Suonenjoella sn 110-kurvissa kuulemma n. 150 km/h vauhtia, ja koneapulaista hirvitti kyseisessä mutkassa että näinköhän tämä kestää. Kuo-Pm-väli n. 85 km, keskinopeuden asettuessa jottekkin 160-170 km/h tienoille.

Tämä voi olla totta, mikäli f(x)= Oskarin juttu miinus kalavale miinus liioittelu miinus tarinat miinus fysiikan lait.

Että silleen muuten oli toki ihan vakuuttava kommentti Oskarilta.

Eihän tuo edes ole mitenkään mahdotonta. Nykyäänkin ajetaan Pieksämäki-Kuopio päivittäin 50 minuuttiin pysähdysten kanssa ja n. 45 minuuttiin ilman pysähdyksiä Pendolinolla, joka ei ole edes kovin hyvä kiihtymään vs. Sr1, ja ottaen huomioon esim. Suonenjoella laituripolun sn 80 ja tilapäinen sn 50 tuossa ratapihan kaarteessa radan huonon kunnon takia.

Jos nuo olisivat kunnossa ja rataosan nopeutta nostettu (kaikki tasoristeykset pitäisi saada ensin pois), niin 40 minuuttia ei olisi temppu eikä mikään. Lisää saataisiin vielä ajasta pois jos rataosan tunnelit (4 kpl) avarrettaisiin soveltumaan sn 160/sn 200. Niiden kohdalle kun jää tulevaisuudessakin sn 140.

[Mikko Nyman]

On Sr1:lläkin ajettu kovaa ennen JKV:tä, joskus kultaisella 80-luvulla... Muistelen kuulleeni, että Kuopio-Pieksämäki on kerran ajettu veturina puoleen tuntiin... Kauko-ohjaajalle oli sanottu, että kerro sitten jos on sivulle menoja, nyt tullaan ja kovaa. Suonenjoella sn 110-kurvissa kuulemma n. 150 km/h vauhtia, ja koneapulaista hirvitti kyseisessä mutkassa että näinköhän tämä kestää. Kuo-Pm-väli n. 85 km, keskinopeuden asettuessa jottekkin 160-170 km/h tienoille.

Tämä voi olla totta, mikäli f(x)= Oskarin juttu miinus kalavale miinus liioittelu miinus tarinat miinus fysiikan lait.

Että silleen muuten oli toki ihan vakuuttava kommentti Oskarilta.

Eihän tuo edes ole mitenkään mahdotonta. Nykyäänkin ajetaan Pieksämäki-Kuopio päivittäin 50 minuuttiin pysähdysten kanssa ja n. 45 minuuttiin ilman pysähdyksiä Pendolinolla, joka ei ole edes kovin hyvä kiihtymään vs. Sr1, ja ottaen huomioon esim. Suonenjoella laituripolun sn 80 ja tilapäinen sn 50 tuossa ratapihan kaarteessa radan huonon kunnon takia.

Jos nuo olisivat kunnossa ja rataosan nopeutta nostettu (kaikki tasoristeykset pitäisi saada ensin pois), niin 40 minuuttia ei olisi temppu eikä mikään. Lisää saataisiin vielä ajasta pois jos rataosan tunnelit (4 kpl) avarrettaisiin soveltumaan sn 160/sn 200. Niiden kohdalle kun jää tulevaisuudessakin sn 140.

Kuopion asema on kilometrillä 464 ja Pieksämäen kilometrillä 376. Pyhän Martinlaakson lukion matematiikan opeilla näiden kahden aseman väliseksi etäisyydeksi muodostuu 88 kilometriä. Mikäli moinen pätkä ajettaisi puolessa tunnissa, tarkoittaisi se 176 km/h:n keskituntinopeutta, jota en aivan äkkiseltään voi uskoa, oli sitten kyseessä Huru 13:n, Sr1:n tai Pendolinon nopeusennätys.

Tämä voi olla mahdollista edelleenkin, mikäli yllä mainitsemani funktio f(x)= Oskarin juttu miinus kalavale miinus liioittelu miinus tarinat miinus fysiikan lait on totta.

Sen sijaan 88 kilometrin kyntäminen 50 minuutissa ei vaadi kuin 105,6 km/h:n keskinopeutta ja saman pätkän höylääminen kolmessa vartissa sekin vain 117,3 km/h:n keskinopeutta.

Näitä faktoja vasten suosittelen Oskaria tutustumaan esimerkiksi alla olevaan opukseen ennen seuraavaa kommenttia...  

--

[Oskari Kvist]

Kuopion asema on kilometrillä 464 ja Pieksämäen kilometrillä 376. Pyhän Martinlaakson lukion matematiikan opeilla näiden kahden aseman väliseksi etäisyydeksi muodostuu 88 kilometriä. Mikäli moinen pätkä ajettaisi puolessa tunnissa, tarkoittaisi se 176 km/h:n keskituntinopeutta, jota en aivan äkkiseltään voi uskoa, oli sitten kyseessä Huru 13:n, Sr1:n tai Pendolinon nopeusennätys.

Tämä voi olla mahdollista edelleenkin, mikäli yllä mainitsemani funktio f(x)= Oskarin juttu miinus kalavale miinus liioittelu miinus tarinat miinus fysiikan lait on totta.

Sen sijaan 88 kilometrin kyntäminen 50 minuutissa ei vaadi kuin 105,6 km/h:n keskinopeutta ja saman pätkän höylääminen kolmessa vartissa sekin vain 117,3 km/h:n keskinopeutta.

Näitä faktoja vasten suosittelen Oskaria tutustumaan esimerkiksi alla olevaan opukseen ennen seuraavaa kommenttia...  

--

Oikeastihan tuo väli ei mene noin suoraviivaisesti laskettuna, koska rataoikaisuja on tehty 70-luvulla ja välillä ei joitakin kilometrejä enää tyystin ole.

http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lv_2014-01_luettelo_rautatieliikennepaikoista_1.1.2014_web.pdf

Pieksämäki asema - Kuopio asema välimatka on 84,2 km. = 168,4 km/h. Ja ottaen huomioon sen, että tuohon aikaan oli 160 km/h välityksellisiä Sr1-vetureita, on se ollut täysin mahdollista. Sr1:llä on käsiajolla aikanaan kovaa päässyt (joku vanhempi kuljettaja voisi tarkentaa?)

[Mikko Nyman]

Pieksämäki asema - Kuopio asema välimatka on 84,2 km. = 168,4 km/h. Ja ottaen huomioon sen, että tuohon aikaan oli 160 km/h välityksellisiä Sr1-vetureita, on se ollut täysin mahdollista. Sr1:llä on käsiajolla aikanaan kovaa päässyt (joku vanhempi kuljettaja voisi tarkentaa?)

Vaikka miten Casiota tai mitä tahansa taskulaskinta tässä yhtälössä käyttäisimme, joudumme toteamaan, että väite ei mitenkään voi olla totta.

Kerron ihan näiden meidän kahden kesken, että Sr1:n käsikäytöllä ei ole käytännössä mitään tekemistä keskinopeuden kanssa.

[Nikolas Peippo]

Kerron myös tässä vaiheessa ettei Sr1:llä pääse ainakaan vaunujen kanssa kovin kummoista nopeutta käsikäytöllä, koska kentänheikennys ei silloin ole käytössä. Pelkällä veturilla muistaakseni jo yli satasen nopeudet ovat aika tiukalla.

[Petri Nummijoki]

Pieksämäki asema - Kuopio asema välimatka on 84,2 km. = 168,4 km/h. Ja ottaen huomioon sen, että tuohon aikaan oli 160 km/h välityksellisiä Sr1-vetureita, on se ollut täysin mahdollista.

Nopeammalla välityksellä varustetun Sr1:n virallinen nopeusennätys oli 80-luvun alkupuolella 183 km/h, josta se parantui 80-luvun edetessä arvoon 191 km/h ja 90-luvun puolivälissä ajettiin lopulta Rantaradalla 197 km/h, joka lienee voimassa vieläkin. 168 km/h ei tietenkään tässä mielessä tunnu kovalta mutta kun kysymyksessä on keskinopeus, tulisi vauhdin käytännössä olla koko ajan 190-200 km/h kieppeillä silloin, kun latu on auki. Olisin minäkin sillä kannalla, että ihan puoleen tuntiin väliä tuskin ajettiin, jos mitataan pysähdyksestä pysähdykseen eikä johonkin tulotolpan esiopastimen näkyviin tuloon tms. mutta hankala näitä suullisen perimätiedon varassa olevia nopeita ajoja on mitenkään todistaa paikkaansapitämättömiksi.

[Oskari Kvist]

Tänään IC917 ajettiin Pieksämäki-Kuopio-välillä seuraavasti:

-Pieksämäeltä lähtö myöhässä kello 17:56
-Suonenjoella normaali pysähdys n. 1-2 minuuttia
-Iloharjussa oltiin 18:36
-Kuopio asema 18:38.

Ajoaika oli siis Kuopio asemalle 42 minuuttia = keskinopeus 120 km/h. Iloharjuun 40 minuuttia.
Koko ajan tunnuttiin ajavan melko lailla kaikki tehot ja nopeus (sn 140) käytössä.

Ilman Suonenjoen pysähdystä olisi ajoaika ollut  muutaman minuutin pienempi, jolloin oltaisiin päästy n. 38 minuuttiin välillä Pieksämäki asema - Kuopio asema. Ja kaikki tämä normaalilla IC-junalla. En nyt laskenut vaunuja, mutta olikohan 3 kaksikerrosvaunua, Rx ja Ex, eli yhteensä viisi vaunua perässä.

Näinollen Sr1:llä puolessa tunnissa Kuopiosta Pieksämäelle ajaminen joskus aiemmin ei kuulosta mitenkään mahdottomalta, ottaen huomioon sen, että JKV:tä ei ollut tuolloin.

[[Tunnus poistettu]]

Kyllä Dr13 kulki aika hyvin, mutta dieseleiden kunkku nopudessa on Dr16 ilman pienintäkään epäilyä.