Eikös olekin niin että romuttamolle ei ole vähään aikaan kulkenut yhtäkään junaa? Toisin sanoen sen jälkeen kun liikenneministeri Berner kertoi liikenneministeriön keskustelevan (mm.) VR:n kanssa kilpailun edellytysten turvaamisesta, ei ole VR lähettänyt vanhaa kalustoaan romutettavaksi vaan antanut sen seisoa rauhassa.
Aivan kuin tässä olisi sauma nähdä sinistä kalustoa ainakin nuorimmasta päästä ehostettavan takaisin liikenteeseen.
Mutta, kysymys kuuluu, onko tällä toimenpiteellä enää oikeasti merkitystä ottaen huomioon, paljonko sinne romuttamolle ehdittiin tarkoitushakoisesti ja kiireellä kelkkomaan täysin saneerauskelpoista kalustoa ?! Oikea liikennöintiä ajatellen ei taida juuri olla merkitystä, jos pullasta on enää muruset jäljellä. Toisin sanoin, poliitikot yllättäen heräsivät tähänkin asiaan liian myöhään ja siihenkin vain pakottavassa tapauksessa, kun valtion (= veronmaksajien) oma (ja poliitikkojen itse miehittämä) monopoliyhtiö lyö hanskat tiskiin, liikenne loppuu ja monelle tulee todellisia ongelmia päivittäisen kulun kanssa.
Nyt poliitikkojen pitää edes näyttää äänestäjille, että asioille edes yritetään tehdä jotakin.
Niille maksetuille muhkeille kokouspalkkioille kun pitäisi saada myös todellista vastinetta oikeiden rautatieliikennettä kehittävien ja kauaskantoisten päätösten muodossa.
Okei, toki kalustolla on olemassa joku tietty järjellinen elinkaari, mutta ainakin uusia toimijoita vanhempikin kalusto olisi helpottanut alkuvaiheessa, jolloin kaikkia investointeja ei tarvitse tehdä heti alussa. Vanhempaa kalustoa olisi voinut korvata vähitellen uudella kalustolla, kun toiminta alkaa vakiintua. Mutta ei! Suomessa on tapana tehdä asiat aina vaikeimman kautta... ja mahdollisimman kalliilla.
