Viron rautatiet

[Hannu Siitari]

Neuvostoaikaisen "Tsaikan" eli Tallinna–Tartto–Riika–jne. -Minsk pikajunan aikataulua en ole nähnyt, mutta tuskin se oli Balti Ekspressiä nopeampi?

Aikataulu vuodelta 1995 ohessa. Seuraavana vuonna juna ei sitten enää kulkenutkaan.

[Reino Kalliomäki]

Ote isosta (noin 1.5x3 m) odotushuoneiden seinäkartasta. Olen suomessa nähnyt sellaisen Niiralan asemalla. Vuosiluku on 1980/88. Siitä ilmenevät hallinnolliset alueet ,"rautatiet", SNTL:n aikana. Sininen kuvaa "Pribaltiskaja" aluetta, johon Virokin kuului. Kyllä kai rautateitä suunniteltiin isomman pöydän ääressä. Alleviivattu Riika oli alueen keskuspaikka. Kartta on käännetty niin, että nimiä on helpompi lukea. Kaukoidässä joutuu kääntämään toisin päin.

[Hannu Siitari]

Viron valmiit, rakenteilla ja suunnitteilla olleet rautatiet vuonna 1930.

[Reino Kalliomäki]

Hannun lataama kartta on sikäli hyvä, että harvoin näkee Pärnussa  Sindistä joen pohjoispuolella tehtaille kulkenutta rataa. Se jatkui Lavassaareen turvesuolle. Kun Pärnun lentokenttää suurennettiin, siirettiin turveraide Tallinnan tien varteen, ja joen etelärantaa vanhalle linjalle. 1975 oli jäljellä vain kuopat pölkkyjen jäljiltä. Tehtaisiin kuului Waldhof, Käkisalmen tehtaan ”sisar”, ja ketjun lähin. Tällä radalla ei tietääkseni ollut henkilöliikennettä.
Samoin kartassa näkyy Tallinnassa Liiva  – Vääna ratalinja. Se on  alun perin osa linnoitusratoja. Vähän Hiiun jälkeen näkyy nykyäänkin  Google mapsissä  valtava ”roundhouse”. Tästä 20-pilttuisesta, alun perin linnoitusrautatien veturitallista on kuvia mm. kirjassa ”Fortress Railways of the Baltic Shores”, Mehis Helme (Plateway Press, ISBN 1 871980 20 8) s. 26. Ilmakuvassa näkyy S:n muotoinen kuja, joka vastaa ratalinjan kulkua.  https://www.google.fi/maps/place/Tallinna,+Viro/@59.384127,24.6577417,1152m/data=!3m1!1e3!4m2!3m1!1s0x46929499df5616bf:0x400b36d18fc6270!6m1!1e1    Paras klikata satelliittikuvaksi, en osannut.
Liitekuvissa ensimmäisenä kapean raiteen silta Haapsalun radan yli , ja entistä ratalinjaa harjun laella pian sillan jälkeen.  Kolmas liitekuva on Nommen asemalta, missä oli silloin tasoristeys tornin juuressa. ER1 – 104 tulee kaupunkiin päin. Kuvat ovat vuodelta 1987.
Kartan suunnitelmat taisivat jäädä sellaisiksi.

[Vesa Höijer]

Ehkä ei olisi iso urakka tehdä rautatielle jatko Pärnujoen rantaa pitkin keskustaan lähelle bussiasemaa. Siihen voisi vaikka tehdä matkakeskuksen, yhdistetty bussi- ja juna-asema. 

[Reino Kalliomäki]

Kapearaiteisen aikaan rautatieasema oli samalla paikalla, kuin bussiasema nykyisin. Matka ei ole pitkä, mutta melko täyteen rakennettu. Hellepäivän kuvassa Suur-Joe katu, jota pitkin kapearaiteinen kulki. Tiessä näkyy yhä pölkkyjä, ja iso puhelinlinjakin on muistona rautatiestä. Kuvan tyttöjen välissä näkyvän pitkän varjon jälkeen lähtee oikealle Sillutise. Kävelin sinä päivänä paljon, ja kaupoissa ei ollut Värskaa, vaan esim. auringonkukkaöljyä monta hyllyä. kuvan   http://vaunut.org/kuva/40046?t=p%25C3%25A4rnu   muistomerkki pystytettiin radan 110-vuotispäivän muistoksi ensimmäisen aseman kohdalle. Myöhemmin (1924?) matkustajaliikenne siirrettiin Pikk-kadun pohjoispuolelle. 1975 laajat ratapihat olivat autioita, niille oli sittemmin hyvä rakentaa kauppakeskuksia yms.

[Joni Lahti]

Viron rautateiden historiassa Saarenmaan rautatiet muodostavat oman lukunsa. Kapearaiteisia olivat Kuresaaren kaupunkirata ja Sõrven linnoitusrata, jotka olivat venäläisiä 750 mm ratoja. Saksalaista osaamista edustivat 600 mm kenttäradat ja niiden käyttö sodan jälkeen 1919. Näiden historia tunnetaan yleisesti.

Mutta unohdettu systeemi on Neuvostoliiton leveäraiteinen projekti vuosina 1951-1956. Maansiirtotyöt ja apurakenteiden teko aloitettiin siis vuonna 1951. Homma pysähtyi vuonna 1953 ja se lopetettiin lopullisesti vuonna 1956. Ratavalleja ehdittiin rakentaa noin 500 km.

Verkoston keskipisteen piti olla Kihelkonna pohjoisrannalla. Sieltä ratojen piti lähteä säteittäin ja lähes suoraviivaisesti saaren eri osiin. Päätepiste olisi ollut idässä Pannama, lännessä Atla, etelässä Kuresaari ja lounaassa Sõrvesäär. Idea koko hommassa oli sotilaallinen, ei siviilikäyttöön tähtäävä. Rataverkon tarkoitus oli toimia rautatietykistön alustana. Aivan järjetön ja vanhanaikainen ajatus! Sotatekninen kehitys ohjusten myötä lopettikin puuhastelun. Ratavallit jäivät ja ne näkyvät vieläkin säteittäin lähtevinä teinä Kihelkonnan ympärillä. Toisaalta, eihän Neuvostoliitossa mikään maksanut mitään.

[Vesa Höijer]

Sonda-Mustvee-radan historiaa:

http://histrodamus.ee/?event=Show_event&event_id=2887&layer=185&lang=est#2887

http://histrodamus.ee/?event=Show_event&event_id=2867&layer=185&lang=est#2867

Ei löytynyt enää rautatieasemaa Mustveesta. Lienee purettu, kuten myös rata. Satamassa oli kuitenkin hienoja maisemia.

[Reino Kalliomäki]

Sattui taas katse Saarenmaan karttaan lukiessani Vesan Mustvee-tekstiä. Kävin Kuressaaressa jo perestroikan aikana, ensimmäisillä turistimatkoilla, itsenäisyyden aikana itsekseni ja rautatieharrastajien seuramatkalla. Kuresaaren Piispanlinnan seinältä kuvattu ”kartta” vastaa hyvin saksalaisten tekemisiä , heidän kenttäratansahan oli 600-millinen. Sodan jälkeen jäi kaupungin käyttöön Roomassaaren satamasta kaupunkiin tuleva rata. Se toi matkustajat laivalta. Käytössä oli 2 prikaativeturia. Muut, noin 8 veturia myytiin teollisuudelle, joukossa oli harvinainen ”Zwilling”. Tämä rata hävisi sodan jalkoihin 1940.
Hyviä tietoja löytyy Mehis Helmen kirjoittamista kirjoista. Kuva junasta on myös infotaululta. Prikaativeturi tuo junaa. Varmaankin joku juhlatapaus. Piispanlinnan tornit näkyvät junan takana, ja kaupunkia näkyy veturin etupuolelta. Toinen pikku raide vei Roomassaaren kylpylästä savikuopalle, - sillä tuotiin kuuppavaunuilla käsin työntäen savikylpyainesta. Venäjän sotaväki suunnitteli 750-millistä satama – kaupunkirataa jo 1917, mutta se jäi tekemättä.
Kolmas kuva on saarten väliseltä pengertieltä. Se tehtiin jo 1800-luvulla, ja on lähes 3 km pitkä, tosin pieniä saaria on matkalla. Siihen saksalaiset suunnittelivat rataa, mutta eivät hekään ehtineet. Meri on tavattoman matalaa myös monin  paikoin Muhun saaren, ja mantereen välillä, penger on ollut helppo tehdä.

[Reino Kalliomäki]

Inturistin aikaan oli hyvä varautua kartoin, sillä vaikka jaetut kartat sisälsivät useimmat nähtävyydet, ne olivat kovin tyyliteltyjä. Oheinen liite lienee 1970-luvulta, vuosilukua ei mainita. Paks Margareeta - tornin yläpuolella näkyy raitiotien S-mutka, se syntyi vanhan satamaradan risteykseen. Toki risteys oli puiston puolella. Muistaakseni raitiotie jatkettiin 1953-54 Balti Jaamalle, ja taisi mennä Kopliin asti saman tien. Vanha kartta on "Ison Tietosanakirjan" v. 1938 painoksesta. Siinä Koplin linja on merkitty rautatieksi, käytettiinhän sillä aitoja raitiotie-höyry-vetureita. ("Sada Aastat Tallinna Trammi" , Eesti Raamat, 1988).
Kapearaidelinja kartan alareunasta satamaan suljettiin talvella 1971. ( "125 aastat raudteid Eestis,  Jüri Loog, 1997).

[Jouni Hytönen]

Mielenkiintoinen tuossa vuoden 1938 kartassa tuo Ülemisteltä kaupungin katuja pitkin satamaan johtava raide.

[Lauri Niemi]

Mielenkiintoinen tuossa vuoden 1938 kartassa tuo Ülemisteltä kaupungin katuja pitkin satamaan johtava raide.

Kyseessä on Tallinn-Väike ja Tallinn-Sadama -asemien välinen kapearaiteinen rata. Viljandin suunnan junat eivät lähteneet Tallinnan pääasemalta. Vähän asiaa aiheesta: http://www.eestiajalugu.ee/index.php?event=Show_event&event_id=2763&layer=176&lang=est#2772

[Reino Kalliomäki]

Hienoja sivustoja Laurin linkittämät! Silloin ei tietoa herunut, piti käydä katsomassa. Liitekuvat kertovat, että myöhästyin! Tallinn Väike oli kapearaiteisen pääasema Tallinnassa. Etäällä näkyy entiselle sillalle (purettu) noussut penger, ja uusi leveä raide kaartaa vasemmalta. Siellä oli myös varikko. Kaduilta jäljet oli siistitty.
Toinen kuva on entisen kääntöpöydän vierestä. Taitaa nyt olla Eesti Muuseumraudteella (332) , toinen samanlainen löytyy muistomerkkinä keskustassa:   http://vaunut.org/kuva/102388?t=tallinna&tag0=0%7C%7C
Kolmas kuva on Lillekülästä. Oikealle kaartuu läntinen rata, seuraavana Tondi, jonne pääsi myös raitiovaunulla (3,4). Sieltä on lyhyt kävelymatka Tallinn Väike asemalle. Juna jatkaa itäisellä pääradalla, kohti Ülemisteä. taustalla näkyvä penger taitaa olla Pärnu maanteen silta, jonka jälkeen  leveä raide kaartaa oikealle. Sinne menee iltahämäriin TE-5553 ja VME-1. En arvannut katselevani viimeisen kerran höyryveturia SNTL:ssä varsinaisessa työssä. (Kuvat otettu 1973, 1975 ja 30.07.1973)

[Kari Rantamäki]

http://forte.delfi.ee/news/ev100nadalat/interaktiivne-kaart-enne-1940-aastat-rajati-uusi-raudteid-jargnenud-on-ainult-lammutamine?id=74586867  Tämän jutun osana on interaktiivinen kartta josta voi päätellä jonkin verran rataverkon rakentumista. Lisäksi jutusta löytyy joitain muitakin huonolaatuisia kuvia joistakin vanhoista kartoista, listoja ratojen avaamisista ja sulkemisista, ja  liikennetilastoista.

[Kari Rantamäki]

Tuota karttaa kun katsoo, vaikuttaa siltä että tärkeintä on päästä etelästä ja idästä ja vähän lännestäkin Tallinnaan, muilla yhteyksillä ei ole niin väliä. Pärnu-Viljandi-Tartto-rata olisi mainio idea.

Viron kohdalla kannattaa aina muistaa se että paikallinen pääkaupunkiseutu Harjumaan maakunta edustaa 44% maan väestöstä ja 63% bruttokansantuotteesta. Seuraavaksi suurimmat maakunnat ovat Tartton ja Itä-Virumaan maakunnat jotka ovat molemmat väestömäärältään noin 145000 asukkaan suuruisia, joka on 11% koko maan väestöstä ja bruttokansantuoteosuuden ollessa vielä tätäkin osuutta pienempi. Pärnun maakunta on 80000:lla asukkaallaan vielä paikallinen isohko maakunta. Näistä väestömääristä jo voi päätellä sen että kovin isoja matkustajavirtoja ei voida saavuttaa edes paikallisten kasvukeskuksiksi laskettavien kaupunkien kuten Tartto ja Pärnu välillä. Tarkastelemalla bussivuorojen määrää joka on ~11 jolla pystyy kulkemaan Tartto-Pärnu välin, voinee havaita sen että kovin raskasta henkilöliikennettä ei liene odotettavissa tälle poikittaissuunnalle.

Viron rataverkkoa tarkastellessa kannattaa huomioida se että pääpaino liikenteessä on ollut tavaraliikenteessä ja isolta osaltaan vielä transittoliikenteessä. Transiton tonnit ovat olleet merkittävässä laskussa aina siitä lähtien kun Venäjä alkoi saada omia satamiaan kuntoon ja erinäisten suhteiden huononemisten myötä tavaravirtoja suunnattiin muualle. Venäjältä tulevaa menetettyä transittoa korvasi jonkun aikaa muista maista lisääntynyt esimerkiksi hiilen kuljettaminen, mutta noin yleisesti kokonaismäärät ovat olleet merkittävässä laskussa. Matkustajaliikenteessä taas on saavutettu vuosien laskusuunnan jälkeen nousujohteinen kehitys koko kaluston uusimisen myötä kuten kuvaajasta voi havaita.

Jos haluaa tutustua viron vanhoihin karttoihin niin niitä löytyy osoitteesta: http://geoportaal.maaamet.ee/est/Kaardiserver/Ajalooliste-kaartide-kaardirakendus-p95.html

[Vesa Höijer]

Mutta jos uusi Rail Baltica menee Pärnun kautta, pitäisi Pärnusta olla vaihtoyhteys junalla Tarttoon. Sähkörata on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin dieselbussit.

[Kari Rantamäki]

Mutta jos uusi Rail Baltica menee Pärnun kautta, pitäisi Pärnusta olla vaihtoyhteys junalla Tarttoon. Sähkörata on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin dieselbussit.

Virossa on vielä olemassa tahoja jotka koittavat lobata sen suuntaan että Rail Baltica vedettäisiin Tartton kautta, joten poikittaisraiteen esittämisen suhteen ei varmaan olla mitään kovin äänekkäitä vaikka joku sellaista saattaisi hautoa mielessään. Jos katsoo asiaa noin yleisellä tasolla niin Virossa rakennetaan isoja infraprojekteja tasan yhdestä syystä ja se on se että niillä saadaan lypsettyä EU:lta maksimaaliset 80-90% EU-tuet, eikä sen takia ympäristöystävällisyys kiinnostaisi yhtään millään tasolla kuin keinona nostaa tukien tasoja.

[Tuukka Ryyppö]

Mutta jos uusi Rail Baltica menee Pärnun kautta, pitäisi Pärnusta olla vaihtoyhteys junalla Tarttoon. Sähkörata on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin dieselbussit.

Rail Balticallehan tulee jo vaihtoyhteys Tarton suuntaan Riiassa. Pärnun kautta kiertäen tulisi vain lisää matka-aikaa. Sen lisäksi, että tarvitsisi rakentaa uusi paikallisliikenteen rata keskelle ei mitään.

[Vesa Höijer]

Pärnun ja Tarton välissä on Viljandi, yksi maailman hienoimpia kaupunkeja.

[Jouni Hytönen]

Pärnun ja Tarton välissä on Viljandi, yksi maailman hienoimpia kaupunkeja.

Olikohan tämä sarkasmia? Olen käynyt Viljandissa vain kerran, saapuen bussilla Tartosta ja jatkaen junalla Tallinnaan lounaan jälkeen. Tuolloin maaliskuussa 2001 Viljandi ei herättänyt mitään erityistä paloa tulla takaisin. Jäiköhän minulta jotain tärkeää näkemättä? Varsinainen keskusta taitaa olla linja- ja rautatieaseman eteläpuolella.

[Vesa Höijer]

Kyllä minä pidän näiden Baltian pikkukaupunkien idyllistä.

https://www.flickr.com/photos/96890203@N05/albums/72157651508962472

[Reino Kalliomäki]

Ensimmäinen kirjakaupassa myynnissä ollut satelliittikartta (1977). Jokusen päivän kuluttua se vedettiin pois tiskiltä. Liekö syynä ollut silloinen illmakuvalainsäädäntö, vai se, että kartassa näkyi ulkomaiden alueita? Liittyy kuvaan    http://vaunut.org/kuva/14927   ,sillä kartta ei näy kunnolla kuvapuolella.  Karttaan merkityt rautatiet oli usein purettu, tämän tasoinen kuvausmenetelmä ei siis vielä näyttänyt kiskoja, vain ratapenkereen muotona, joka sopi rautatieksi.

[Vesa Höijer]

Mutta jos uusi Rail Baltica menee Pärnun kautta, pitäisi Pärnusta olla vaihtoyhteys junalla Tarttoon. Sähkörata on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin dieselbussit.

Rail Balticallehan tulee jo vaihtoyhteys Tarton suuntaan Riiassa. Pärnun kautta kiertäen tulisi vain lisää matka-aikaa. Sen lisäksi, että tarvitsisi rakentaa uusi paikallisliikenteen rata keskelle ei mitään.

Kyllä näyttää siltä, että Rail Baltica vedetään Pärnun kautta:

http://news.postimees.ee/3948175/we-could-have-a-tartu-riga-train-tomorrow

Riika-Valga-Tartto-junayhteys sen rinnalla alkaa vaikuttaa epätodennäköiseltä. Välillä Valga-Valmiera kulkee vain kaksi junaa päivässä kumpaankin suuntaan. Valmierasta Riikaan sentään neljä kumpaankin suuntaan. Jostain syystä (matkustajien vähyys?) puolet junista ei jatka Valmieraan saakka (tai eivät lähde sieltä).

Busseja Valmieraan kyllä kulkee enemmän. Tartto-Valga-välillä on kolme juna-yhteyttä kumpaankiin suuntaan, mutta busseja kahdeksan.

Rautatiet on hiljattain remontoitu, miksei niillä ajeta enemmän junavuoroja?

[Vesa Höijer]

Lisäksi Viron ja Latvian rautatieyhtiöt eivät ole vaivautuneet koordinoimaan aikataulujaan. Juna Valgasta Riikaan lähtee 50 minuuttia ennen kuin juna Tallinnasta saapuu Valgaan.
 

[Antero Airola]

Eiväthän yhteydet Valgan kautta hyvät ole, mutta toimivat sentään. Aikataulu näkyy olevan Tallinna - Riika suunnassa ma, ke, pe
Tallinna 8.05
Valga 11.26
Valga 14.38
Riika   17.37
su
Tallinna 13.03
Valga    16.29
Valga    16.39
Riika      19.48
tiistaina, torstaina ja lauantaina Virossa tehdään ilmeisesti ratatöitä ja osa junista on korvattu bussilla kesäkuun lopulle.

Yhteydet pohjoiseen
ma, ke, pe, su
Riika    10.38
Valga   13.53
Valga   14.26
Tallinna 18.00