Kapearaidemateriaalin maahantuojia

[Reino Kalliomäki]

Kaksi kuvaa samasta veturista:

[Erkki Nuutio]

Mainio kuva I sivulla. Useat ovat pysyneet vain tällä II sivulla eivätkä siksi kuvaa havainneet.
Tämän sivun kumotun veturin kuvasta - onko ollut nuorison voimaharjoittelua.
Alusparruissa havaittaviin pystyssä oleviin nauloihin (Hyi, Hyi, Hyi) aiheeltaan liittyen, kerrottakoon että: 70-luvun alkupuolella MFH:lle tuotiin Humppilaan VR:n avovaunussa entinen kapearaidehöyryn kattila.
VR oli sen ankkuroinut vaununlattiaan 7 tuuman nauloilla isketyillä puuklosseilla.

Klossit irrotettiin kattilan nostoa varten Humppilan siirtokuormausalueen siltanosturin alla.
Kokemuksen opastamana keräsin klossit kasaan vaunun nurkkaan, pois kaikkien jaloista.
Nostovaijereita laitettaessa kattilavaipan ympäri oli Jokioisten-Forssan rautatie oy:n  siirtokuormauksissa työskennellyt nuorehko mies ottanut kasasta näitä klosseja suojaksi vaijerien ja kattilan väliin.
 
MUTTA oli varomattomuuttaan tiputellut klosseja myös lähistölleen.
Ja yhden klossin ja sen pystyssä odottavan naulan päälle sitten astui.
Ei ollut Sievin turvakenkiä jalassaan.
Naula läpäisi jalkapöydän ja pari tuumaa sen kärjestä näkyi kengän yläpuolellakin.
Reino otti puukenkäiseksi muuttuneen miehen autoonsa ja vei terveyskeskukseen.
Toivottavasti myrkyt, joita naula oli kerännyt vaununlattiasta olivat antibioottisia.
En tiedä kuinka nopeasti ja ongelmittako toipuminen tapahtui.

PYSYVÄISOHJE: Pystyssä olevia nauloja EI SAA olla missään. Jos on, niihin aikanaan kävellään.
Naulalliset laudat on vähintään käännettävä toisin päin. Varmempaa on kuitenkin poistaa naulat tai vasaroida ne laudan pinnan suuntaisiksi.
Olen tätä koskevaa hätätyötä joskus tehnyt esimerkiksi Haapamäen ulkosäilytysalueella.

[Reino Kalliomäki]

29.03.1905 teknillinen aikakausilehti ”Teknikern” kirjoitti (ruotsisi):
”Halla ångsågs elektriska järnväg i St. Michel”
Suomennokseni kappaleesta :  ”Rata rakennettiin 1904 Hall Osakeyhtiön laskuun. Se kuljettaa puutavaraa sahalta lautarhaan, ja sieltä Valtion Rautateiden sivuraiteille, jotka ovat yhteydessä sahan omien raiteiden kanssa. Yhteispituus on toistaiseksi 1500 metriä. Veturi on normaaliraiteinen, ja puskimet, sekä vetokoukut ovat SVR:n normien mukaiset.  Veturi on kaksiakselinen. Siinä on 12 hv:n moottori, joka on kytketty yhteen akseliin, mutta toinenkin akseli voidaan varustaa samanlaisella moottorilla. Silloin vetokyky nousee kahteen  täyteen lastattuun vaunuun, nopeuden ollessa 10 kmh.
Virtaa veturi saa ajojohdosta, joka on kirkasta, kovaksi vedettyä kuparia. Johdon  läpimitta on 8 mm., ja se on ripustuspisteissä kaksinkertaisesti eristetty. Virran tuottaa sahan konehuoneen EG 150 á 14 kw – tyyppinen dynamo. Jännite on 220 V, ja samaa virtaa syötetään  lautatarhan laajaan valaistukseen.”
Koetin erityisesti toistaa sen, että  akselien välistä kytkentää ei mainita. Tosin valmistajan luettelo antaa ymmärtää sen löytyvän. Teho ei ylitä yhden akselin kitkaa vaikka akselipaino taitaa olla pieni. Liitteenä mainoksen osa, mainoksesta ilmenee että Helsingissä on konttori, filiaalit Turussa ja Viipurissa!  Kuva Saksalasta, samasta lehdestä. Vaunun numero on 60 950. (valokopio, Tampereen Teknillinen kirjasto  n.1967. Sama tietysti Kansalliskirjasto digit. lehdissä). Vaikka tämä on nomaaliraiteinen, niin kaikki muut meille toimitetut A.E.G:t ovat kapeita.