<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<rss version="2.0">
  <channel>
    <title>Vaunut.org - Kommentit</title>
    <description>Viimeisimmät kommentit</description>
    <link>https://vaunut.org</link>
    <lastBuildDate>Fri, 06 Nov 2026 20:50:37 +0200</lastBuildDate>
    <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 20:50:37 +0200</pubDate>
        <item>
      <title>Jukka Martio kommentoi kuvaa 115748</title>
      <description><![CDATA[Jukka Martio kirjoitti:
"Maailman nykyaikaisin höyryveturi" on tulipalon jälkeen korjattu liikenteeseen syksyllä 2025.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/115748</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 20:50:37 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Rainer Silfverberg kommentoi kuvaa 183750</title>
      <description><![CDATA[Rainer Silfverberg kirjoitti:
Olivatko nämä 1950-luvulla rakennetut CEm ja Em makuuvaunut pidempiä kuin saman aikakauden Ei -päivävaunut?]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/183750</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 20:47:43 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Erkki Nuutio kommentoi kuvaa 183759</title>
      <description><![CDATA[Erkki Nuutio kirjoitti:
Etualalla näyttää olevan Hooper Metrocabin Series II Metrocab. Se tuli saataville vuonna 1995. Fordin 2.5 litran diesel (kuten Transitissa). Tunnetumpi korittaja lähinnä Lontooseen oli Carbodies (of Coventry), näiden (Austin-perustainen) FX4 -malli. Se ei ollut häiritsevästi nykyaikaisen näköinen.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/183759</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 20:23:07 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Erkki Nuutio kommentoi kuvaa 183765</title>
      <description><![CDATA[Erkki Nuutio kirjoitti:
Lontoon ja monen muunkin kaupungin metroyhtiöllä on luullakseni ollut mahdollisuus säilyttää arvokasta, mutta ehkä pitkäänkin entisöimista odottavaa kalustoaan käytöstä poistuneissa tunneliensa osissa - melko kuivissa ja tasalämpöisissä olosuhteissa.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/183765</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 20:00:22 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Jari Lehtonen kommentoi kuvaa 94969</title>
      <description><![CDATA[Jari Lehtonen kirjoitti:
Juu, aivan niin, on aina jännät tunnelmat kehissä, kun käy jossakin paikassa, johon liittyy esim. lapsuudenmuistoja. Voi tuntua siltä, että aika on ikään kuin pysähtynyt. Myös niinkin sanotaan, että aika ei kulje, ei, aika ei kulje, vaan aika täyttyy. Juojärven seisakkeeseen liittyy myös minulla muistoja, tosin aika lailla itse matkustamiseen, mutta myös hieman muutakin. Voisin tähän kirjoittaa jokusen rivin, sillä se matka on jäänyt hyvin mukavana muistojen helminauhaan, tuttua sanontaa lainaten. Matka oli vuoden 1983 aivan sydäntalvella, varmaakin tammikuussa. Lähdin junalla Kouvolasta ja oli vaihto Pieksämäellä lättäriin, joka  meni Joensuun suuntaan.  Jäin siis junasta ja myös nousinkin, sitten paluumatkalla, junaan Juojärven seisakkeella. Olin Kouvolasta soittanut Juojärven postiin, että mistähän saisin taksin Juojärven seisakkeelle. Kävikin niin hyvin, että sen seudun taksimies olikin juuri silloin käymässä siinä postissa, ja niinpä se postityttö antoikin luurin sille taksille! Siihen aikaan ei Juojärvellä  enää ollut varsinaista asemaa, mutta oli kylläkin vielä siis seisake. Ja lättärit kulkivat, ne entiset ja mukavan nostalgiset siniset lättärit, joita paljon Suomessa liikkui. Niissä saattoi olla ihan käsivalintainen vaihteisto, kuten autoissa, ehkä niin. Lättäri tuli ehkä siinä seiskan tai kasin aikana illalla Juojärvelle. Seisakkeella oli aika himmeä tolppavalo, mutta se pitkän linjan ammattitaksimies olikin ajanut autonsa aivan laiturille asti!  Ja valot olivat autossa päällä ja auton kajuutta oli lämmin kuin linnun pesä!  Ei siis muuta, kun jannu kajuuttaan ja auto nokka kohti määränpäätä. Tuolta matkalta muistan myös tämän: Kun oli tarkoitus nousta  Juojärvellä junaan, paluumatkan Kouvolaan alkaessa, niin silloin oli aika mahtavat ja  virkiän raikkaat pakkaset. Mutta silloin olin vielä suht-koht nuori veikko ja niinpä mie  kävelin Juojärvelle  noin 15 km: n matkan. Paluumatkalla olin tullut Juojärven seisakkeelle melko paljon ennen junan saapumista Joensuun suunnasta.  Alkoi siinä vähän tulla  kylmäkin...mutta sitten huomasin, että  seisakkeen rakennuksessa oli verhoja  ikkunassa ja varmaan muutama kukkakin. Siispä menin ja koputin asunnon ulko-oveen. Sieltä tuli hopeahapsinen mummeli avaamaan ovea. Kysyin hältä, että voisinko tulla sisälle, kun junan tuloon on vielä melko lailla aikaa ja tuppaa tässä ihan "nokka" jäätymään.  Mummeli näki, että kylmissäänhän se etelän poika-raasu on,  ja niinpä  hän heti minut, sinisen vilukissan, kutsui sisälle lämpimään tupaan! Miten mukavaa olikaan tuvan aito lämpö!  Taisi hellassakin palaa kunnon  puuta, jos en aivan  väärin muista. Siellä lämpimässä asunnossa sitten haasteltiin mummelin kanssaan ja jotakin hän  tarjosikin pitkämatkalaiselle, joka oli hyvin kaukana kotoa. Kun junan tulon aika sitten lähestyi, niin kiitin mummelia lämpimästä tuvasta ja haasteluista ja kaikesta. Ja  toivotin hälle vointia ja hyvää elämässään. Sitten nousin lättäriin, jolla kohti Pieksämäkeä, ja sieltä edelleen etelän suuntaan, Kymenlaaksoon.  Hyvin mukavia muistoja liittyy siis tuohon hiljaiseen rataan ja sen seutuun. -Ai niin, vielä yksi lisäys:  Siinä paluumatkan lättärijunassa oli toinen mummeli,  joka luvallisesti myi matkustajille pullaa ja karjalanpiirakoita yms. JA HUH-HEIJAA, kyllä mahtavasti maittoivatkin nuo aidot paakkelssit matkalaisille.  Ja minulle toki myös! Aivan varmasti niin!  Vielä yksi juttu: En tiennyt, kun vasta vuosien päästä, että olin tuolla matkalla käynyt myös Pohjois-Karjalassa, sillä jossakin vaiheessa tuli eteen tieto siitä, että Juojärven seisake kuuluukin Liperin kuntaan.    Terveisin: Jari Lehtonen, Kouvola.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/94969</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 17:17:01 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Antti Grönroos kommentoi kuvaa 100457</title>
      <description><![CDATA[Antti Grönroos kirjoitti:
Tässä vieressä on ollut ratavartijan mökki ja nykyään tuosta mökistä ei ole mitään merkkiä maastossa.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/100457</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 15:47:35 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Antti Grönroos kommentoi kuvaa 141070</title>
      <description><![CDATA[Antti Grönroos kirjoitti:
Kävin tänään täällä lenkkeilemässä ja tämä lättähattu oltiin viety pois, lieneekö niin huonossa kunnossa, että vietiin romutettavaksi tai siirrettiin muualle.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/141070</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 15:47:31 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Veeti Pietilä kommentoi kuvaa 183757</title>
      <description><![CDATA[Veeti Pietilä kirjoitti:
Kiitos Elmo!]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/183757</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 14:48:04 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Jari Välimaa kommentoi kuvaa 183755</title>
      <description><![CDATA[Jari Välimaa kirjoitti:
Tässä on vähän faktaakin osuudesta Ruotula-Linnainmaa https://pirkkalalinnainmaa.fi/linnainmaan-ratahaara/ruotula-linnainmaa/]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/183755</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 14:37:56 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Leevi Halonen kommentoi kuvaa 100802</title>
      <description><![CDATA[Leevi Halonen kirjoitti:
Onneksi Ilmalassa on isommat rasvamontut.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/100802</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 14:07:34 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Erkki Nuutio kommentoi kuvaa 183755</title>
      <description><![CDATA[Erkki Nuutio kirjoitti:
On siis kiinteistökeinottelijoita ja suruttomia kuntapäättäjiä, joita noin 20 miljoonan veroeuron heittäminen tuuleen ei kiusaa yhtään.
Vaihtoehtona on siis soittaa ministeriöön ja pyytää syventymistä asiaan..
 
Siis sen sijaan että käytettäisiin ihanteellisesti ratikallekin sopivaa ja tulevaisuudessakin paikallaan säilyvää valoristeystä, ollaan nyt tekemässä kallis ja liikenteelle vaarallista uutta valo-ohjausristeyshässäkkää tästä alle sadan metrin päähän. Ja nykyinen Teiskontien/Luhtaankadun valoristeys jää kuitenkin jäljelle.
Jos Tampereen päättäjistä kukaan ei välitä, sopisi valtion päättäjien osoittaa vastuuntuntoaan!]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/183755</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 14:06:10 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Leevi Halonen kommentoi kuvaa 183726</title>
      <description><![CDATA[Leevi Halonen kirjoitti:
Kiitos tiedosta Elmo. Ikävää tuollainen.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/183726</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 13:58:30 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Jari Välimaa kommentoi kuvaa 183755</title>
      <description><![CDATA[Jari Välimaa kirjoitti:
Rahjukosken silta rakennetaan Tampereen Ratikan suunnitteluohjeen mukaan. Tasoristeyksiä ei saa olla valtion väylien kanssa.

Valtion mal-sopimus on voimassa Tampereen kaupunkiseudulla.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/183755</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 12:10:50 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Esa J. Rintamäki kommentoi kuvaa 183750</title>
      <description><![CDATA[Esa J. Rintamäki kirjoitti:
Herra Petri, myös puumakuuvaunuissa vaununhoitajan hytistä löytyi vähintään keittolevy, kahvipannu ja tietenkin kahvia myös.

Konduktööreillä nimenomaan oli vaunukohtaiset "paikkakartat", joissa oli merkintöjä vaunujen matkustajista (tietoja merkittiin niihin matkalippujen tarkastusten yhteydessä) ja erityisesti näiden määräasemista. Kyllähän se konnari oli, joka asialtaasesti makuuvaunumatkustajille herätykset teki.

Niin, ja menneillä korkean moraalin vuosikymmenien aikoina oli hyttijaot erikseen mies- ja naismatkustajille.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/183750</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 11:58:17 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Teppo Niemi kommentoi kuvaa 183750</title>
      <description><![CDATA[Teppo Niemi kirjoitti:
Nyt pitäisi olla Asema ja junapalvelusohjesääntö (AJS) käsillä, jotta voisin vastata tuohon Petrin kysymykseen. 
Ainakin myöhemmässä vaiheessa tuonne varastoitiin paluumatkan liinavaatteet ja menomatkan käytetyt liinavaatteet.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/183750</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 11:19:04 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Juha Kutvonen kommentoi kuvaa 182890</title>
      <description><![CDATA[Juha Kutvonen kirjoitti:
Ups, hups, Uppsala.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/182890</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 10:56:31 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Petri Nummijoki kommentoi kuvaa 183750</title>
      <description><![CDATA[Petri Nummijoki kirjoitti:
Sen tiedän, että alkupään CEmt-vaunuissa oli alun perin vaununhoitajan hytti mutta on mennyt ohi, että näin oli puuvaunuissakin. Olin kuvitellut vaununhoitajan hytin CEmt-vaunuissa liittyvän siihen, että 70-luvulle tultaessa vaadittiin pitkämatkaisiin juniin jo tarjoilua omien eväiden sijaan ja kaikissa yöjunissa ei vielä ravintola- ja kahvilavaunuja ollut. 

Oliko puumakuuvaunuihin järjestetty tarjoilua vai oliko vanunhoitaja vain vaunun järjestyksestä ja siisteydestä huolehtimassa sekä mahdollisesti vastasi väliasemille jäävien matkustajien herätyksistä? Itse muistan vain sellaisen ajan, kun konduktööri hoiti herätykset.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/183750</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 10:17:50 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Esa J. Rintamäki kommentoi kuvaa 183750</title>
      <description><![CDATA[Esa J. Rintamäki kirjoitti:
Herra Petri, yksi hyteistä oli varattu vaununhoitajan (tai vaunuemännän) käyttöön. Ilmiselvästi tällainen vaununhoitaja oli tarpeen, kun matka-ajat olivat pitempiä kuin nykyisin. Osan matkaa makuuvaunu oli päiväkunnossa ja määrätyllä ajalla tai liikennepaikalla hyttejä alettiin sitten sijata yökuntoon.

Ainakin osassa CEmt - teräsmakuuvaunuja vaununhoitajan hytti sisutettiin tavanmukaiseksi makuuhytiksi, tosin kaksipaikkaisena. Näin CEmt 33:sta tuli CEmt 35.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/183750</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 10:02:02 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Erkki Nuutio kommentoi kuvaa 183755</title>
      <description><![CDATA[Erkki Nuutio kirjoitti:
"Rahjukosken silta " on silta, joka ehkä valitettavasti rakennetaan. Sen selittää yksinomaan kiinteistökeinottelu.
Vaikka betoniallianssi ei ole enää raitiotien rakentaja, ei nykyrakentajakaan ole muuttunut raitiotielinjan järkeväksi linjaajaksi, vaan kiinteistökeinottelijat vetävät linjat entiseen malliin.  Valtuusto on alusta lähtien  ollut näille kumileimasin.
Jo Rahjukoski on vitsi. Ei sellaista ole, ei varsinkaan mahdollisen sillan tienoilla. On vain vähäisen  Alasjärven vähäinen laskuoja, vähän jyrkempänä noin 300 metrin päässä.

Ilman turhaa ja haitallista siltaa raitiolinja jatkuisi ongelmitta ja edullisesti Teiskontien arvotonta reunaa pitkin. Se vaihtaisi puolta investointeja tarvitsematta ihanteellisessa paikassa Luhtaankadun risteyksessä. Ei edes risteyksen liikennevalojen ajoitusta tarvitsisi muuttaa. Se jatkuisi sitten ihanteellisella tavalla sen kolmiomaisen alueen kärkeen, jota pitkin se jatkaisi edullisesti kehätiekanjonin yli Linnainmaalle. 
Sensijaan Rahjureitti tekisi Luhtaankadun risteyksestä liikenteelle (ratikka, ajoneuvot) vaarallisen ja kalliin. 
Se myös ajoittain haittaisi Teiskontien ja sen jatkeen liikenteen sujuvuutta niin nykyisellään kuin valtatien suunniteltujen muutosten jälkeen.

Valtion raha ei saa tukea tällaista häpeällistä peliä !  Sääli Tampereen veronmaksajia, kun valtuustoallianssi ei kykene korjaustoimiin.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/183755</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 09:54:39 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
        <item>
      <title>Petri Sallinen kommentoi kuvaa 183730</title>
      <description><![CDATA[Petri Sallinen kirjoitti:
DR/RK/Rk-vaunujen rakentamisesta löytyy dokumentit. Ne todellakin rakennettiin vanhojen lanterniinikattoisten vaunujen alustoille. Tämä on helppo todentaa myös valokuvista, koska aluskehys on muodoltaan sen verran erilainen kuin myöhemmissä telivaunutyypeissä. Jos vähän yksinkertaistetaan, niin lanterniinikattoisen vaunun kehys on palkista taivutettu suorakaide, jonka kulmissa on taivutuksesta johtuvat selvät pyöristykset. Pyöristykset näkyvät korostuneen hyvin matkustamon nurkkien alapuolella, jos osaa katsoa. Eteisen lattian alapuoliset lyhyet palkit on niitattu suorakaiteen päihin. Rakenne on jäljennetty linkin takaa avautuvaan pienoismalliin.

https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2026/04/Rk-2054-6.jpg

Ensimmäisissä poppeli/haapalaudoitetuissa Ei-vaunuissa 2844-2890 (22028-22031) käytettiin samanlaista alustaa kuin lanterniinikattoisissa vaunuissa. Rakennettiinko vaunut vanhoille alustoille vai käytettiinkö tuolloin myös uusissa vaunuissa vielä vanhaa alustarakennetta?

Kyseinen vaunusarja oli muutoinkin vielä selvä prototyyppi: sen kori oli kapeampi kuin tätä seuraavien vaunusarjojen korit ja eteisten ovet oli asennettu suoraan sivuseiniin nähden, kun taas myöhemmin vakiintuneeksi tavaksi muodostui asentaa eteisten ovet viistosti sivuseiniin nähden aina 1950-luvulle asti.]]></description>
      <link>https://vaunut.org/kuva/183730</link>
      <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 09:28:59 +0200</pubDate>
      <guid></guid>
    </item>
      </channel>
</rss>