Savonlinna-Pieksämäki -rata kunnostettiin turhaan?

[Juha Liimatta]

Herra Pentikäinen vastannee kaiken tietävänä myös kysymykseen, kuinka monta matkustajaa on Joensuu - Nurmes junissa ja ovatko ne kannattavia? Kaiken liikenteen ei tarvitsekaan olla kannattavaa, kyse on myös palvelusta. Aikoinaan bussiliikennöitsijät velvoitettiin ajamaan myös muita kuin ns. kermankuorintavuoroja. Näinhän on nykyisinkin paikallisliikenteessä. En ymmärrä miksei voida edes kokeilla, koska kalustoa on. Aikataulut pitää tietysti olla sellaiset, että ne sopivat matkustajille. Pelätäänkö,  että ihmiset löytäisivätkin junan kulkumuodokseen?

Toivottavasti kaiken uuden kokeileminen ei pysähdy joidenkin ihmisten periaatteelliseen vastarintaan.

[Oskari Kvist]

En ymmärrä miksei voida edes kokeilla, koska kalustoa on. Aikataulut pitää tietysti olla sellaiset, että ne sopivat matkustajille. Pelätäänkö,  että ihmiset löytäisivätkin junan kulkumuodokseen?

Toivottavasti kaiken uuden kokeileminen ei pysähdy joidenkin ihmisten periaatteelliseen vastarintaan.

Sitä ihmettelen eniten, että Savonlinna-Parikkala-liikennettä VR ajaa omalla vastuullaan, ja kuten jo tässä ketjussa tuli selväksi, kysyntää olisi varmaan enemmänkin, jos Savonlinna-Pieksämäki-osuudella olisi henkilöliikennettä. Ei VR edes tajua sitä, että Savonlinnasta olisi Pieksämäellä vaihtajia muihinkin juniin, ja tämä parantaisi niiden ko. junien kannattavuutta/matkustajamäärää. Pienistä puroista kasvaa iso virta.

[Jussi Leppävuori]

Vaikea nähdä kovinkaan suurta kysyntää Savonlinnasta Pieksämäen suuntaan. Väestöään menettävä ja vanheneva Savonlinna ei ole potentiaalinen kasvukeskus. Kyllä Savonlinnasta lähdetään etelän suuntaan.

Haja-asutus ja jokapäiväinen eläminen Pieksämäen ja Savonlinnan välillä perustuu jo nykyisin täysin oman auton omistamiseen. Eli tästäkään pienestä joukosta ei juuri junamatkustajia tulisi, vaikka juna pysähtyisi tiheästikin.

Onko jollain tiedossa tai silminnäkijähavaintoa matkustajamääristä bussissa välillä Pieksämäki-Savonlinna? Minulla on yksi havainto - ja bussi oli täynnä tyhjiä penkkejä.

VR tietää luvut, ja ne faktat ovat VR:n päätöksen taustalla. Kyllä VR on valmis avaamaan uusia reittejä, jos 1) ne ovat rahallisesti tuottavia tai 2) veronmaksajat kustantavat kannattattoman liikenteen. Pieksämäki-Savonlinna kuuluu ryhmään kaksi - ja siihen riittää bussiyhteys.

Mutta vaikka välille Savonlinna-Pieksämäki tulisi jopa ilman veronmaksajien tukea muutama junavuoro, niin sekään ei muuta sitä faktaa, että tuon radan peruskunnostus oli virheinvestointi. Tyypillinen (alue)poliittinen päätös.

[[Tunnus poistettu]]

Kyllä VR on valmis avaamaan uusia reittejä, jos 1) ne ovat rahallisesti tuottavia

Tää on bullshitiä, sillä jos näin olisi, Turku-Salo-välillä ajettaisi paikkuja.

[Hannu Korpimäki]

Suomi on kaupungistunut, henkilöautoistunut, Finnairistunut, internetistynyt.

Paluuta laajaan yöjuna- ja kiskobussiliikenteeseen ei ole, vaikka seuraavissakin vaaleissa on joidenkin paikkansa varmistettava.

Kannatan silti läpimenevää kiskobussiliikennettä Parikkala - Savonlinna - Pieksämäki, jos vain vaihtoyhteydet järjestyvät aikataulullisesti hyvin molemmissa päissä.

[Tomi Lapinlampi]

Vaikea nähdä kovinkaan suurta kysyntää Savonlinnasta Pieksämäen suuntaan. Väestöään menettävä ja vanheneva Savonlinna ei ole potentiaalinen kasvukeskus. Kyllä Savonlinnasta lähdetään etelän suuntaan.

Haja-asutus ja jokapäiväinen eläminen Pieksämäen ja Savonlinnan välillä perustuu jo nykyisin täysin oman auton omistamiseen. Eli tästäkään pienestä joukosta ei juuri junamatkustajia tulisi, vaikka juna pysähtyisi tiheästikin.

Onko jollain tiedossa tai silminnäkijähavaintoa matkustajamääristä bussissa välillä Pieksämäki-Savonlinna? Minulla on yksi havainto - ja bussi oli täynnä tyhjiä penkkejä.

VR tietää luvut, ja ne faktat ovat VR:n päätöksen taustalla. Kyllä VR on valmis avaamaan uusia reittejä, jos 1) ne ovat rahallisesti tuottavia tai 2) veronmaksajat kustantavat kannattattoman liikenteen. Pieksämäki-Savonlinna kuuluu ryhmään kaksi - ja siihen riittää bussiyhteys.

Mutta vaikka välille Savonlinna-Pieksämäki tulisi jopa ilman veronmaksajien tukea muutama junavuoro, niin sekään ei muuta sitä faktaa, että tuon radan peruskunnostus oli virheinvestointi. Tyypillinen (alue)poliittinen päätös.

On mielenkiintoista lukea, miten tiukasti pyrit arvioimaan junaliikenteen potentiaaliset matkustajamäärät nykyisten bussiyhteyksien käyttäjien perusteella.

Joitakin vuosia sitten VR:n ja Matkahuollon tiet erosivat juna- ja bussiliikenteen lippujärjestelmien yhtenäisyyden osalta, ja entisistä junaa korvanneista bussivuoroista tuli "junabusseja", joihin ei saa enää lippuja esimerkiksi VR:n verkkokaupasta tai junamaateista. Junamatka, josta osa matkustetaan "junabussissa" on lipun hinnaltaan selvästi kalliimpi kuin sama matka kokonaan junalla tehtynä. Matkustamisesta tehtiin vaikeampaa ja kalliimpaa, joten ei liene yllätys jos matkustajamäärät laskevat?

Ihmettelen, mikäli Parikkala-Savonlinna -välin kiskobussiliikenne olisi yksinään VR:lle kannattavaa. Kannattavuus varmaankin haetaan koko liikennejärjestelmään koituvien hyötyjen avulla, kun matkustajat vaihtavat Parikkalassa Intercity- ja Pendolino-juniin. Samanlaista synergiaa olisi tarjolla Pieksämäellä, mutta jostain syystä monet Pieksämäki-Savonlinna -liikennettä kritisoivat kommentit keskittyvät vain kyseisen rataosuuden liikenteen kannattavuuteen -- hyötyjä suuremmille kokonaisuuksille ei edes mainita.

Savonlinna-Pieksämäki -rataremontin yhteiskunnallista kannattavuutta arvioitaessa pitäisi muistaa myös rataosuuden vaikutus huoltovarmuuteen. Sehän oli yksi niistä perusteista, joiden nojalla rataremontti saatiin viimein toteutettua. Vaihtoehto olisi ollut radan purkaminen. Teollisuuden kuljetustarpeet vaihtelevat, mutta tarve huoltovarmuuden toteuttamiselle ei muutu miksikään ratarakenteiden elinkaaren (30-40 vuotta) aikana.

- Tomi

[Simo Virtanen]

Keskustelussa kannattaa muistaa sekin, että pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä tuetaan sadoilla miljoonilla. Esim. Espoon metroon valtio antaa "köyhäinapua" 5-6 kertaa Savonlinna-Huutokoski radan peruskunnostukseen upotetun määrän.

Edellisiin mainittuna mahdollisessa liikennöinnin subventoimisessa puhutaan todella mitättömistä rahamääristä.

Edellä kerrotu ei poista sitä tosiasiaa, että radan peruskorjaus oli mahdollisesti vikainvestointi, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi.

[Jussi Leppävuori]

Mihin suuri joukko savonlinnalaisia jatkaisi junalla Pieksämäeltä? Asian ydin on aluerakenteessa. Savonlinna suuntautuu etelään. Juurikin noin, että väli Savonlinna-Parikkala ei sinällään ole kultakaivos, mutta toimii syöttöliikenteenä VR:n jatkoyhteksille Parikkalasta.

Päinvastaiseen suuntaan eli Pieksämäelle ei ole Savonlinnasta vastaavaa kysyntää.

Savonlinna on pussinperä. Etelän suuntainen yhteys tarvitaan, mutta pohjoiseen päin ei ole kysyntää.

Ja huoltovarmuus on kyllä senverran uhkaavan abstrakti juttu, että sillä voidaan tarvittaessa vastustaa tai puolustaa ihan mitä tahansa laskelmaa.

[Simo Virtanen]

Mihin suuri joukko savonlinnalaisia jatkaisi junalla Pieksämäeltä? Asian ydin on aluerakenteessa. Savonlinna suuntautuu etelään. Juurikin noin, että väli Savonlinna-Parikkala ei sinällään ole kultakaivos, mutta toimii syöttöliikenteenä VR:n jatkoyhteksille Parikkalasta.

Päinvastaiseen suuntaan eli Pieksämäelle ei ole Savonlinnasta vastaavaa kysyntää.

Savonlinna on pussinperä. Etelän suuntainen yhteys tarvitaan, mutta pohjoiseen päin ei ole kysyntää.

Oliko sinulla sitä faktaa matkustajavirroista?

Jostakin syystä savonlinnalaisten luontaiset yhteydet niin bussilla kuin yksityisautoillakin kulkevat länteen, eikä itään, vaikka tieverkosto kumpaankin suuntaan on samantasoinen. Etelään tai pohjoiseen ei pääse kuin vesitse tai lentämällä.

[Petri P. Pentikäinen]

Herra Pentikäinen vastannee kaiken tietävänä myös kysymykseen, kuinka monta matkustajaa on Joensuu - Nurmes junissa ja ovatko ne kannattavia? Kaiken liikenteen ei tarvitsekaan olla kannattavaa, kyse on myös palvelusta.

Herra Pentikäinen on täysin samaa mieltä. Kaikengooglaavana herra osaa kertoa, että Rautatietilaston 2009 mukaan v. 2008 Joensuu-Lieksa-junissa oli 50 000 ja Lieksa-Nurmes-junissa 25 000 matkustajaa. Savonlinna-Parikkala-junissa matkoja tehtiin 95 000. Junaa kohti lukemat ovat tasaisemmat, koska Savonlinnaan ajetaan useampi vuoro. Nurmeksen radan junat ovat ostoliikennettä, Savonlinnan "itsekannattavia".

Ei Savonlinnan liikenne siis mitään kuoleman kourissa olevaa ole, eikä ole mitään todisteita, etteikö jatko Pieksämäelle voisi olla järkevä parannus.

Se mikä herraa suunnattomasti ärsyttää, on tällainen epäuskottava rautatiepolitiikka, jossa levitellään poliittista toimeliaisuutta todistellakseen isoja rahasummia infrainvestointeihin varmistamatta samalla, että investoinnit tulevat myös hyödylliseen käyttöön. Olisihan tästä metsäteollisuuden tarpeisiin tehdystä rataremontista päätettäessä voitu samalla päättää, että henkilöliikenne laajennetaan Pieksämäelle, omistajaohjauksella, kilpailuttamalla tai muuten. Jokainen meistä veronmaksajista ymmärtää oman lompakkonsa päälle niin paljon, ettei osta tavaraa, jota ei tarvitsekaan. Ei ole mitään syytä olla kohtelematta julkisia varoja yhtä viisaasti, varsinkin kun ostoliikennerahojen vähyyttä samaan aikaan valitellaan.

[Oskari Kvist]

Linkitänpä tämänkin tänne vielä:
http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,436.0.html

Nopeat itäradat -neuvottelukunta on päättänyt tehdä kiskobussitarpeesta selvityksen, joka koskee välejä Pieksämäki-Huutokoski-Savonlinnan-Parikkala ja Imatra-Lappeenranta. Tavoitteena on saada lisäperusteita paikallisjunakaluston hankinnalle sekä kartoittaa aikatauluja ja asemajärjestelyjä. Aiheesta kirjoittaa Itä-Savon verkkolehti kahdella tuoreella artikkelilla.
http://www.ita-savo.fi/Uutiset/kiskobussitarpeesta_selvitys_9884384.html
http://www.ita-savo.fi/Mielipiteet/henkil%C3%B6junalla___pieks%C3%A4m%C3%A4elle_9884695.html

Eli kun tarkemmin asiaa ajattelee, niin voisi ajatella että joidenkin kuntien yhteinen panostus liikkuvaan kalustoon (sellainen joka oikeasti sopii ja on tarkoituksenmukaista liikenteeseen nähden) ja yhteistyö esimerkiksi Proxion Trainsin kanssa, joka toimisi liikennöitsijänä laina-kalustolla, olisi vaihtoehtoinen ajatus operaattorin omistamaan kalustoon verrattuna.

[Simo Virtanen]

Se mikä herraa suunnattomasti ärsyttää, on tällainen epäuskottava rautatiepolitiikka, jossa levitellään poliittista toimeliaisuutta todistellakseen isoja rahasummia infrainvestointeihin varmistamatta samalla, että investoinnit tulevat myös hyödylliseen käyttöön.

Totta, mutta eihän tuo rajoitu rautatiepolitiikkaan.

Onhan näitä muitakin liikenneinvestointeja kuten Keitele-Päijänne-kanava, maailman pohjoisin moottoritie Merilapissa, Raippaluodon silta, jne jne.

Ilmeisesti infrastuktuuriin ja erityisesti liikenneinvestointeihin liittyvät investoinnit ovat miellyttäneet siltarumpupoliitikkoja oikein erityisesti.

Kaikkiin edellä mainittuihin, ko. rataosuus mukaanlukien, liittyy kuitenkin sellainen pointti, että investoinnit on tehty ja sen jälkeen niille olisi suotavaa keksiä järkevää käyttöä.

[Tapani Kunnas]

Herra Pentikäinen ...

Herra Pentikäinen ... Kaikengooglaavana herra ... Se mikä herraa ...

Onko nämä nyt niitä herrojen juttuja joista me työmiehet ei mitään ymmärretä? 

[[Tunnus poistettu]]

Kun päätöksiä aikoinaan tehtiin Savonlinna-Huutokoski rataosan remontista Suomi eli tyystin toisenlaisessa suhdannetilanteessa kuin nyt - arvatenkin parhaan tuolloisessa tilanteessa tarjolla olleen tiedon perusteella.  Ensiarvoisen tärkeänä tuolloin pidettiin metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamista ja näin metsäteollisuuden työpaikkojen turvaamista. Samassa yhteydessä tehtiin päätöksiä myös muista väyläinvestoinneista. Nyt jälkikäteen on helppo sanoa tästää puheenaolevasta, että turha investointi. Mutta kukapa sen olisi osannut varmasti sanoa vuonna 2007? Ja vasta aika näyttää, oliko se sittenkään turha investointi! Vaikka tässä kvartaalitalousmaailmassa kolmea kuukautta pidempi aika on ikuisuus, jos korolle ei saa jo korkoa.

Matti Vanhasen II hallituksen Liikennepoliittinen selonteko vaalikaudelle 2007-2011 http://www.mintc.fi/fileserver/1708.pdf kertoo näistä väylähankkeista ainakin PDF -sivuilla 53 (50) ja 55 (52). Niiden joukossa on hankkeita, joita jotkut voivat pitää - ja pitävätkin - vähintään yhtä huonoina kuin tämän rataosan perusparannusta.

[Tapani Kunnas]

Ja vasta aika näyttää, oliko se sittenkään turha investointi! Vaikka tässä kvartaalitalousmaailmassa kolmea kuukautta pidempi aika on ikuisuus, jos korolle ei saa jo korkoa.

Asia on juuri näin. Rautatiethän rakennetaan (ja parannetaan) vuosikymmenten käyttöä varten, joten muutama kuukausi tai edes muutama vuosi ei vielä kerro, oliko investointi onnistunut vai menikö hukkaan. Vähän samaahan mietittiin Vartiuksen radan sähköistyksen kohdalla, kun alkuun näytti että eihän siellä sähkövetoa edes tarvita. Mutta odotellaan 10 vuotta ja katsotaan sitten miten on käynyt.

Harmi vain, että näissä asioissa niin usein tuijotetaan vain sitä kvartaalia, ja jos sitä kauemmas nähdään, niin ei kuitenkaan vaalikauden yli.

Hetki < kvartaali < tilivuosi < ikuisuus < vaalikausi < rautatien elinkaari

Mistähän saisimme siltainsinööri Akseli Jaatisen kaltaisia radanrakentajia?

[Simo Virtanen]

Kun päätöksiä aikoinaan tehtiin Savonlinna-Huutokoski rataosan remontista Suomi eli tyystin toisenlaisessa suhdannetilanteessa kuin nyt - arvatenkin parhaan tuolloisessa tilanteessa tarjolla olleen tiedon perusteella.  Ensiarvoisen tärkeänä tuolloin pidettiin metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamista ja näin metsäteollisuuden työpaikkojen turvaamista.

Eikös taustalla olleet Venäjän puutullit, joista Putin jälleen eilen puhui. Tullien piti tulla täysimääräisinä voimaan, eikä neuvotteluvaraa ollut pätkääkään. Siinä vaiheessa oli varsin aiheellinen huoli suomalaisen metsäteollisuuden raaka-aineiden kuljetuksista Suomessa.

Tullit eivät ole (vielä) tulleet eli siltä osin tilanne laukesi ainakin toistaiseksi.

Jos väität metsäteollisuuden katoavan Suomesta, niin olet luultavasti rankasti väärässä. Yksittäisiä tehtaita toki laitetaan matalaksi, mutta sehän tietää vain puun kuljetusmatkojen pidentymistä.

[[Tunnus poistettu]]

Jos väität metsäteollisuuden katoavan Suomesta, niin olet luultavasti rankasti väärässä. Yksittäisiä tehtaita toki laitetaan matalaksi, mutta sehän tietää vain puun kuljetusmatkojen pidentymistä.

En ole tälläistä väittänyt enkä löydä tälläistä väitettä edes siitä kuuluisasta rivien välistä. Miksi luulet minun moista väittävän?

Tarkoitan metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisella tässä nimenomaisessa tapauksessa nopeita ja kustannustehokkaita väyliä raakapuun saamiseksi metsästä tehtaalle. Ja kun puu liikkuu kustannustehokkaasti, ovat mm. nämä edellämainitut asiat omiaan turvaamaan alan työpaikkoja Suomessa. Näillä samoilla perusteilla pidän perusteltuna myös muiden ns. metsäratojen, jotka hallituksen selonteossa mainitaan, kunnostusta erittäin perusteltuna.

Rataosa Huutokoskelta Savonlinnaan kuuluu rataluokkaan C2 ja sallii nopeuden 120 km/h ( tavarajunilla 22,5 tn akselipainolla 100 km/h ). On aika luonnollista, että rataosalla nähtäisiin myös henkilöjunia tulevaisuudessa - vaikkei se ollutkaan ensisijainen syy rataosan korjaukseen. Mutta nyt ei voida enää sanoa etteikö rata sitä mahdollistaisi.

[[Tunnus poistettu]]

Sanomalehti Itä-Savon pääkirjoitussivulla 12.02.2010:

Hätiköity rataäläkkä

http://www.ita-savo.fi/Mielipiteet/h%C3%A4tik%C3%B6ity_rata%C3%A4l%C3%A4kk%C3%A4_9933563.html

[Jouni Halinen]

Lainaus lauantain iltiksestä: Onhan Huutokosken radalla ollut käyttöä. Sitä myöten on kuljetettu 42 miljoonaa veroeuroa liikennemisteri Anu Vehviläisen vaalipiiriin. Yrjö Raution heittolaukaus Avussa. Ystäväni Paavo osti noin 10 vuotta sitten Kallislahden aseman, ja pitää  siinä kirpputoria. Kun rata uusittiin, niin Kallislahden kohdalla ollutta puutavaran siirtokuormauskenttää laajennettiin huomattavasti, mutta Paavon mukaan tyhjänä on massiivisen kokoinen alue peruskorjauksen jälkeen pysytellyt. Peruskorjauksen aikana vielä jokunen pöllipino sepelivaunun takaa pilkisti. http://vaunut.org/kuva/51039?u=1809&m=1       

[Lasse Härkönen]

Liikenneministeri Anu Vehviläinen on asettanut työryhmän selvittämään Savonlinna-Huutokoski- radan käyttöä. Työryhmä luovuttaa raporttinsa Savonlinna-Huutokoski-radan tilanteesta ministeri Vehviläiselle maaliskuun puolivälissä.

http://yle.fi/alueet/etela-savo/2010/02/savonlinna-huutokoski_-radan_kaytto_tyoryhman_selvitettavaksi_1463278.html

[[Tunnus poistettu]]

Itä-Savo uutisoi:

Vaasa–Parikkala-poikkirata kiinnostaa
20.02. 17:18

Lisää poikittaisradasta sunnuntain Itä-Savossa.

http://www.ita-savo.fi/Uutiset/vaasaparikkalapoikkirata_kiinnostaa_9960478.html

Huutokosken rata on sijoitus tulevaisuuteen
19.02. 12:54

http://www.ita-savo.fi/scripts/edoris/edoris.dll?tem=lsearchart&search_iddoc=9959274

[Lasse Härkönen]

Päivän Länsi-Savo uutisoi että VR sulkee Joroisten vasta kunnostetun puunkuormauspaikan.

[Oskari Kvist]

VR? Eikös se puunkuormauspaikka pitäisi olla Liikenneviraston omistama, vai olenko väärässä?

[Tuukka Ryyppö]

Olisiko kyse siitä, että puunkuormauspaikkaa ei enää käytetä osana VR:n Virallista Listaa Turvallisista Puunkuormauspaikoista? Toisinsanoen, VR ei enää liikennöi sinne, eikä sovi kenenkään kanssa kuormaavansa siellä puuta, vaikka se ehkä järkevää olisikin, kunnes VR:n johto tekee päätöksen ottaa täysin toimiva kuormauspaikka jälleen käyttöön.

[Lasse Härkönen]

Joroisten lehden sivuilta löytyy nyt juttu tuosta puunkuormauksen loppumisesta Joroisissa:
http://www.joroistenlehti.fi/Etusivu/vr_lopettaa_puunlastauksen_joroisissa_9974972.html