Tämä on toistaiseksi vanhin merkintä Gv-sarjan vedenkuljetusvaunusta. Lähde: Rörliga materialen 1899. Liittyy tähän keskusteluun: http://vaunut.org/kuva/168267



Seura-lehdessä on mielenkiintoinen maininta siitä, että vesivaunu olisi ollut väristykseltään punainen.

”Kissaratikka” palaa Tampereen katukuvaan yleisön pyynnöstä

"Tampereen taideratikka saa uudelleen ylleen Milla Vuorelan ilmeikkäistä kissoista koostuvan 151 matkustajaa -teoksen. Kissaratikkana tunnettu taideratikka palaa Tampereen katukuvaan yleisön pyynnöstä 3. kesäkuuta alkaen. Kissaratikan fanit voivat ladata itselleen Ratikan sivuilta kissa-aiheisen"

https://www.tampereenratikka.fi/kissaratikka-palaa-tampereen-katukuvaan-yleison-pyynnosta-lataa-itsellesi-kissa-aiheinen-taustakuva/

USAID-projekti aikoo asentaa 20 junavaunun nosturia Puolan rajalle

"Nämä junavaunujen nosturit ovat tehokas tapa korvata telit leveillä (1520 mm) ja euroopparaiteisilla (1435 mm) pyöräkerroilla ja päinvastoin, mikä helpottaa kiskovaunujen uudelleensijoittamiseen liittyvien teknisten prosessien sujuvaa suorittamista, mikä lisää tehokkuutta rautateiden tavarakuljetuksia Ukrainan ja Euroopan unionin välillä.

Kuten aiemmin on raportoitu, Ukrainan länsirajalla on tarkoitus modernisoida 42 rajanylityspaikkaa."

https://www.railway.supply/en/the-usaid-project-plans-to-install-20-railcar-jacks-on-the-border-with-poland/

Lentokonetehdas olisi hieno nimi pysäkille, vaikka tehtaalla merkittävä historia kiskokaluston valmistajana onkin.

Koillisväylän osalta piti vielä toteamani, että meidän sukupolvi ei sitä ainakaan ole avaamassa. Mennee ihan hetki ennen kuin länsimaiset yritykset sitovat sinne kiinteään infraan miljardejaan.

Vanja on näyttänyt karvansa, jos monisatavuotinen hävityksen ja sorron historia joillekin kekkoslovakian ajan kasvateille oli jäänyt epäselväksi. Koulukirjoistahan siitä ei saanut lukea, koska ns. yleiset syyt olivat kertomista vastaan.

Niin, mutta kun ei puhuta mistään kaskisten satamasta vaan aivan tolkuttoman suurista tavaravirroista. Kun niitä isoja konttilaivoja tulee päivittäin niin jossakin välissä ne kontit on kuitenkin saatava liikkumaan molempiin suuntiin.

Edellisellä sivulla juuri laskeskelin, että yhden valtameriä seilaavan konttilaivan vetoisuus on 100-150 konttijunaa (jos juna vetää sata 20-jalkaista konttia. Noita laivoja sitten tulisi koillisväylää pitkin useampia vuorokaudessa..

Joku fiksumpi voi laskea montako raidetta tarvittaisiin tuon liikenteen pyörittämiseen.


Ei, kyllä ne laivat tulevaisuudessakin otetaan Rotterdamiin, Antwerpeniin ja Hampuriin.

Ehkä maanläheisempää olisi ryhtyä laskemaan millaisia määriä kontteja sieltä kulkisi junalla Baltian tai Ruotsin läpi Suomeen. Silloinkin tultaneen siihen tulokseen, että kontit kannattaa edelleen kuljettaa laivoilla suursatamiin Suomen muutamasta konttisatamasta.

Myös yhteys malmibaanalle ja Narvikin satamaan voi olla hyvinkin realistinen tavoite. Miksei muuallekin Ruotsin rataverkolle. Kuten junalauttayhteydet myös.

Jos juna vie tavaraa satamaan, niin laivaanhan se siellä pannaan. Kumma jos ei toimi toiseen suuntaan. Ei se jättilaivakaan satamassa odota niin kauan että junat sen täyttävät. Kyllä siinä erilaisia välivaiheita tarvitaan.

Tuntuu että monikaan ei oikeasti hahmota sitä että miten monta junaa menee yhteen laivalastiin. Itämerelläkin liikkuu sen kokoluokan aluksia että rikastelaivaakin kuljetetaan viikko Harjavaltaan junilla. Useampi juna päivässä.

Vähän sama kuin kuvittelevat että laivaliikennettä saa korvattua kun muuttaa raideleveyttä.

Jotenkin käsittämättömiä nämä runkokierrot, että hesasta saapuva runko on oulussa puolisen tuntia ja heti takas. Ei paljoa vaadi että on sitten myöhässä. Joskus viikolla ymmärtäisi, mutta ei pe tai su kun on porukkaa paljon liikkeellä. Mutta joku korkeakoulutettu nuo on kai suunnitellut.

IC56 joutui tekemään ratatöiden takia vielä koukkauksen Hakosillan ja oikoradan kautta uudella numerolla 1056. Matkustajia pudotettiin matkalla mm. Herralaan. Perillä rapsakat 5 tuntia 7 minuuttia myöhässä.