Ilmoitus- ja tullausvelvollisuus EU-alueen ulkopuolelta tulevista lehdistä...?

[Jouni Hytönen]

Aina välillä ei oikein tiedä, uskoisiko silmiään, kun lukee uutisia uusista, vireillä olevista sääntelyhankkeista. EU:n ulkopuolelta tuleville aikakauslehdille ollaan säätämässä joku ihmeen ilmoitus- ja tullausvelvollisuus:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lehtirekisterin-pelko-ei-ole-vainoharhaa/?shared=53560-94e1deef-1

Tämän nyt voisi ajatella koskevan esimerkiksi amerikkalaisia tai venäläisiä rautatie(harrastus)alan lehtiä.

[Petri Sallinen]

En näe sinänsä tässä mitään ihmeellistä. Kaikki EU:n ulkopuoleltahan tilattavat kamat on tulliselvitettävä, kun niin arvo sisältäen postimaksun ylittää 20 euroa. Vähintään arvonlisävero on maksettava rajalla — tullimaksu on sitten riippuvainen tuoteryhmästä (esimerkiksi pienoisrautatietarvikkeista maksetaan vain arvonlisävero, mutta ei tullia). Sinänsä prosessi on hyvin yksinkertainen. Tullauksen voi tehdä itse nettipalveluna, jolloin arvonlisävero maksetaan suoraan omalta tililtä.

Aina kamoja ei kannata tilata EU:n ulkopuolelta, jos jossain EU-maassa on jo maahantuoja jollekin halutulle tavaralle. Tällöin kamat liikkuvat EU-maasta toiseen normaalisti EU:n sisämarkkinaperiaatteisen mukaisesti, eli vapaasti.

[Eljas Pölhö]

Sivistyneessä maailmassa, kuten vaikkapa Englannissa, painotuotteiden arvonlisävero on 0%. Pienellä Guernseyn tai Jerseyn saarella ei tarvita lainkaan liikevaihto/arvonlisäveroa. Suomessa painotuotteilla on arvonlisävero ja nyt kaiken kukkuraksi perustetaan osasto, joka kyttää mitä ulkomaisia lehtiä kellekin tulee. Tuotto ei voi olla suuri, riittäneekö tulevan lehtienkyttäysjohtajan liksaan. Mutta pääasia taitaa olla kaiken kyttääminen.

Jos asuisin Suomessa, niin neljän norjalaisen auto- ja junalehden, 2 amerikkalaisen junalehden, 1 kanadalaisen junalehden, kahden australialaisen juna- ja autolehden, yhden uusiseelantilaisen junalehden, yhden japanilaisen junalehden, kahden venäläisen junalehden, kahden eteläafrikkalaisen junalehden, kahden argentiinalaisen junalehden ja kahden sveitsiläisen junalehden tilaus menisi ilmoitusvelvollisuuden piikkiin. Mihin lie epäiltyjen listalle tällä satsilla päätyisi?

[[Tunnus poistettu]]

Pysy vaan Eljas siellä Ruotsissa vaikka sekin on olevinaan Eu-maa!
Rusinat kyllä osataan pullasta poimia, mutta täällä on touhu ihan toista. Jos eivät hölmöilyt koskisi omaan lompakkoon, niin naurattasi niin perkeleesti!

[Petri Sallinen]

Sivistyneessä maailmassa, kuten vaikkapa Englannissa, painotuotteiden arvonlisävero on 0%.

Ei tällä ole mitään tekemistä sivistyksen kanssa. Suomessa lehtitilauksien kymmenen prosentin arvonlisäverolla paikataan osaltaan valtion rapakuntoista taloutta. Nykyisin lähes kaikki suomalaiset verot ovat pääasiallisesti fiskaalisia, vaikka niille kuinka yritettäisiin keksiä hyvältä kuulostavia "käyttäytymistä ohjaavia" perusteluita.

[Mikko Nyman]

Kaikella kunnioituksella niin molempia kavereitani Eljasta kuin Petriäkin kohtaan, haluan sanoa, että te jätkät olette hukassa nyt alv- ja lvv-käsitteiden suhteen: alv:n maksaa viimekädessä kuluttaja, ei mikään yksittäinen tuotteen jakaja.

Otetaan fiktiivinen 24 %:n alv-esimerkki:
- lypsän naisesta litran maitoa
- myyn sen meijerille eurolla litra (1,00) + alv
- meijeri myy maitolitrani Keskolle hintaan 1,20 EUR + alv
- Keskon CM-kauppias ostaa maitolitran Kesprolta hintaan 1,30 EUR + alv
- CM myy maitolitran minulle hintaan 1,50 + alv

Lopputulos on se, että kaikki muut välikädet viimeistä lukuunottamatta voivat vähentää alvin, joten loppukäyttäjän hinnaksi jää bruttona käytännössä 1,86 euroa alkavalta maitopönältä. Kaikki nämä muut välikädet voivat unohtaa alvin tässä kohtaa.

Valtiolle tilitettävä arvonlisävero yllä olevasta sotkusta on niinkin paljon kuin 36 senttiä, vaikka asian miten laskisi auki.

Mitä sitten tulee VR:ään, kaikkihan varmasti tiesivät sen, että VR nettoaa veronmaksajilta lähes kymmenkertaisen summan vuosittain siitä, mitä yhtiö maksaa yhteisöveroja. VR itse asiassa maksoi saman verran toimivan johdon kannustimia vuoden 2013 tuloksesta, kuin mitä lafka tilitti yhteisöveroja valtiolle.

Jokainen voi itse miettiä, mahtaisiko jotain olla pielessä? Ei, tämä ei ollut johdateltu kysymys.

[Lauri Uusitalo]

alv:n maksaa viimekädessä kuluttaja, ei mikään yksittäinen tuotteen jakaja.

Väittikö joku näin?

[Petri Sallinen]

Kaikella kunnioituksella niin molempia kavereitani Eljasta kuin Petriäkin kohtaan, haluan senoa, että te jätkät olette hukassa nyt alv- ja lvv-käsitteiden suhteen: alv:n maksaa viimekädessä kuluttaja, ei mikään yksittäinen tuotteen jakaja.

Eljaksen kanssa ollaan kyllä ihan tällä planeetalla — alv-asiaa kyllä puitiin ankarasti, kun se taannoin pläjäytettiin lehtitilauksille Suomessa. Arvonlisäveron maksaa tietty loppukuluttaja, eli verokannan nostamisen jälkeen tuote on kuluttajalle kalliimpi — tuotteen myyjän kannattavuuteen asialla ei ole merkitystä. Kuluttajakaupassa alv on myyjän kannalta pelkkä läpilaskutuserä. Alv-kannan nostaminen tai sen määrääminen jollekin tuotteelle, jolla ei sitä ole aikaisemmin ollut on kuluttajan kannalta kuitenkin lähes saman kuin hinnankorotus: se vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen, tekee tuotteesta siis aikaisempaa kalliimman. Alv-kannan nostaminen siis voi vaikuttaa tuotteen kysyntään ja siksi tämä taannoin huoletti lehtitaloja, joilla muutenkin menee huonosti sähköisen viestinnän puristuksessa ja ilmoitusmyyntitulojen kutistuessa.

Alv on tunnetusti valtiontalouden kannalta yksi tehokkaimmista tavoista kerätä verotuloja. Siksi se kiinnostaa niin paljon verottajaa.

[Topi Lajunen]

Jos asuisin Suomessa, niin neljän norjalaisen auto- ja junalehden, 2 amerikkalaisen junalehden, 1 kanadalaisen junalehden, kahden australialaisen juna- ja autolehden, yhden uusiseelantilaisen junalehden, yhden japanilaisen junalehden, kahden venäläisen junalehden, kahden eteläafrikkalaisen junalehden, kahden argentiinalaisen junalehden ja kahden sveitsiläisen junalehden tilaus menisi ilmoitusvelvollisuuden piikkiin. Mihin lie epäiltyjen listalle tällä satsilla päätyisi?

Pelkäänpä pahoin, että sinut kategorisoitaisiin rautatieharrastajaksi.

[Eljas Pölhö]

Pelkäänpä pahoin, että sinut kategorisoitaisiin rautatieharrastajaksi.

Voi kammotus, tuota minä juuri pelkäsinkin. Junakirjallisuuden tuottaminen on mun työtäni. Harrastus on ennemminkin autokirjojen keruu.

[Simo Virtanen]

Alv on tunnetusti valtiontalouden kannalta yksi tehokkaimmista tavoista kerätä verotuloja. Siksi se kiinnostaa niin paljon verottajaa.

Ja hyvä niin! Kulutusverojen, kuten alv:n, etu on siinä, että kukin saa itse päättää mihin rahansa laittaa.

Vielä 80-luvulla tuloveroprosentit olivat reilusti korkeampia, mutta silloista liikevaihtoveroa (lvv) ei kannettu lainkaan esimerkiksi palveluista.

Nyt nettotulot ovat suuremmat ja sen jälkeen saa päättää, laittaako rahansa säästöön, huvituksiin tai vaikkapa rautatiekirjallisuuteen. Tämä järjestelmä on hyvä.