Henkilöjunat Luulaja-Oulu ja Rovaniemi-Luulaja kulkevat jo vuonna 2014

[Oskari Kvist]

http://www.junalauta.net/uutislinkit/2012/08/henkilojunat-valilla-luulaja-oulu-ja-rovaniemi-luulaja-kulkevat-jo-vuonna-2014/

“…Näin uskoo Norlannin rautatieliikennettä suunnitteleva ja sitä hankkiva Norrtåg ja sen projektinvetäjä Olle Tiderman. -Tätä liikennettä hoitamaan on Ruotsin puolella jo hankittu Botniatåg, SJ:n ja Arivan yhteinen yhtiö, jolla on tulevaan liikenteeseen optio, Tiderman sanoo. Uusi ja lyhyempi Haaparannan rata valmistuu tämän vuoden lopussa, joten kaikki on valmista henkilöliikenteen aloittamista varten. -Tällä hetkellä puuttuu fyysisesti vain muutamia henkilöliikenteelle tarkoitettuja korokkeita, ja Suomen puolella Kemin ja Tornion välisen radan sähköistäminen. Tällä hetkellä teemme työtä saadaksemme vahvistuksen mielenkiinnolle henkilöliikennettä kohtaan myös Suomen puolella. Norrtågin vetämässä hankkeessa on tutkittu liikennemääriä molemmin puolin Perämerta ja poikittaisliikennettä Perämerenkaarella ja huomattu, että tämän hetkiset matkustajamäärät riittäisivät perustelemaan rajanylisen henkilöliikenteen.”

Lähde: Pohjolan Sanomat: “Barentsin yhteistyö yltää juhlapuheita pidemmälle” 15.06.2012

Näinköhän tulee ensimmäinen VR:n kilpailija, kaupallinen henkilöraideliikenteen operaattori Ruotsista Suomeen liikennöimään? VR:n monopoliasemaankaan ei voi vedota, sillä monopoli ei koske EU:n sisäistä kansainvälistä liikennettä. Tekniikan puolesta tämä liikenne vaatisi tietenkin kalustolta muuttuvaraideleveyksisiä telejä ja monivirtavetureita.

[Harri Junttila]

Eihän se välttämättä sitä sähköistystä vaadi, junanvaihto Haaparannassa tai Torniossa ja Suomenpuolella voitaisiin vetää vaikka Dr16+vaunut, jos ei sitten Dm12 yksiköillä.

[Jyrki Majanmaa]

Eihän se välttämättä sitä sähköistystä vaadi, junanvaihto Haaparannassa tai Torniossa...

Tai sitten hybridikalustoa, josta löytyy sähkökoneen lisäksi dieselmoottori. Esim. Bomban AGC: http://www.bombardier.com/en/transportation/products-services/rail-vehicles/commuter-and-regional-trains/hybrid-multiple-units/agc?docID=0901260d80010382

[Kimmo T. Lumirae]

Vuonna 2014? Onko Suomessa tehty päätös sähköistyksen jatkamisesta Tornioon?

Saako olla skeptinen tämän(kin) hankkeen suhteen? 

[Oskari Kvist]

Vuonna 2014? Onko Suomessa tehty päätös sähköistyksen jatkamisesta Tornioon?

Saako olla skeptinen tämän(kin) hankkeen suhteen?  

Eipä ole tehty, mutta ei luulisi 33 km sähköistyksen kaatavan kuitenkaan (Suomen) budjettia. Hintataso n. 230k€/km, 7,6 milj. €. Ja tästähän hyötyisi tavaraliikennekkin ihan yhtä lailla. Kaipa tuohon jotain EU-tukeakin saisi, kun kyse on kansainvälisen rautatieliikenteen edistämisprojektista.

[Kimmo T. Lumirae]

Olen toki tietoinen siitä, että maassamme toteutetaan turhia sähköistyskohteita suorastaan kilpaa, ettei se Tornion sähköistys täysin mahdoton hanke ole.

Paljonko sitä tavaraliikennettä on, joka sähköistyksestä hyötyisi?

Mutta silti, että vuonna 2014? 

[Tehanu Tapola]

Mahtaisiko Torniojoen sillalla ATU riittää sähköistykseen?  Silta on kuitenkin varsin pitkä, joten sen muuttamisesta/uusimisesta voi tulla oleellisesti lisää kustannuksia.  Tokihan tuon pätkän voi mennä dieselilläkin, mutta sitten menee saman tien Kemiin asti.

[Harri Junttila]

Mahtaisiko Torniojoen sillalla ATU riittää sähköistykseen?  Silta on kuitenkin varsin pitkä, joten sen muuttamisesta/uusimisesta voi tulla oleellisesti lisää kustannuksia.  Tokihan tuon pätkän voi mennä dieselilläkin, mutta sitten menee saman tien Kemiin asti.

Tai oikeastaan Ouluun asti, koska tuon matkan takia ei kannata rueta vaihtamaan veturia.

[[Tunnus poistettu]]

Miten raideleveyksien ero hoituisi? Ehkä se on jossain kerrottukin, mutta ylimalkaisella lukaisulla ei selvinnyt.

[Kimmo T. Lumirae]

Raideleveyksien ero on hoidettava muuttuvaraideleveyksisellä kalustolla. Jossain muussa ketjussa on ollut juttua, jonka mukaan jossain päin Keski-Eurooppaa se olisi peräti rutiinia, mutta etenkin vetokalustopuolella en muista edes kuulleeni koko asiasta.

Ja ellei raideleveyttä muuteta (lennossa, mikään telinvaihtohomma ei tule käytännössä kyseeseen), hanke edellyttäisi suomalaista (lue: VR:n) junaa välille Tornio-Oulu ja Tornio-Rovaniemi ja koko jutun voikin saman tien unohtaa. Ei tule kannattamaan, ei ikinä.

[[Tunnus poistettu]]

En usko kannattavan millään systeemillä. Olen myös lukenut, että jossainpäin eurooppaa on kalustoa joka hallitsee jopa kolme raideleveyttä, mutta oletan että veturi vaihdetaan tarvittaessa.

[Oskari Kvist]

Muuttuvaraideleveyksisestä kalustosta asiaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Variable_gauge_axles

Josta siis selviää, että Torniossa oleva raideleveyden muuntolaite on Rafil-tyyppinen.

Esim. Puolassa on tällainen järjestelmä käytössä 1435/1524 mm välillä: http://en.wikipedia.org/wiki/SUW_2000

"The SUW 2000 is interoperable only with Rafil Type V systems."

En tiedä onko Tornion Rafil-laite sitten tuota V-tyyppiä, mutta jos on, niin tuossa on valmis kaupallinen Itä-Euroopassa käytetty järjestelmä jota voisi käyttää Ruotsin ja Suomen välisessä liikenteessä. Ainakin vaunukalustolla on mahdollista tehdä se lennossa, mutta entäs vetureita..

http://www.schaeffler.com/remotemedien/media/_shared_media/08_media_library/01_publications/schaeffler_2/publication/downloads_18/wl_07541_de_en.pdf

Esitteessä ei kyllä suoraan sanota, miten asia on, mutta minun käsitykseni mukaan muuttuvaraideleveyksiset veturit ovat mahdollisia rakentaa. Sittenhän pitää veturissa olla vielä ETCS+STM jotta se voisi liikennöidä Ruotsissa ETCS-alueella ja Suomessa JKV-alueella, mutta sen ei pitäsi olla sen suuri ongelma.

Arvelinkin että tässä ketjussa suoraan tyrmättäisiin tämä idea ja sitä ajava projekti: "Ei kannata (tm)".... Kuin suoraan Jaatisen suusta.

[[Tunnus poistettu]]

Ei ideoita tyrmätä! Yrittää sopii, mutta skeptinen voi olla. Varmastikin vaihtuva raideleveys voidaan toteuttaa myös veturissa, mutta tekniikka on vaativampi kuin vaunukalustossa.

[Jyrki Talvi]

Uutisena mielenkiintoinen mutta käytännössä, hukkuu omaan mahdottomuuteen kuka. Maksaa mahdolliset tappiot jos homma ei ole kannattava?.

[Johannes Erra]

Espanjassa on muuttuvaraideleveyksinen sähköveturi jo vähintäänkin koekäytössä. Sikäli asia ei tältä osin olisi utopistinen, periaatteessa. Käytännössä toki tiedämme jo nyt, että hankkeella ei ole mahdollisuuksia tuolla aikataululla, vaikka vetokalusto vaihtuisikin raideleveyden vaihtuessa (ja vain vaunujen raideleveys muutettaisiin).

[Kimmo T. Lumirae]

En tyrmää, mutta olen perustellusti skeptinen. Ennen kaikkea tuo aloitusvuosi, oli sitten 2014 tai 2016, ihan sama. Ei onnistu tällaisella aikataululla.

Kokonaan toinen asia olisi, jos juttu olisi mennyt tyyliin

"Ruotsalainen Norrtåg ja uusi suomalainen rautatiealan yrittäjä Finnrail ovat sopineet rajan ylittävän rautatieliikenteen aloittamisesta. Tavaraliikenne alkaa vaihtuvaraideleveyksisellä vaunukalustolla vuonna 2014 ja Finnrail hankkii Suomeen kuusi uutta dieselveturia liikenteen hoitamista varten. Henkilöliikenne Luulajasta Ouluun ja Rovaniemelle alkaa tänään solmitun sopimuksen mukaan vuoden 2016 alusta, ja samalla Finnrailin vetureiden määrä kasvaa yli kymmenen kappaleen. Kyseessä on ensimmäinen Suomen radoilla aloittava henkilöliikennettä hoitava yksityinen yhtiö."

Tai jotain.

Suomessa on tyrmätty kannattamattomaksi paljon järkevämmänkin kuuloisia yhteysvälejä, mutta yksityinen yhtiö, joka hankkii edullista kalustoa ja pyörittää sitä tehokkaasti, sekä ennen kaikkea: on valmis ottamaan riskin, saattaisi onnistuakin.

[[Tunnus poistettu]]

Juuri niin. Kirjoituspöydän takaa ja/tai oman puolueen virallisen kannan vuoksi on paljon tyhmyyksiä tehty. Raiteilta pois mennen toivon kaikkea hyvää Onnibus-yritykselle. Luutuneita arvoja on hyvä ravistella.

[Toni Hartonen]

Japanissa operoi Gauge Change Train (GCT), 1435mm->1,067 mm. Juna operoi leveämmällä radalla max 270 km/h ja kapeammalla radalla max 130 km/h. Tekniikkaa siis löytyy ja on käytössä kaupallisessa liikenteessä.

[[Tunnus poistettu]]

Ja tietoahan löytyy kun keskustelua käydään! Kuitenkin sisäinen skeptikkoni sanoo, että Suomen ja kapearaiteisemman eurooppalaisen rataverkon kesken ei ole sellaista liikennetarvetta että jotain vaihtuvaraidevälistä vetokalustoa tarvittaisiin.
Tsaari Putinin maassakin on nykyään jonkin millin ero meikäläisiin, mutta Allegro kulkee, mikäli ei piiputa. Onko muuten entisen ns. itäblokin alueella venäläistä raideleveyttä, vai rajoittuuko se vain edesmenneen Neuvostoliiton alueelle (ja Suomeen)?

[Kimmo T. Lumirae]

Eipä taida olla ex-Neuvostoliiton ulkopuolella muuta kuin satunnaisia, entisen tai nykyisen rajan ylittäviä yhdysratoja.

[Jyrki Majanmaa]

Miten raideleveyksien ero hoituisi?

Pieni filmi  kertoo aina enemmän kuin tuhat sanaa: http://www.youtube.com/watch?v=KiSo8FW9eR0&feature=related

[Tuukka Ryyppö]

Ja tässä noin neljä vuotta sitten ottamani kuva veturista, jossa on tuo Talgon tekniikka käytössä: http://vaunut.org/kuva/52918?u=250&paik=Innotrans

[Oskari Kvist]

Toki tuossa YouTube-videossa kylläkin tuo raideleveys vaihtuu aika nopeasti (muutamista sekunneista kyse), toisin kuin Torniossa raideleveys vaihtuu n. yhden 4-akselisen matkustajavaunun mitalla, ja tuossa oli kuitenkin raideleveysero ihan toista luokkaa. Eli liikeradat ja raideleveyden vaihtumisnopeus ovat Torniossa aika pieniä verraten tuohon.

[Tuukka Ryyppö]

Toki tuossa YouTube-videossa kylläkin tuo raideleveys vaihtuu aika nopeasti (muutamista sekunneista kyse), toisin kuin Torniossa raideleveys vaihtuu n. yhden 4-akselisen matkustajavaunun mitalla, ja tuossa oli kuitenkin raideleveysero ihan toista luokkaa. Eli liikeradat ja raideleveyden vaihtumisnopeus ovat Torniossa aika pieniä verraten tuohon.

Suurin (ja oikeastaan ainoa) ongelma raideleveydenmuuntimissa on, että ne eivät lainkaan tykkää jäästä, jota taas tulee junan pohjan mukana talvisin aika rutkasti. Etenkin Tornion korkeudella tämä on aikamoinen ongelma. Myöskään junan telin liikkuvat osat eivät tykkää siitä, jos ne ovat jäätyneet juntturaan.

Ja niin, voihan olla, että jääongelma on tavalla tai toisella ratkaistu. Arvaukseni on silti, että ei ole.

[Jouni Hytönen]

Eipä taida olla ex-Neuvostoliiton ulkopuolella muuta kuin satunnaisia, entisen tai nykyisen rajan ylittäviä yhdysratoja.

Pisin linja on LHS Puolassa. Muutenkin tällaisia linjoja on eniten Puolassa. Muita maita, joista löytyy lyhempiä osuuksia, ovat Saksa, Slovakia, Unkari, Romania ja Bulgaria. Niin ja tietysti Ruotsi. Euroopan rautatieviraston sivuilta voi ladata aiheesta kohtalaisen kattavan raportin.

Tässä taisi olla varsinaisesti puhe entisestä itäblokista, mutta Mongolian rataverkko on lähes kokonaan 1520 mm:n raideleveydellä. Sanon lähes, kun en tiedä, millaisia raiteita Kiinan rajan yli menee.